Kemerovon alue
Kemerovon alue (ven. Ке́меровская о́бласть, Kemerovskaja oblast) on Venäjän federaatioon kuuluva runsaan 2,7 miljoonan asukkaan federaatiosubjekti Etelä-Siperiassa. Kemerovon alue tunnetaan Venäjän hiilentuotannon keskuksena; alueella sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva Kuzbassin hiilikenttä.[3][1]
| Kemerovon alue Ке́меровская о́бласть |
|
|---|---|
 Kuznetskin Alataun vuoristoa |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alueen sijainti Venäjällä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiopiiri | Siperia |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 18 |
| Piirejä | 19 |
| Perustettu | 26. helmikuuta 1943 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kemerovo |
| – suurin kaupunki | Novokuznetsk |
| – kuvernööri | Aman Tulejev |
| Pinta-ala | 95 500[1] km² |
| Väkiluku (2010) | 2 763 135[2] |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | RU-KEM |
| Kemerovon alueen internetsivut | |
|
Aikavyöhyke UTC+7 (MSK+4)
|
|
Maantiede
muokkaaAlue rajoittuu pohjoisessa Tomskin alueeseen, idässä Krasnojarskin aluepiiriiriin ja Hakassiaan, etelässä Altain tasavaltaan sekä lännessä Altain aluepiiriiriin ja Novosibirskin alueeseen.
Kemerovon alue on pääasiassa ylänköä, joka muuttuu vuoristoksi etelään ja kaakkoon päin mentäessä. Aivan pohjoisin osa kuuluu Länsi-Siperian alankoon. Alueen merkittävin joki on Obiin laskeva Tom.
Historia
muokkaaKemerovon alue on perustettu 26. tammikuuta 1943. Tosin alueen ensimmäinen kaupunki, nykyinen Novokuznetsk, perustettiin venäläisen historiakirjoituksen mukaan 1618. Alueella oli toki asuttuja taajamia myös ennen kuin venäläishallinto otti alueen hallintaansa.
Hallinto
muokkaaKemerovon alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Kemerovo (1925–1932 nimenä Štšeglovsk). Kemerovon aluehallinnosta vastaavat kuvernööri ja Lakiasäätävä kokous. Nykyinen kuvernööri on Aman Tuleev. Alue on jaettu hallinnollisesti 19 piiriin ja 18 kaupunkialueeseen.
Piirit
muokkaa
- Belovon piiri (Беловский)
- Tšebulinski (Чебулинский)
- Gurjevski (Гурьевский)
- Ižmorski (Ижморский)
- Kemerovon piiri (Кемеровский)
- Krapivinski (Крапивинский)
- Leninsk-Kuznetski (Ленинск-Кузнецкий)
- Mariinski (Мариинский)
- Mežduretšenski (Междуреченский)
- Novokuznetski (Новокузнецкий)
- Prokopevski (Прокопьевский)
- Promšlennovski (Промышленновский)
- Taštagolski (Таштагольский)
- Tisulski (Тисульский)
- Topkinski (Топкинский)
- Tjažinski (Тяжинский)
- Jaškinski (Яшкинский)
- Jajski (Яйский)
- Jurgan piiri (Юргинский)
Talous
muokkaaKemerovon alueen osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli tilastokeskus Rosstatin mukaan 622,5 miljardia Venäjän ruplaa vuonna 2010, eli 1,66 prosenttia maan bruttokansantuotteesta (37 398,5 mrd. RUB). Alueen laskennallinen BKT henkeä kohti jäi alle Venäjän keskitason. Vuonna 2010 se oli jokaista aluepiirin 2,76 miljoonaa asukasta kohti noin 5 519 EUR/vuosi (eli oli 86 % maan keskiarvotasosta 6 413 EUR).[4][2][5]
Kemerovon alue sijaitsee Kuznetskin laakiolla, joka on yksi Venäjän merkittävimpiä kivihiilen tuotantoalueita.[1] Kivihiilen lisäksi alueelta saadaan rautamalmia ja polymetalleja. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat metalli-, koneenrakennus-, kemian-, elintarvike-, puunjalostus- ja kevytteollisuus. Maataloudessa on keskitytty karjatalouteen ja vihannesten viljelyyn. Lisäksi on mehiläisten tarhausta ja turkismetsästystä.
Väestö
muokkaaKemerovon alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 2 763 135.[2] Enemmistö alueen asukkaista on venäläisiä, mutta alueella asuu myös ukrainalaisia, tataareja ja tšuvasseja ja šooreja. Yli 70 % alueen väestöstä asuu yhdeksässä suurimmassa kaupungissa.
Vuoden 2010 lokakuussa järjestetyn väestönlaskennan mukaan Kemerovon alueen suurimmat, yli 30 000 asukkaan kaupungit olivat: Novokuznetsk (547 904 as.), Kemerovo (532 981 as.), Prokopjevsk (210 130 as.), Mežduretšensk (101 678 as.), Leninsk-Kuznetsk (101 666 as.), Kiseljovsk (98 365 as.), Jurga (81 533 as.), Belovo (76 764 as.), Anžero-Sudžensk (76 646 as.), Beresovski (47 279 as.), Osinniki (46 001 as.), Myski (43 038 as.) ja Mariinsk (40 526 as.).[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kemerovo Region 2004. Kustannusyhtiö Kommersant, kommersant.com. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 10.3.2013. (englanniksi)
- ↑ a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 10.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Kemerovo region: coal-mining center of Russia 2010. rt.com. Viitattu 10.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 10.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 10.3.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemerovon alue Wikimedia Commonsissa
- Kemerovon alueen virallinen kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)