Keski-Suomen maakunnan kuntien vaakunat

Keski-Suomen maakunta Hopeisessa kentässä musta, punavaruksinen soidinmetso.

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Hankasalmi Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeahirsi, jossa punainen vitsahankain. Ahti Hammar, 3. lokakuuta 1957
	Joutsa Punaisessa kentässä kuusikoroinen tyviö sekä hirsittäinen jousi, jonka päällikkeenä paaluittainen nuoli, jousen jänne ja nuolen kärki ja sulat kultaa, muu hopeaa. Gustaf von Numers, 10. marraskuuta 1955
	Jyväskylä Jaettu kilpi, jonka yläkentässä on hopeanvärinen merkurion sauva sinisellä pohjalla ja alakentässä hopeanvärisellä pohjalla luonnonvärisenä sisäjärviveneen keula suoraan edestä katsottuna sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa. Jussi Jäppinen
	Jämsä Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2009 (otti käyttöön Jämsänkosken vaakunan)
	Kannonkoski Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö ja sen yläpuolella kanto; kaikki hopeaa. Olof Eriksson, 28. syyskuuta 1959
	Karstula Punaisessa kentässä hopeinen, ankkuriristin muotoinen lukonhela, keskellä avaimenreikä. Ahti Hammar, 16. heinäkuuta 1953
	Keuruu Hopeanväriseen ylälakioon sijoitettu musta kirkkovene ja punaisessa alakentässä ristikkäin olevat puintivarstat. Olof Eriksson, 30. joulukuuta 1952
	Kinnula Hopeakentässä kolme oksakoroista, musta-punakatkoista vastapalkkia. Ahti Hammar, 2. tammikuuta 1959
	Kivijärvi Hopeakentässä punainen, alapuoleltaan aaltokoroinen irtohirsi, jolla seisoo musta, punavaruksinen kukko. Gustaf von Numers, 18. huhtikuuta 1963
	Konnevesi Punaisessa kentässä hopeiset tukkisakset. Gustaf von Numers, 21. elokuuta 1964
	Kyyjärvi Sinisessä kentässä aaltokoroinen vasen pieli ja luikerteleva käärme, kaikki hopeaa. Kaj Kajander, 21. heinäkuuta 1969
	Laukaa Hopeakentässä punainen sydän, josta kasvaa kolmihaarainen vihreä havunoksa. Olof Eriksson, 5. syyskuuta 1955
	Luhanka Vihreässä kentässä kävelevä, hopeinen, kultavaruksinen mäyrä, jonka saatteena kolme kultaista, naulakantaista kaarisakararistiä, kaksi yläpuolella, yksi alapuolella. Gustaf von Numers, 1. syyskuuta 1965
	Multia Mustassa kentässä keltainen muurahainen. Ahti Hammar, 26. marraskuuta 1963
	Muurame Punaisessa kentässä hopeinen suomuurain, jonka marja kultaa. Ahti Hammar, 6. helmikuuta 1960
	Petäjävesi Hopeakentässä punaisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella musta petäjä. Olof Eriksson, 12. helmikuuta 1963
	Pihtipudas Hopeaan ja mustaan nelitahkoisen kilven toisessa ja kolmannessa kentässä hopeiset nuolenkärjet. Olof Eriksson, , 16. lokakuuta 1961
	Saarijärvi Hopeakentässä kolme yläreunoiltaan sahakoroista hirttä, joista keskimmäinen punainen, toiset mustia. Ahti Hammar, 14. syyskuuta 1954
	Toivakka Vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa. Gustaf von Numers, 23. huhtikuuta 1957
	Uurainen Vihreässä kentässä kultainen kaarikoroinen kärki, jossa vihreä suksisauvan sompa. Tapio Vallioja, 12. helmikuuta 1965
	Viitasaari Punaisessa kentässä seitsemän kokonaan hopeista uivaa muikkua asetettuina 1+2+1+2+1. Olof Eriksson, 5. elokuuta 1952
	Äänekoski Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2007 (otti käyttöön Suolahden vaakunan)

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

Vaakuna	Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
	Jyväskylän maalaiskunta (1954–2008) Punaisessa kentässä hammaspyörän puolikas, yläpuolella kolme tähkää, kaikki kultaa. Tapio Vallioja, 10. heinäkuuta 1954
	Jämsä (1953–2008) Punaisessa kentässä nauhalla sidottu nuolikimppu, nuolet hopeaa, kärjet, sulat ja nauha kultaa; nuolikimppua ympäröi reunuksittainen hopeinen ketju. Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1953
	Jämsänkoski (1954–2008) Punaisessa kentässä siilinrauta, jota ympäröi reunuksittain ketju, molemmat hopeaa. Gustaf von Numers, 3. huhtikuuta 1954
	Konginkangas (1960–1992) Hopeakentässä vihreä hirsi, jossa kultainen vene. Olof Eriksson, 25. marraskuuta 1960
	Korpilahti (1958–2008) Kultaisessa kilvessä musta, aaltokoroinen vastapalkki, jossa alatusten kolme lentävää hopeista, punavaruksista joutsenta. Helmer Selin, 10. syyskuuta 1958
	Koskenpää (1962–1968) Puna-hopeakatkoisessa kilvessä reunuksittain vuorovärinen ketju ja yläkentässä hopeinen vesipyörän yläpuolisko. Gustaf von Numers, 16. toukokuuta 1962
	Leivonmäki (1956–2007) Punaisessa kentässä hopeinen kaarityviö, jolla seisoo kultainen leivonen siivet ja oikea jalka koholla. Olof Eriksson, 1. lokakuuta 1956
	Pihlajavesi (1960–1968) Hopeakentässä vihreä pihlaja, marjat punaiset. Olof Eriksson, 10. lokakuuta 1960
	Pylkönmäki (1962–2008) Hopea-sinisessä kuusikorokatkoisessa kilvessä kaarellinen kultatyviö, saatteena hopeisessa yläkentässä sininen kreikkalainen risti. Kaj Kajander, 19. tammikuuta 1962
	Sumiainen (1965–2006) Sinisessä kentässä sirotteisesti neljätoista hopeapisaraa asetettuna 4+3+4+3. Kaj Kajander, 1. heinäkuuta 1965
	Suolahti (1952–2006) Sinisessä kentässä kolme lentävää hopeakurkea, keskenään järjestettyinä oikealle suunnatun kärjen tapaan. Olof Eriksson, 12. helmikuuta 1952
	Säynätsalo (1958–1992) Punaisessa kentässä ulkoreunaltaan sakaroinen rengas, josta kasvaa sisäpuolelle kuusenoksa; kaikki hopeaa. Ahti Hammar, 19. helmikuuta 1958
	Äänekosken maalaiskunta (1958–1968) Hopeakentässä reunoihin ulottuva punainen jousikaarisilta. Ahti Hammar, 30. kesäkuuta 1958
	Äänekoski (1954–2006) Mustassa kentässä aaltokoroinen hopeapalkki, jossa kolme hirsittäistä, punaista torvea hihnoineen. Gustaf von Numers, 14. lokakuuta 1954