Kasuaarit
Kasuaarit (Casuarius) on kasuaarilintujen lahkoon kuuluva suku.[2] Kasuaarit elävät Uudessa-Guineassa ja sen lähisaaristoissa, sekä koillisessa Australiassa. Kasuaarit ovat hyvin arkoja, mutta vaarallisia ärsytettäessä.
| Kasuaarit | |
|---|---|
 Kypäräkasuaari (Casuarius casuarius) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kasuaarilinnut Casuariiformes |
| Heimo: | Kasuaarit Casuariidae |
| Suku: |
Kasuaarit Casuarius Brisson, 1760[1] |
| Katso myös | |
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaKasuaareja tavataan Australian koillisosassa ja Uudessa-Guineassa sekä niiden lähisaarilla. Eri lajien levinneisyysalueet eivät pääosin ole päällekkäisiä. Lajia tavataan erityisesti tiheissä sademetsissä. Kasuaarit pitävät yleensä vanhoista aarniometsissä, mutta osa populaatioista tulee toimeen myös häirityissä elinympäristöissä, jos niissä on tarpeeksi hedelmiä.[3]
Lajeista kypäräkasuaari elää Uuden-Guinean länsi- ja eteläosissa ja Australian Queenslandissa sekä Arusaarilla, Yos Sudarsolla ja Seramilla. Isokasuaaria puolestaan tavataan Uuden-Guinean länsi- ja pohjoisosissa sekä Yapenilla ja Salawatilla. Pikkukasuaarin asuinalueeseen kuuluvat Uuden-Guinean ylänköalueet, Yapen ja Uusi-Britannia, mihin se on luultavasti istutettu.[3]
Ravinto
muokkaaKasuaarit syövät pääasiassa hedelmiä, mutta myös esimerkiksi kukkia, sieniä ja pieniä eläimiä. Kasuaarien on havaittu syövän ravinnokseen hedelmiä vähintään 26 kasvisuvusta. Kasuaarien elinalueella elävä kasuaariluumu on nimetty kasuaarin mukaan. lähde?
Kun puista alkaa pudota hedelmiä, kasuaarit tulevat syömään niitä vartioiden puuta muutaman päivän ajan. Ne lähtevät sitten kun puussa ei ole hedelmiä. Kasuaari nielaisee jopa banaanit ja omenat kokonaisina. Kasuaarit ovat tärkeitä sademetsien ekosysteemin kannalta, koska ne nielaisevat myös puiden siemenet ja levittävät niitä ulosteen mukana.
Lisääntyminen
muokkaaLisääntymiskausi alkaa touko- ja kesäkuun välillä. Naarat munivat kolmesta kahdeksaan suurta, kirkkaan vihreää tai turkoosia munaa uroksen valmistaman lehtialustan päälle. Munien koko on noin 9-14 senttimetriä. Vain strutsin ja emun munat ovat suurempia. Naaras ei huolehdi munista tai poikasista vaan lähtee munimaan useiden muiden uroksien pesiin. Uros hautoo munia 50–52 päivää poistaen tai lisäten lehtiä lämpötilan säätämiseksi, ja huolehtii ruskearaitaisista poikasista noin 9 kuukauden ajan suojellen niitä pedoilta, mukaan lukien ihmiseltä.
Lajit
muokkaa- Kypäräkasuaari (Casuarius casuarius)
- Pikkukasuaari (Casuarius bennetti)
- Isokasuaari (Casuarius unappendiculatus)
Lajien levinneisyys
muokkaa-
Pikkukasuaarin levinneisyys -
Kypäräkasuaarin levinneisyys -
Isokasuaarin levinneisyys
Kasuaari ja ihminen
muokkaaJärjestöt Uudessa-Guineassa pyydystävät kasuaarin poikasia ja kasvattavat niitä syötäväksi ja lahjaksi. Kasuaareja pidetään yleisesti vaarallisina. Vuonna 2003 tutkituista 221 hyökkäyksestä 150 kohdistui ihmiseen. Usein ihmiset olivat syöttäneet kasuaareja tai jahdanneet niitä.lähde? Guinness World Records onkin luokitellut kasuaarit maailman vaarallisimmiksi linnuiksi, sillä niiden luonne on aggressiivinen ja niillä on voimakkaat raajat, joiden päässä on terävät kynnet. Kasuaarin on väitetty pystyvän potkullaan viiltämään ihmisen vatsan auki.
Lähteet
muokkaa- ↑ ITIS
- ↑ Winkler, D. W., S. M. Billerman, and I. J. Lovette: Cassowaries and Emu Birds of the World. 2020. Ithaca, NY, USA: Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 7.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Cassowary (Casuarius spp.) Fact Sheet: Distribution & Habitat 3.5.2023. San Diego Zoo Wildlife Alliance. Viitattu 7.5.2023. (englanniksi)