Kanadan provinssit ja territoriot
Kanada on kymmenen provinssin ja kolmen territorion liittovaltio. Maan vuonna 1867 säädetty hallitusmuoto antaa provinsseille laajemman toimivallan ja oikeudet kuin territorioille, joita liittovaltion hallitus ohjaa.
Ontario, Quebec, New Brunswick ja Nova Scotia olivat Kanadan ensimmäiset provinssit, kun brittien pohjoisamerikkalaiset siirtokunnat yhdistyivät liittovaltioksi 1. heinäkuuta 1867, ja alkoivat vähitellen tulla riippumattomammaksi Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Seuraavina kuutena vuotena Manitoba, Brittiläinen Kolumbia ja Prinssi Edwardin saari liittyivät maan provinsseiksi.
Hudson's Bay Company piti hallinnassaan suurta osaa läntisestä Kanadasta vuoteen 1870 saakka, jolloin alue siirtyi Kanadan hallitukselle muodostaen osan Luoteisterritorioista. 1. syyskuuta 1905 60° leveyspiirin etelänpuoleinen osa Luoteisterritorioista jakautui Albertaksi ja Saskatchewaniksi.
Vuonna 1869 Newfoundland päätti äänestyksessä pysyä brittiläisenä territoriona, koska alueella epäiltiin keskisen Kanadan olevan hallitsevassa asemassa verotukseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Vuonna 1907 Newfoundland ja Labradorista tuli dominio, mutta vuonna 1933 alueen hallitus kaatui, ja toisen maailmansodan aikana Kanada huolehti sen puolustuksesta. Sodan aikana Newfoundlandin asema oli keskustelun kohteena, ja pienellä äänten enemmistöllä Newfoundland ja Labradorin asukkaat äänestivät kansanäänestyksessä liittovaltioon liittymisen puolesta vuonna 1948. 13. maaliskuuta 1949 siitä tuli Kanadan kymmenes provinssi.
Hallinto
muokkaaProvinsseilla on paljon itsenäistä valtaa liittovaltion hallituksesta. Ne voivat muun muassa päättää moniin julkisiin toimintoihin, kuten terveydenhuoltoon, opetukseen, hyvinvointiin ja provinssin sisäiseen liikenteeseen kuuluvista asioista. Provinssit kustantavat nämä toiminnot liittovaltion hallitukselta saatavilla tulonsiirroilla ja omalla verotuksellaan. Liittovaltion hallitus voi suuremmalla verotus- ja rahankäyttövallallaan käyttää tulonsiirtoja vaikuttaakseen provinsseihin. Esimerkiksi saadakseen terveydenhuollolle tukea täytyy provinssien täyttää tietyt liittovaltion asettamat ehdot.
Provinssien ja territorioiden lakia säätävät elimet ovat yksikamarisia, toisin kuin kaksikamarinen Kanadan parlamentti. Alun perin muutamilla provinsseilla oli toinen kamari, lakia säätävä valtuusto, mutta viimeinenkin niistä lakkautettiin vuonna 1968.
Provinssin hallituksen johtaja, pääministeri (premier), on yleensä sen puolueen puheenjohtaja, jolla on eniten paikkoja hallituksessa. Provinssien lisäksi samanlainen järjestelmä on Yukonissa, mutta Luoteisterritorioissa ja Nunavutissa ei ole poliittisia puolueita territorioiden tasolla. Kuningattaren edustaja provinssissa on varakuvernööri, ja jokaisella territoriolla on puolestaan vastaavanlainen edustaja komissaari.
Jokainen territorio valitsee vain yhden jäsenen parlamenttiin, sekä yhden senaattorin. Parlamentin jäsenellä on täysi äänestysvalta. Territorioiden asukkailla on samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kanadalaisilla.
Provinssit
muokkaaProvinssi | Omakielinen nimi / nimet | Lippu | Vaakuna | Pääkaupunki | Suurin kaupunki | Liittyi liittovaltioon | Asukasluku (2024).[1] |
Pinta-ala (km²) | Virallinen kieli | |||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
maa- | vesi- | kokonais- | ||||||||||
englanniksi | ranskaksi | |||||||||||
Ontario | Ontario | Toronto | 1. heinäkuuta 1867 | 15 996 989 | 917 741 | 158 654 | 1 076 395 | englanti | ||||
Quebec | Québec | Québec | Montreal | 9 030 684 | 1 356 128 | 185 928 | 1 542 056 | ranska | ||||
Nova Scotia | New Scotland | Nova Scotia Nouvelle-Écosse |
Halifax | 1 072 545 | 53 338 | 1 946 | 55 284 | englanti | ||||
New Brunswick | New Brunswick | Nouveau-Brunswick |
Fredericton | Saint John | 850 894 | 71 450 | 1 458 | 72 908 | englanti, ranska | |||
Manitoba | Manitoba | Winnipeg | 15. heinäkuuta 1870 | 1 484 135 | 553 556 | 94 241 | 647 797 | englanti, ranska (de facto) | ||||
Brittiläinen Kolumbia | British Columbia | Colombie-Britannique |
Victoria | Vancouver | 20. heinäkuuta 1871 | 5 646 467 | 925 186 | 19 549 | 944 735 | englanti | ||
Prinssi Edwardin saari | Prince Edward Island | Île-du-Prince-Édouard |
Charlottetown | 1. heinäkuuta 1873 | 177 081 | 5 660 | 0 | 5 660 | englanti | |||
Saskatchewan | Saskatchewan | Regina | Saskatoon | 1. syyskuuta 1905 | 1 098 352 | 591 670 | 59 366 | 651 036 | englanti | |||
Alberta | Alberta | Edmonton | Calgary | 4 849 906 | 642 317 | 19 531 | 661 848 | englanti | ||||
Newfoundland ja Labrador | Newfoundland and Labrador | Terre-Neuve-et-Labrador |
St. John's | 31. maaliskuuta 1949 | 541 391 | 373 872 | 31 340 | 405 212 | englanti |
Territoriot
muokkaaTerritorio | Omakielinen nimi / nimet | Lippu | Vaakuna | Postitunnus/ ISO-tunnus |
Muut lyhenteet | Pääkaupunki | Liittyi liittovaltioon | Asukasluku (2024)[1] |
Pinta-ala (km²) | Virallinen kieli | UTC | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
maa- | vesi- | kokonais- | |||||||||||
Luoteisterritoriot | Northwest Territories Territoires du Nord-Ouest |
NT | N.W.T., NWT | Yellowknife | 15. heinäkuuta 1870 | 44 920 | 1 183 085 | 163 021 | 1 346 106 | englanti, ranska, chipewya, cree, tli cho, gwich'in, slavey, inuktitut, inuvialuktun | -7 | ||
Yukon | Yukon | YT | Y.T., YK | Whitehorse | 13. kesäkuuta 1898 | 45 750 | 474 391 | 8 052 | 482 443 | englanti, ranska | -7 | ||
Nunavut | Nunavut | NU | Nvt. | Iqaluit | 1. huhtikuuta 1999 | 40 758 | 1 936 113 | 157 077 | 2 093 190 | inuktitut, inuinnaqtun, englanti, ranska | -5, -6, -7 |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Statistics Canada Government of Canada: Population estimates, quarterly www150.statcan.gc.ca. 27.6.2018. Viitattu 5.11.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kanadan provinssit ja territoriot Wikimedia Commonsissa