Johann Matthäus Bechstein

Johann Matthäus Bechstein (11. heinäkuuta 1757 Waltershausen – 23. helmikuuta 1822 Dreißigacker) oli saksalainen luonnontutkija, metsänhoitaja ja ornitologi.

Bechstein syntyi Waltershausenissa Gothan piirikunnassa. Hänen vanhempansa olivat Johann Andreas Bechstein ja Catharina Elisabetha Keysser. Hän opiskeli Jenassa teologiaa ja luonnonhistoriaa 1778–1780. Myöhemmin hän perusti ja toimi metsäkoulun johtajana lähellä Waltershausenia 1795–1799. Sitten hän johti metsänhoidon ja riistanhoidon oppilaitosta Dreißigackerissa. Poikansa kuoleman jälkeen hän adoptoi sisarenpoikansa Ludwig Bechsteinin (1801–1860).

Bechstein oli tuottelias eläintieteilijä ja yksi ensimmäisistä, joka oli huolestunut luonnonvaraisten eläinten suojelusta. Lintutieteellisten töidensä lisäksi hän julkaisi töitä myös pedoiksi ja haittaeläimiksi luokiteltujen eläinten, kuten lepakoiden, suojelemiseksi.

Teoksia

Gemeinnützige Naturgeschichte Deutschlands nach allen drey Reichen. Leipzig 1789–09.
Kurze aber gründliche Musterung aller bisher mit Recht oder Unrecht von dem Jäger als schädlich geachteten und getödteten Thiere, nebst Aufzählung einiger wirklich schädlichen, die er, seinem Berufe nach, nicht dafür erkennt, ... Ettinger, Gotha 1792–1805.
Naturgeschichte der Stubenvögel. Ettinger, Gotha 1795.
Naturgeschichte der Stubenthiere. Ettinger, Gotha 1797.
Ornithologisches Taschenbuch von und für Deutschland oder Kurze Beschreibung aller Vögel Deutschlands für Liebhaber dieses Theils der Naturgeschichte. Richter, Leipzig 1802.
Naturgeschichte der schädlichen Waldinsecten. Monath & Kußler, Nürnberg 1798–1800.
Diana oder Gesellschaftsschrift zur Erweiterung und Berichtigung der Natur-, Forst- und Jagdkunde. Waltershausen 1797–1816.
Die Forst- und Jagdwissenschaft nach allen ihren Theilen für angehende und ausübende Forstmänner und Jäger. Gotha, Erfurt 1818–35 p.m.

Bechstein nimesi ja kuvaili tieteelle useita lintulajeja, muun muassa valkoposkihanhen, lampiviklon, luhtakerttusen, kirjokertun, sirittäjän ja pikkusiepon.