Kaleidoskooppi on optinen leikkikalu, johon kurkistamalla voi nähdä aina uudenlaisia symmetrisiä kuvioita. Mikä tahansa mielivaltainen kuvio heijastuu kaleidoskoopin peileistä useita kertoja ja näyttäytyy siten symmetrisenä. Nimi tulee kreikan kielen sanoista kalos (kaunis), eidos (kuva, muoto) ja skopein (nähdä) [1].

Kaleidoskooppi
Näkymä lasinsiruilla täytettyyn kaleidoskooppiin

Ilmaisuja kaleidoskooppi tai kaleidoskooppimainen käytetään usein myös kuvaannollisesti puhuttaessa monipuolisista tai vaihtelevista ilmiöistä.

Rakenne

muokkaa

Tyypillisesti kaleidoskooppi on 10–20 cm pitkä putki, jonka sisään on asetettu vähintään kaksi pitkulaista peilinsuikaletta heijastava pinta sisäänpäin. Peiliputken peräpäähän, josta valo pääsee putken sisään, on kahden lasilevyn väliin asetettu pieniä värillisiä esineitä kuten lasinsiruja, jotka voivat liikkua vapaasti. Putken etupäässä on pieni kurkistusaukko, josta voi katsella putken sisään yhdellä silmällä. Lasinsirujen muodostaman sattumanvaraisen kuvion heijastuminen peileistä muodostaa kauniin symmetrisen näkymän. Putkea kääntämällä tai ravistamalla näkymän muodot ja värit vaihtuvat alati, kun värilliset jyväset liikkuvat lasilevyjen välissä. Siten kaleidoskoopista voi loihtia esiin äärettömästi erilaisia kuvioita.

Useimmiten kaleidoskoopissa on kolme peiliä siten, että ne muodostavat kolmionmuotoisen, sisäpinnalta heijastavan suljetun putken. Tällöin kaleidoskoopin kuvio täyttää katsojan koko näkökentän. Myös kaksi- ja nelipeiliset kaleidoskoopit ovat tavallisia.

Historia

muokkaa

Kaleidoskoopin keksi Sir David Brewster vuonna 1816 tutkiessaan valon polarisaatiota. Se patentoitiin seuraavana vuonna. Alun perin laite tarkoitettiin tieteelliseksi tutkimusvälineeksi, mutta sittemmin kaleidoskooppia on käytetty lähinnä leluna.

Kaleidoskooppia, josta lasinsirut puuttuvat, kutsutaan teleidoskoopiksi. Teleidoskoopin avulla katsoja voi muodostaa kaleidoskooppimaisia kuvioita mistä tahansa valitsemastaan kohteesta.

Lähteet

muokkaa
  • Kämäräinen, Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto. WSOY, 1986. ISBN 951-0-10729-8
  1. Kämäräinen 1986, s. 101

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES