Jelena Isinbajeva
Jelena Gadžijevna Isinbajeva (ven. Елена Гаджиевна Исинбаева, s. 3. kesäkuuta 1982 Volgograd) on venäläinen seiväshyppääjä, kaksinkertainen olympiavoittaja, nelinkertainen sisäratojen ja kolminkertainen ulkoratojen maailmanmestari sekä Euroopan-mestari niin sisä- kuin ulkoradoilla. Hän pitää hallussaan naisten seiväshypyn maailmanennätystä 506 cm.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Isinbajeva Dohassa 2010 | |||
Maa:  Venäjä
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Ateena 2004 | seiväshyppy | |
| Kultaa |
Peking 2008 | seiväshyppy | |
 Pronssia |
Lontoo 2012 | seiväshyppy | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 2005 | seiväshyppy | |
| Kultaa |
Osaka 2007 | seiväshyppy | |
| Kultaa |
Moskova 2013 | seiväshyppy | |
| Pronssia |
Pariisi 2003 | seiväshyppy | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Budapest 2004 | seiväshyppy | |
| Kultaa |
Moskova 2006 | seiväshyppy | |
| Kultaa |
Valencia 2008 | seiväshyppy | |
| Kultaa |
Istanbul 2012 | seiväshyppy | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Göteborg 2006 | seiväshyppy | |
 Hopeaa |
München 2002 | seiväshyppy | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Madrid 2005 | seiväshyppy | |
Olympiakultaa Isinbajeva voitti Ateenan olympialaisissa 2004 maailmanennätystuloksella 491 cm ja Pekingin olympialaisissa 2008 maailmanennätystuloksella 505 cm. Ulkoratojen maailmanmestaruuden hän on voittanut Helsingissä 2005 ja Osakassa 2007 ja Moskovassa 2013. Ulkoratojen Euroopan mestariksi hän hyppäsi Göteborgin EM-kilpailuissa 2006.
Isinbajeva ylitti ensimmäisenä naisena seiväshypyssä viisi metriä Lontoossa 22. heinäkuuta 2005. Hän on hypännyt urallaan 28 maailmanennätystä, joista viimeisin on Tukholmassa Ruotsissa helmikuussa 2012 hypätty sisäratojen ennätys 501 cm.
Vuosina 2004, 2005 ja 2008 IAAF valitsi Isinbajevan vuoden naisyleisurheilijaksi.
Ura
muokkaaUran alku ja ensimmäiset arvokilpailut
muokkaaIsinbajevan isä on tabasarani ja äiti venäläinen. Lapsuutensa hän on viettänyt Volgogradissa. Isinbajeva on aloittanut urheiluharrastuksensa telinevoimistelulla, josta hän siirtyi 15-vuotiaana seiväshyppyyn. 174-senttinen Isinbajeva oli omien sanojensa mukaan jo liian pitkä telinevoimisteluun, joten lajinvaihto oli edessä. Isinbajeva ylitti seiväshypyssä neljä metriä ensimmäisen kerran 16-vuotiaana.
Ensimmäiset arvokilpailut, joihin Isinbajeva osallistui olivat alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut Ranskan Annecyssa vuonna 1998, joissa hän sijoittui yhdeksänneksi tuloksella 390 cm. Vuonna 1999 hän voitti alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuden tuloksella 410 cm. Seuraavana vuonna olivat jälleen vuorossa alle 20-vuotiaiden MM-kisat, joista tuomisina oli mestaruus tuloksella 420 cm. Vuonna 2001 hänen voittoputkensa sai jatkoa alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuissa, joissa voittotulos oli 440 cm.
Vuonna 2002 olivat vuorossa ensimmäiset aikuisten arvokilpailut, EM-kilpailut Münchenissä Saksassa. Sieltä irtosi hopeaa maannaisen Svetlana Feofanovan takana tuloksella 455 cm.
Nousu huipulle
muokkaaVuonna 2003 Isinbajeva nousi lopullisesti seiväshypyn huipulle. Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuista voitto irtosi tuloksella 465 cm. Englannin Gatesheadissa 13. heinäkuuta Jelena korotti riman jo uuteen maailmanennätyskorkeuteen 482 cm parantaen Stacy Dragilan nimissä ollutta ME:tä yhdellä senttimetrillä. Pariisin MM-kilpailuissa Isinbajeva oli ME:nsä johdosta yksi suosikeista, mutta jäi kolmanneksi Feofanovan ja Saksan Annika Beckerin jälkeen.
Olympiavuosi 2004 & olympiakultaa
muokkaaAlkuvuodesta 2004 Jelena Isinbajeva paransi halli-ME:tä kahdesti, ensin Ukrainassa 483 cm ja maaliskuussa halli-MM-kilpailuissa hänen voittotuloksensa oli 486 cm (edellinen ME oli Feofanovan 485).
27. heinäkuuta Jelena kilpaili jälleen Gatesheadissa ja jälleen oli vuorossa uusi ME 487 cm. Muutamaa viikkoa aikaisemmin USA:n Stacy Dragila oli parantanut ulkoratojen ME:tä tulokseen 483 cm. Nykysäännöillä kuitenkin ME on aina sisä- ja ulkoratojen tuloksista parempi, joten virallinen ME oli koko ajan ollut Isinbajevalla.
Heinäkuussa Feofavona nappasi ME:n itselleen, mutta heinäkuun lopussa Jelena otti ME:n takaisin itselleen ja tästä lähtien sekä sisä- että ulkoratojen ME on ollut Isinbajevan hallussa. Kauden päätteeksi ME kirjattiin 492 cm.
Ateenan olympialaisissa Isinbajeva nappasi voiton itselleen, ME-tuloksella 491 cm.
Menestysvuodet 2005 & 2006
muokkaaHallikaudella 2005 Isinbajeva korotti ME:tä neljästi, aina sentin kerrallaan. Hallikauden päätteeksi halli-ME oli Isinbajevan halli-EM-kilpailujen voittotulos 490 cm.
Kesäkautensa Isinbajeva aloitti heinäkuussa heti uudella maailmanennätyksellä 493 cm. Toisessa kilpailussaan hän yllättäen ei onnistunutkaan parantamaan ME:tä. Kolmannessa kilpailussaan Madridissa hän yllättäen paransi ennätystä kahdella sentillä aikaisempien yhden sentin parannusten sijaan.
22. heinäkuuta oli vuorossa Lontoon GP, jossa Isinbajeva paransi ME:tä kahdesti illan aikana. Ensin 496 cm ja heti perään 500 cm. Näin Jelena Isinbajeva oli ensimmäinen nainen, joka ylitti seiväshypyssä viisi metriä.
12. elokuuta yleisurheilun MM-kisoissa Helsingissä hän voitti ensimmäisen aikuisten maailmanmestaruutensa tuloksella 501 cm. Mestaruudesta ja uudesta ME-tuloksesta hän kuittasi yhteensä 160 000 dollarin palkkion.
Kauden 2005 päätteeksi Isinbajeva vaihtoi pitkäaikaisen valmentajansa Jevgeni Trofimovin Vitali Petroviin. Hallikauden 2006 Isinbajeva aloitti hyppäämällä heti ensimmäisessä kilpailussaan Ukrainan Donetskissa uuden halli-ME:n 491 cm. Tämä oli Isinbajevan jo 19. maailmanennätys. Moskovan MM-hallikisoissa hän voitti kultaa tuloksella 480 cm.
Heinäkuussa Tukholman DN-Gaalassa Isinbajeva sijoittui toiseksi häviten Puolan Monika Pyrekille. Tämä oli Isinbajevan ensimmäinen tappio sitten heinäkuun 2004. Göteborgin EM-kilpailuissa Isinbajeva voitti kultaa tuloksella 480 cm. Voittonsa varmistuttua hän yritti kolmesti uudesta ME-korkeudesta 502 cm.
MM-kultaa 2007
muokkaaHallikauden 2007 toisessa kilpailussaan Ukrainan Donetskissa Isinbajeva hyppäsi uransa 20. maailmanennätyksen 493 cm. Osakan MM-kisoissa Isinbajeva voitti uransa toisen ulkoratojen maailmanmestaruuden tuloksella 480 cm. Voittonsa jälkeen hän yritti uudesta ME-korkeudesta 502 cm.
Isinbajeva voitti lajinsa jokaisessa Kultaisen liigan kilpailussa ja jakoi miljoonan dollarin palkintopotin yhdessä Sanya Richardsin kanssa.
Olympiavuosi 2008 & uran toinen olympiakulta
muokkaaMaaliskuussa 2008 Isinbajeva voitti Valenciassa uransa kolmannen sisäratojen maailmanmestaruuden tuloksella 475 cm. Ulkoratakautensa Isinbajeva aloitti Rooman kultaisen liigan kilpailussa, jossa paransi omaa maailmanennätystään kahdella sentillä hypättyään 503 cm.[1] Hän paransi ennätyksen lukemiin 504 cm Monacossa heinäkuun lopulla. Elokuussa hän voitti olympiakultaa Pekingissä parantaen maailmanennätystään jälleen sentillä lukemaan 505 cm.
Vaikeat vuodet 2009-2011
muokkaaKauden 2009 Isinbajeva aloitti jälleen Ukrainan Donetskissa parantaen omissa nimissään ollutta hallimaailmanennätystä 495 cm kahteen kertaan. Hän hyppäsi ensin 497 cm ja sitten 500 cm, joka oli hänen uransa 26. maailmanennätys.[2]
Isinbajeva hävisi pitkästä aikaa Lontoossa heinäkuussa, kun hän jäi tulokseen 468 cm ja saman korkeuden ylittänyt Puolan Anna Rogowska voitti hänet. Isinbajeva oli voittanut 18 edellistä kilpailuaan. Edellisen kerran hän oli hävinnyt helmikuussa 2008 maannaiselleen Svetlana Feofanovalle.[3] Toinen tappio tuli Berliinin maailmanmestaruuskilpailuissa, joiden loppukilpailussa Isinbajeva jäi ilman tulosta. Hän aloitti korkeudesta 475 cm ja epäonnistuneen yrityksen jälkeen yritti kahdesti korkeudesta 480 cm. Rogowskan voittotulos oli 475 cm.[4]
Ensimmäisessä kilpailussaan Berliinin MM-kilpailuiden jälkeen Zürichissa Isinbajeva hyppäsi uuden maailmanennätyksen 506 cm.[5]
Isinbajeva sijoittui Dohan sisäratojen MM-kilpailuissa neljänneksi tuloksella 460 cm. Dohan MM-kilpailuiden jälkeen hän piti taukoa harjoittelusta eikä kilpaillut kesäkaudella ollenkaan[6]. Maaliskuussa 2011 Isinbajeva palasi alkuperäiseen valmentajaansa Jevgeni Trofimoviin.[7] Heinäkuussa 2011 hän kilpaili ensimmäisen kerran ulkoradoilla sitten syyskuun 2009. Hän voitti Heusdenissa käydyn kilpailun tuloksella 460 cm.[8] Daegun MM-kilpailuissa hän sijoittui kuudenneksi tuloksella 465 cm.
Paluu huipulle ja olympiapronssia 2012
muokkaa23. helmikuuta 2012 Tukholmassa Isinbajeva hyppäsi uuden sisäratojen maailmanennätyksen 501 cm.[9] Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa 2012 hän voitti kultaa tuloksella 480 cm. Lontoon olympialaisissa 2012 hän oli kolmas tuloksella 470 cm ja saavutti olympiapronssia.
Moskovan MM-kisat ja MM-kultaa 2013
muokkaaVuoden 2013 ensimmäiset kilpailut eivät sujuneet Isinbajevalta odotetusti eikä hän lähtenyt kotimaassaan Venäjällä, Moskovassa järjestettyihin yleisurheilun MM-kilpailuihin suurimpana voittajasuosikkina. Ennen kisoja Isinbajeva kertoi lopettavansa uransa näihin kisoihin. MM-kilpailujen finaalissa Isinbajeva ylitti korkeuden 489 cm ensimmäisellä yrityksellä ja kovimmat kilpailijat, Yhdysvaltain Jennifer Suhr ja Kuuban Yarisley Silva pudottivat kolmesti. Näin Isinbajeva voitti MM-kultaa kotiyleisönsä edessä. Hän yritti voiton varmistuttua vielä maailmanennätyskorkeutta 507 cm mutta epäonnistui kolmesti.
Isinbajeva ilmoitti keväällä 2014 pyörtäneensä lopettamispäätöksensä ja tähtäävänsä vuoden 2016 olympialaisiin.[10] Syksyllä 2014 hän kuitenkin ilmoitti keskittyvänsä seuraavan kauden ajan perheeseensä eikä kilpaile vuonna 2015.[11]
EM-kisat ja Rion olympialaiset 2016
muokkaaVenäläiset urheilijat asetettiin kilpailukieltoon kummissakin kisoissa aiemmin paljastuneen laajamittaisen dopinginkäytön vuoksi, mutta yksittäisillä urheilijoilla on mahdollisuus hakea erityislupaa Rioon. Ensin ilmoitettiin, että nämä urheilijat eivät kuitenkaan voisi kilpailla Venäjän lipun alla, ja Isinbajeva ilmoitti lopettavansa uransa. IAAF hylkäsi Isinbajevan erityislupahakemuksen ja lopulta venäläisistä yleisurheilijoista Rion olympialaisiin saa osallistua ainostaan Darja Klišina, koska hän on harjoitellut ja tullut testatuksi useaan otteeseen ulkomailla (Venäjän ulkopuolella) viime vuosina.[12][13][14]
Urheilu-uran jälkeen
muokkaaRion olympialaisten aikana Jelena Isinbajeva valittiin urheilijakomissioon ja sen myötä Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi 8 vuoden ajanjaksolle 2017–2024.[15] Isinbajeva oli myös hetken Venäjän antidoping-organisaatio Rusadan puheenjohtaja mutta joutui eroamaan tehtävästä 2017, jotta Venäjä saisi osallistua kansainvälisiin yleisurheilukisoihin.[16] Vuonna 2020 Vladimir Putin nimesi Isibajevan työryhmään valmistelemaan hänen suunnittelemaansa perustuslakiuudistusta.[17]
Isinbajeva perheineen asuu Teneriffalla Espanjassa, jossa hän omistaa kolme kiinteistöä, joiden arvo on yhteensä yli 2,5 miljoonaa euroa.[18]
Saavutuksia
muokkaa| Vuosi | Kilpailu | Paikka | Sijoitus | Tulos | Muuta |
|---|---|---|---|---|---|
| 1999 | alle 18-vuotiaiden MM-kilpailut | Bydgoszcz, Puola | kultaa
|
410 | 17-v. ME |
| 2000 | alle 20-vuotiaiden MM-kilpailut | Santiago, Chile | kultaa
|
420 | 19-v. ME |
| 2001 | alle 20-vuotiaiden EM-kilpailut | Grosseto, Italia | kultaa
|
440 | |
| 2002 | EM-kilpailut | München, Saksa | hopeaa
|
455 | |
| 2003 | MM-kilpailut | Pariisi, Ranska | pronssia
|
465 | |
| alle 23-vuotiaiden EM-kilpailut | Bydgoszcz, Puola | kultaa
|
465 | ||
| 2004 | Sisäratojen MM-kilpailut | Budapest, Unkari | kultaa
|
486 | halli-ME |
| Olympialaiset | Ateena, Kreikka |  kultaa
|
491 | ME | |
| 2005 | Sisäratojen EM-kilpailut | Madrid, Espanja | kultaa
|
490 | halli-ME |
| MM-kilpailut | Helsinki, Suomi | kultaa
|
501 | ME | |
| 2006 | Sisäratojen MM-kilpailut | Moskova, Venäjä | kultaa
|
480 | |
| EM-kilpailut | Göteborg, Ruotsi | kultaa
|
480 | ||
| 2007 | MM-kilpailut | Osaka, Japani | kultaa |
480 | |
| 2008 | Sisäratojen MM-kilpailut | Valencia, Espanja | kultaa
|
475 | |
| Olympialaiset | Peking, Kiina | kultaa
|
505 | ME | |
| 2010 | Sisäratojen MM-kilpailut | Doha, Qatar | neljäs | 460 | |
| 2011 | MM-kilpailut | Daegu, Etelä-Korea | kuudes | 465 | |
| 2012 | Sisäratojen MM-kilpailut | Istanbul, Turkki | kultaa |
480 | |
| Olympialaiset | Lontoo, Iso-Britannia | pronssia
|
470 | ||
| 2013 | MM-kilpailut | Moskova, Venäjä | kultaa |
489 |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Jelena Isinbajeva Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Isinbajeva taivutti ME:n 503 12.7.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 12.7.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Isinbajevalle 26:s maailmanennätys hs.fi. 15.2.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.2.2009.
- ↑ Petri Seppä: Mitä ihmettä? Jelena Isinbajeva hävisi Ilta-Sanomat. 24.07.2009. Arkistoitu 25.7.2009. Viitattu 25.07.2009.
- ↑ Superyllätys MM-illassa: Isinbajeva jäi ilman tulosta hs.fi. 17.8.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.8.2009.
- ↑ Keskisalo rikkoi 33 vuotta vanhan Suomen ennätyksen! sul.fi. 28.8.2009. SUL. Viitattu 28.8.2009.
- ↑ Isinbajeva ei kilpaile tällä kaudella mtv3.fi. 9.7.2010. MTV3. Viitattu 10.7.2010.
- ↑ Dolgoplov, Nickolai: EXCLUSIVE - Isinbayeva returns to her original coach 12.3.2011. IAAF. Viitattu 21.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Isinbayeva wins with 4.60m in heavy rain and strong winds in Heusden - Updated 16.7.2011. IAAF. Viitattu 21.7.2011. (englanniksi)
- ↑ Isinbajeva palasi huipulle maailmanennätyksellä hs.fi. 23.2.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.2.2012.
- ↑ Esikoisen synnyttävä ennätysnainen aikoo palata kisoihin 14.5.2014. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 14.5.2014.
- ↑ Niemeläinen, Jonne: Isinbajeva keskittyy perheeseen, ei kilpaile ensi vuonna Yle Urheilu. 26.9.2014. Viitattu 17.8.2015.
- ↑ Jatkuuko Jelena Isinbajevan ura sittenkin? Haki erityislupaa Rioon iltalehti.fi. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ https://www.rt.com/sport/353849-olympics-rio-iaaf-isinbayeva/
- ↑ Jelena Isinbajeva murtui kyyneliin - piti puheen Putinin rinnalla: "Koko maailma vaviskoon" iltalehti.fi. Viitattu 5.8.2016.
- ↑ Multala jäi rannalle, Isinbajeva valittiin KOK:n urheiluvaliokuntaan yle.fi. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ Isinbajeva sai väistyä Venäjän antidopingtoimiston johdosta Yle Urheilu. 31.5.2017. Viitattu 7.3.2022.
- ↑ Paananen, Arja: Heille Putin uskoi perustuslain muokkaamisen: pianisti, seiväshyppääjä, kosmonautti, kasakkapäällikkö, näyttelijä – katso koko lista Ilta-Sanomat. 22.1.2020. Viitattu 7.3.2022.
- ↑ Jelena Isinbajeva halutaan pois Teneriffalta www.iltalehti.fi. Viitattu 15.8.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jelena Isinbajeva Wikimedia Commonsissa
|
1999: Stacy Dragila | 2001: Stacy Dragila | 2003: Svetlana Feofanova | 2005: Jelena Isinbajeva | 2007: Jelena Isinbajeva | 2009: Anna Rogowska | 2011: Fabiana Murer | 2013: Jelena Isinbajeva | 2015: Yarisley Silva | 2017: Aikateríni Stefanídi | 2019: Anželika Sidorova | 2022: Katie Nageotte | 2023: Nina Kennedy & Katie Moon |