Kanadan provinssit ja territoriot

Kanada on kymmenen provinssin ja kolmen territorion liittovaltio. Maan vuonna 1867 säädetty hallitusmuoto antaa provinsseille laajemman toimivallan ja oikeudet kuin territorioille, joita liittovaltion hallitus ohjaa.

Kanadan provinssit ja territoriot, sekä niiden pääkaupungit Kanadan kartalla.

Ontario, Quebec, New Brunswick ja Nova Scotia olivat Kanadan ensimmäiset provinssit, kun brittien pohjoisamerikkalaiset siirtokunnat yhdistyivät liittovaltioksi 1. heinäkuuta 1867, ja alkoivat vähitellen tulla riippumattomammaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Seuraavina kuutena vuotena Manitoba, Brittiläinen Kolumbia ja Prinssi Edwardin saari liittyivät maan provinsseiksi.

Hudson's Bay Company piti hallinnassaan suurta osaa läntisestä Kanadasta vuoteen 1870 saakka, jolloin alue siirtyi Kanadan hallitukselle muodostaen osan Luoteisterritorioista. 1. syyskuuta 1905 60° leveyspiirin etelänpuoleinen osa Luoteisterritorioista jakautui Albertaksi ja Saskatchewaniksi.

Vuonna 1869 Newfoundland päätti äänestyksessä pysyä brittiläisenä territoriona, koska alueella epäiltiin keskisen Kanadan olevan hallitsevassa asemassa verotukseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Vuonna 1907 Newfoundland ja Labradorista tuli dominio, mutta vuonna 1933 alueen hallitus kaatui, ja toisen maailmansodan aikana Kanada huolehti sen puolustuksesta. Sodan aikana Newfoundlandin asema oli keskustelun kohteena, ja pienellä äänten enemmistöllä Newfoundland ja Labradorin asukkaat äänestivät kansanäänestyksessä liittovaltioon liittymisen puolesta vuonna 1948. 13. maaliskuuta 1949 siitä tuli Kanadan kymmenes provinssi.

Hallinto

muokkaa

Provinsseilla on paljon itsenäistä valtaa liittovaltion hallituksesta. Ne voivat muun muassa päättää moniin julkisiin toimintoihin, kuten terveydenhuoltoon, opetukseen, hyvinvointiin ja provinssin sisäiseen liikenteeseen kuuluvista asioista. Provinssit kustantavat nämä toiminnot liittovaltion hallitukselta saatavilla tulonsiirroilla ja omalla verotuksellaan. Liittovaltion hallitus voi suuremmalla verotus- ja rahankäyttövallallaan käyttää tulonsiirtoja vaikuttaakseen provinsseihin. Esimerkiksi saadakseen terveydenhuollolle tukea täytyy provinssien täyttää tietyt liittovaltion asettamat ehdot.

Provinssien ja territorioiden lakia säätävät elimet ovat yksikamarisia, toisin kuin kaksikamarinen Kanadan parlamentti. Alun perin muutamilla provinsseilla oli toinen kamari, lakia säätävä valtuusto, mutta viimeinenkin niistä lakkautettiin vuonna 1968.

Provinssin hallituksen johtaja, pääministeri (premier), on yleensä sen puolueen puheenjohtaja, jolla on eniten paikkoja hallituksessa. Provinssien lisäksi samanlainen järjestelmä on Yukonissa, mutta Luoteisterritorioissa ja Nunavutissa ei ole poliittisia puolueita territorioiden tasolla. Kuningattaren edustaja provinssissa on varakuvernööri, ja jokaisella territoriolla on puolestaan vastaavanlainen edustaja komissaari.

Jokainen territorio valitsee vain yhden jäsenen parlamenttiin, sekä yhden senaattorin. Parlamentin jäsenellä on täysi äänestysvalta. Territorioiden asukkailla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kanadalaisilla.

Provinssit

muokkaa
Provinssi Omakielinen nimi / nimet Lippu Vaakuna Pääkaupunki Suurin kaupunki Liittyi liittovaltioon Asukasluku
(2024).[1]
Pinta-ala (km²) Virallinen kieli
maa- vesi- kokonais-
englanniksi ranskaksi
Ontario Ontario     Toronto 1. heinäkuuta 1867 15 996 989 917 741 158 654 1 076 395 englanti
Quebec Québec     Québec Montreal 9 030 684 1 356 128 185 928 1 542 056 ranska
Nova Scotia New Scotland Nova Scotia
Nouvelle-Écosse
    Halifax 1 072 545 53 338 1 946 55 284 englanti
New Brunswick New Brunswick
Nouveau-Brunswick
    Fredericton Saint John 850 894 71 450 1 458 72 908 englanti, ranska
Manitoba Manitoba     Winnipeg 15. heinäkuuta 1870 1 484 135 553 556 94 241 647 797 englanti,
ranska (de facto)
Brittiläinen Kolumbia British Columbia
Colombie-Britannique
    Victoria Vancouver 20. heinäkuuta 1871 5 646 467 925 186 19 549 944 735 englanti
Prinssi Edwardin saari Prince Edward Island
Île-du-Prince-Édouard
    Charlottetown 1. heinäkuuta 1873 177 081 5 660 0 5 660 englanti
Saskatchewan Saskatchewan     Regina Saskatoon 1. syyskuuta 1905 1 098 352 591 670 59 366 651 036 englanti
Alberta Alberta     Edmonton Calgary 4 849 906 642 317 19 531 661 848 englanti
Newfoundland ja Labrador Newfoundland and Labrador
Terre-Neuve-et-Labrador
    St. John's 31. maaliskuuta 1949 541 391 373 872 31 340 405 212 englanti

Territoriot

muokkaa
Territorio Omakielinen nimi / nimet Lippu Vaakuna Postitunnus/
ISO-tunnus
Muut lyhenteet Pääkaupunki Liittyi liittovaltioon Asukasluku
(2024)[1]
Pinta-ala (km²) Virallinen kieli UTC
maa- vesi- kokonais-
Luoteisterritoriot Northwest Territories
Territoires du Nord-Ouest
    NT N.W.T., NWT Yellowknife 15. heinäkuuta 1870 44 920 1 183 085 163 021 1 346 106 englanti, ranska, chipewya, cree, tli cho, gwich'in, slavey, inuktitut, inuvialuktun -7
Yukon Yukon     YT Y.T., YK Whitehorse 13. kesäkuuta 1898 45 750 474 391 8 052 482 443 englanti, ranska -7
Nunavut Nunavut     NU Nvt. Iqaluit 1. huhtikuuta 1999 40 758 1 936 113 157 077 2 093 190 inuktitut, inuinnaqtun, englanti, ranska -5, -6, -7

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Statistics Canada Government of Canada: Population estimates, quarterly www150.statcan.gc.ca. 27.6.2018. Viitattu 5.11.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES