Kertomus
Kertomus eli narratiivi (< lat. narrare, kertoa) on jonkin tapahtumasarjan suullinen tai kirjoitettu esitys.[1][2] Kertomus vakiinnuttaa tapahtumien välisen järjestyksen tai loogisen suhteen ja asettaa ne jatkumoon, joka ei ole välttämättä kronologinen. Sama kertomus voidaan esittää uudestaan eri tavoin, mutta siinä on aina sama kertomuksellinen rakenne esittäjästä riippumatta.[2]
Kertomuksella viitataan usein suullisesti kerrottuun kertomukseen tai lyhyeen proosamuotoiseen fiktioon. Käsitteen laajan merkityksen mukaan myös esimerkiksi taideteoksissa, journalismissa, historiallisessa tiedossa ja haastatteluissa esiintyy kertomuksia.[1]
Kertomuksen ja narratiivin suhde voidaan määritellä myös niin, etteivät ne tarkoita samaa, vaan kertomus on laajempi käsite. Jotta kertomus olisi narratiivi, siltä edellytetään vakiintunutta rakennetta. Narratiivin rakenne sisältää alun, keskikohdan ja lopun. Loppua kohti kehittyy jännite, arvolataus.[3]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Kirjallisuudentutkimus: kertomus / narratiivi Tieteen termipankki. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ a b Filosofia: kertomus / narratiivi Tieteen termipankki. Viitattu 16.7.2021.
- ↑ Korvela, Paul-Erik & Vuorelma, Johanna (toim.): ”Totuudenjälkeinen aika länsimaisena rappiotarinana (kirj. Johanna Vuorelma”, Puhun niin totta kuin osaan: politiikka faktojen jälkeen, s. 28-29. Jyväskylä: Docendo, 2017. ISBN 978-952-291-398-2
| Aiheet | |
|---|---|
| Estetiikan teoriat | |
| Esteettiset kategoriat | |
| Sovellettu estetiikka | |
| Taidefilosofit | |
| Artikkeleita aiheesta |