Käänteisosmoosi (engl. Reverse Osmosis, RO) on prosessi, jossa paineen avulla pakotetaan liuotin (yleensä puhdas vesi) liikkumaan puoliläpäisevän kalvon läpi väkevämmästä liuoksesta laimeampaan päin eli osmoosiin nähden väärään suuntaan. Käänteisosmoosia on käytetty 1970-luvulta asti veden puhdistamiseen, suolattoman veden tekemiseen merivedestä sekä erityisen puhtaan veden valmistamiseen lääketieteen teollisuuden ja muihin tarpeisiin.

A – paine; B – merivesi; C – epä­puh­tau­det; D – puoliläpäisevä kalvo; E – juomavesi; F – jakelu.

Puhtaan veden erottamiseksi merivedestä tarvitaan paine, joka on suurempi kuin meriveden aiheuttama osmoottinen paine, joka on noin 29 bar.[1] Käänteisosmoosilaitteistolla saadaan 95 % suoloista pois. Se riittää hyvin esimerkiksi veneilijöiden juomavesitarpeisiin.[2]

Käänteisosmoosin avulla voidaan myös tehdä viinistä tai oluesta alkoholitonta. Prosessissa alkoholipitoinen neste laitetaan astiaan, jossa olevan puoliläpäisevän kalvon toisella puolella on vettä. Paineen avulla pakotetaan vesi ja alkoholi kulkemaan väärään suuntaan eli väkevämmästä laimeampaan. Tämän jälkeen vedestä tislataan alkoholi pois ja vesi palautetaan alkuperäiseen nesteen jäännökseen. Menetelmä säästää esimerkiksi viinin herkkiä aromeita ja makuaineita, koska viiniä ei tarvitse kuumentaa.[3] Käänteisosmoosin avulla voidaan myös tehdä tiivisteitä tuoremehusta ilman mehun aromeita tuhoavaa kuumennusta.[4]

Sotkamossa sijaitseva Talvivaaran kaivos on teollisessa mitassa käänteisosmoosia prosessivesiensä hallintaan käyttävä kemianteollisuuslaitos.[5][6] Talvivaarassa sitä käytetään prosessivesien kierrätyksen tehostamiseen ja veden loppuneutralointiin.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. Vihersaari, Timo: Vesi - "Raakavedestä ultrapuhtaaseen" Turun yliopisto. Arkistoitu 22.10.2007. Viitattu 23.7.2020.
  2. Harju, Marja & Keränen, Riitta-Maija: Käänteisosmoosi Kemian opettajat. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 23.7.2020.
  3. Pakarinen, Lasse: Moderni tekniikka tuottaa laadukkaita alkoholittomia. Etiketti, 13.9.2018, nro 3, s. 44–45. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.7.2020.
  4. Täysmehun valmistus Fruit Juice Matters Suomi. Arkistoitu 23.7.2020. Viitattu 23.7.2020.
  5. a b Lampinen, Elina & Marttila, Tero: Terrafamen kaivoksen tarkkailu kuonna 2018 : Osa III: Vesipäästöjen tarkkailu, s. 4, 15. Kuopio: Ramboll, 26.3.2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.7.2020). (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Ylönen, Antti: Talvivaaran ongelma: 3,8 miljoonaa kuutiota liikaa vettä kaivosalueella Aamulehti. 16.1.2013. Arkistoitu 20.1.2013. Viitattu 7.10.2013.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
INTERN 1