Käsite

Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö. Lisäksi sanoilla tai termeillä voi olla elämyksellä koettu ei-käsitteellinen sisältö. Klassisesti käsite on ymmärretty sanan määritelmäksi, jolloin sana olisi synonyyminen määritelmänsä kanssa. Tämä näkemys on kuitenkin nykyään kyseenalaistettu.

Käsitteet ovat ontologiselta asemaltaan mentaalisia tai abstrakteja. Puhutut tai kirjoitetut sanat, tieteelliset termit ja lauseet puolestaan ovat materiaalisesti manifestoituvia, kommunikaatioissa käytettyjä kielellisiä ilmaisuja, jotka ilmaisevat käsitteitä tai näistä rakentuvia kompleksisempia ajattelun yksiköitä, propositioita. Käsitteitä käytetään tiedon jäsentämiseen. Kaikille käsitteille ei kuitenkaan ole vakiintunut niitä vastaavaa kielellistä ilmausta.

Käsitteitä tutkitaan kognitiotieteessä, kielifilosofiassa, kognitiivisessa psykologiassa ja semiotiikassa.^lähde?

Käsitteet olioiden ja olioluokkien representaatioina

Olioita luokittelevat käsitteet ymmärretään kognitiivisessa psykologiassa yleensä muistissa oleviksi representaatioiksi. Yksittäisten konkreettisten havaintojen kautta saamamme tiedot maailmasta prosessoituvat muistissa yleisemmiksi kategorisoiviksi tietoedustuksiksi. Käsitteet ovat siten muistiesityksiä, jotka luokittelevat tai selittävät yleensä - enemmän tai vähemmän tilanneriippuvaisesti - aistitun tai ajatellun entiteetin ominaisuuksia.

Usein selitykseksi riittää kohteen luokittelussa, havaittujen ominaisuuksien "kuuluessa luokkaan" maailmankuvassamme tai käsitteellisessä viitekehyksessämme.

Esimerkiksi: "Miksi tämä auto on punainen?" "Se on paloauto."

Käsitteiden rakentuminen merkitsee sitä, että ne ovat jatkuvan dynaamisen muutoksen alaisia. Ks. käsitteellinen muutos. Näin ollen se ominaisuuksien joukko, jonka avulla tulkitsemme aistimaamme tai ajattelemaamme kohdetta, riippuu maailmankuvastamme (ns. havaintojen teoriapitoisuus). Mikäli samaistamme käsitteen kaiken sen kanssa, mitä voimme johonkin kategoriaan tai olioon liittää, joudumme sanomaan, että entiteettien muistirepresentaatiot ja siten myös kaikki käsitteemme ovat subjektiivisia ja yksilön ontogeneettisen historian muokkaamia kuvauksien koosteita erilaisista entiteeteistä.

Toinen mahdollisuus on yrittää erottaa olioita ja kategorioita koskeva maailmantieto, eli uskomukset tai _käsitykset_ käsitteistä. Tällöin käsitteet voivat olla (enemmän tai vähemmän) intersubjektiivisia. Tieto jostakin oliosta on kaiken sen informaation kooste, joka ovat varastoitunut muistiin kyseisestä kohteesta, ja joka on palautettavissa mieleen. Tieto on se käsiteperustainen mentaalinen tila, joka ohjaa toimintaamme. Käsitteellinen tieto on se tieto, joka perustuu ilmaisujen merkityksiin (käsitteisiin).

Tällöinkin käsitteiden intersubjektiivisuuden asteen voi ajatella vaihtelevan suuresti. Suurimmillaan se on tiede- ja muiden tiiviisti yhteistyötä tekevien yhteisöjen jäsenten piirissä. Erimielisyydet arkipäivässä ja myös tieteessä riippuvat juuri siitä, millaisia ominaisuuksia käytettyjen termien ja sanojen viittauksen kohteeseen kytketään. Emme ole tästä välttämättä itse tietoisia, sillä pidämme omia käsitteitämme niin itsestään selvinä ettemme yleensä vaivaudu niitä huolellisesti analysoimaan.

Myös tieto ja reflektiivinen itsetietoisuus ovat käsiteperustaisia mielen tiloja. Kognitiivisesti tarkastellen oppiminen tuottaa meille käsitteitä ja käsityksiä, joiden varassa ohjaamme toimintaamme ja teemme päätöksiä.

Käsitteiden luokittelu

• Peruskäsite on hierarkkisen rakenteen alin käsite, jonka sisältöä ei määrittele enää mikään muu samaan käsitejärjestelmään kuuluva käsite. Sitä ei annetussa tai muodostettavassa käsitejärjestelmässä voida kuvata käsitejärjestelmän muiden käsitteiden avulla, eli peruskäsite ei sisällä muita käsitejärjestelmän käsitteitä.
• Johdettu käsite on käsite, jonka sisältämää tietämystä kuvataan yhdellä tai useammalla muulla johdetulla käsitteellä tai peruskäsitteellä.

Käsitteiden määrittely

Koska käsitteet ovat subjektiivisia, ne täytyy aina määritellä, jos kommunikaation halutaan olevan merkityksellistä ja tarkkaa. Käsitteiden määrittely on tärkeä osa tieteellistä kirjoittamista, josta yleisimpiä esimerkkejä on tutkimusraporteissa esiintyvä luettelo käytetyistä termeistä. Joskus, etenkin uraauurtavassa tutkimuksessa, täytyy käsitteitä määritellä vielä tarkemmin erikseen.^lähde?

Lakitekstiin kuuluu aina termien määrittely, jonka tarkoituksena on poistaa tulkinnanvaraisuus. Esimerkkinä katkelma Kuluttajaturvallisuuslaista:

»

...

3 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:
1) kulutustavaralla sellaista tavaraa, joka on tarkoitettu käytettäväksi tai jota olennaisessa määrin käytetään yksityiseen kulutukseen;
2) kuluttajapalvelulla sellaista palvelua, joka on tarkoitettu käytettäväksi tai jota olennaisessa määrin käytetään yksityiseen kulutukseen;
3) tavaran luovuttajalla luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka valmistaa, tuo maahan, vie maasta, kuljettaa Suomen kautta, pitää kaupan, tarjoaa, myy tai muutoin luovuttaa tai välittää kulutustavaroita;

...»
(Kuluttajaturvallisuuslaki 22.7.2011/920 3§)

Asiallisessa keskustelussa käsitteet täytyy määritellä aivan samoin kuin tieteellisessä ja lakitekstissä. Jotta puhutaan samasta asiasta ja jotta ongelmiin olisi mahdollisuuksia löytää ratkaisuja keskustelulla, kaikille osallistujille täytyy olla selvää mikä käytettyjen sanojen merkitys on. Sikäli kuin käsitteitä ei määritellä, oletetaan vaihtelevalla riskillä, että yleistieto käsitteistä riittää.^lähde?

Katso myös

• Semantiikka
• Abstrakti olio
• Entiteetti
• Käsiteanalyysi

Kirjallisuutta

• Wilson, John: Thinking with Concepts. (31. painos) New York: Cambridge University Press, 2005 (1963). ISBN 978-0-521-09601-0 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käsite Wikimedia Commonsissa

• Bermúdez, José & Cahen, Arnon: Nonconceptual Mental Content The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
• Carlson, Lauri: Luento 2: Käsitteet ja käsitejärjestelmät (Luentojen laajempi kokonaisuus on osoitteessa [1]) ling.helsinki.fi. Arkistoitu 4.6.2019. Viitattu 4.6.2019.
• Chalmers, David & Bourget, David (toim.): Bibliography on Concepts MindPapers. A Bibliography of the Philosophy of Mind and the Science of Consciousness. Australian National University. (englanniksi)
• Koskinen, Ismo & Palomäki, Jari: Raili Kaupin kirjoitukset. 4, Logiikka, käsiteteoria: scientia generalis Tampereen yliopiston avoin julkaisuarkisto.
• Margolis, Eric & Laurence, Stephen: Concepts The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
• Pihlström, Sami: Viisaan keskustelun vaikeudesta – käsitteellisen työn puolustuspuhe. Katsaus 2/2021.