Wikipedia

Kidō senshi Gundam

Kidō senshi Gundam
機動戦士ガンダム
(Kidō senshi Gundam)
Genre toiminta, science fiction
TV-anime
Ohjaaja Yoshiyuki Tomino
Studio Sunrise
Lähetyskanavat Nagoya terebi
Alkuperäinen lähetyskierros 7.4.1979 – 26.1.1980
Jaksojen määrä 43
Elokuva: Kidō senshi Gundam
Ohjaaja Yoshiyuki Tomino
Studio Sunrise
Julkaisupäivämäärä 14.3.1981
Kesto 137 min
Elokuva: Kidō senshi Gundam II – ai senshi hen
Ohjaaja Yoshiyuki Tomino
Studio Sunrise
Julkaisupäivämäärä 11.7.1981
Kesto 134 min
Elokuva: Kidō senshi Gundam III - meguriai sora hen
Ohjaaja Yoshiyuki Tomino
Studio Sunrise
Julkaisupäivämäärä 13.3.1982
Kesto 137 min

Kidō senshi Gundam (jap. 機動戦士ガンダム) on Sunrise-studion tuottama japanilainen mecha-animaatiosarja ja Gundam-sarjan ensimmäinen teos. Sarja pääjulkaisijana toimi Nagoya terebi, ja sen 43 osaa näytettiin ensimmäisen kerran 7. huhtikuuta 1979 – 26. tammikuuta 1980. Sarja kertoo Maapallon ylikansoituksen vuoksi avaruuteen muuttaneiden siirtolaisten ja planeettaa hallitsevan yläluokan välisestä sodasta.[1]

Yleistä

muokkaa

Kidō senshi Gundamin loi Umi no Tritonin ja Yūsha Raideenin ohjannut Yoshiyuki Tomino. 70-luvun lopulla japanilainen animaatio oli suunnattu yksinomaan lapsille, mutta Tomino päätti kohdistaa sarjansa varttuneimmille nuorille. Tämän vuoksi hän sisällytti sarjaan sponsorien vaatimien robottitaisteluiden lisäksi myös päähenkilöiden henkiseen kasvuun liittyvien ongelmien käsittelyä. Sijoittamalla tapahtumat sotaan ja asettamalla ihmisenkaltaiset, valtavat taistelukoneet (mobile suitit) tarinan keskiöön hän tuli luoneeksi 80-luvun alkupuolella suosioon nousseen real robot -genren kantaisän.

Sarja tuli suosituksi teini-ikäisten keskuudessa, ja vuosina 1981 ja 1982 sarjan jaksoista koostettiin kolme elokuvaa. Kidō senshi Gundamista tuli 80-lukua leimaava anime, joka vaikutti voimakkaasti populäärikulttuuriin samoin kuin Tähtiritarit 70- ja Neon Genesis Evangelion 90-luvulla.

Koska televisiosarja aloitti useita tv-sarjoja, elokuvia, sarjakuvia ja oheistuotteita käsittävän Gundam-sarjan, kutsuvat fanit sitä usein nimellä First Gundam (ensimmäinen Gundam).

Juoni

muokkaa

Eletään avaruusvuosisadan vuotta 0079. Puolet ihmiskunnasta on paennut maapallon ylikansoitusta sideiksi kutsuttuihin valtaviin avaruussiirtokuntiin, jotka on rakennettu Maan ja Kuun välisiin Lagrangen pisteisiin. Maasta kaukaisin Side 3:n siirtokuntajoukko julistautuu itsenäiseksi Maan liittovaltiosta, vaihtaa nimensä Zeonin ruhtinaskunnaksi ja aloittaa itsenäisyyssodan Maata vastaan käyttäen aseinaan ihmisen muotoisia taistelukoneita, mobile suiteja. Vain kuukauden kuluessa puolet ihmiskunnasta saa surmansa konfliktin seurauksena. Tämän jälkeen sota ajautuu pattitilanteeseen.

Sodan kestettyä kahdeksan kuukautta Side 7:n avaruussiirtokunnassa asuva Amuro Ray joutuu keskelle taistelua Zeonin Zaku- mobile suitien tunkeutuessa siirtokuntaan tutkimaan Liittovaltion armeijan salaista V-suunnitelmaa. Amuro ryhtyy olosuhteiden pakottamana suunnitelman tuloksen, uuden mobile suit Gundamin ohjaajaksi. Vaikka Amuro onnistuu tuhoamaan Zakut, Gundamia noutamaan tulleen liittovaltion tukialus White Basen lähes koko miehistö kaatuu taistelussa. Amuro, muut siirtokuntalaiset ja aluksen henkiinjääneet pakenevat White Basellä Side 7:stä, mutta saavat peräänsä Zeonin ässäpilotin, punaista Zakua ohjastavan ”Punainen komeetta” Char Aznablen.

Tarina kertoo Amuron ja muun White Basen miehistön selviytymistaistelusta sodassa, heidän kohtaamistaan ystävistä ja vihollisista ja heidän aikuistumisestaan, kun he kamppailevat voittaakseen kohtaamansa vaikeudet.

Tuotanto

muokkaa

Kidō senshi Gundam oli kolmesta yhdistyvästä taistelukoneesta kertovan Muteki chōjin Zambot 3:n ja kolmeen eri muotoon muuttuvan superrobotin tähdittämän Muteki kōjin Daitarn 3:n jälkeen Sunrisen kolmas alkuperäistuotanto. Sarjan ohjaajaksi valittiin Yoshiyuki Tomino ja pääsponsoriksi lelu-yhtiö Clover.

Gundamin erityispiirteitä sitä edeltäneisiin sarjoihin verrattuna

muokkaa

1970-luvulla animaatiota pidettiin yleisesti lapsille tarkoitettuna ja lelumarkkinoiden jatkeena. Silti jo ennen Kidō senshi Gundamia Tähtiritarienn ja Lupin III:n kaltaiset elokuvat olivat laajentaan vanhemmalle yleisölle suunnattun animaation markkinoita.

Aiemmin Tetsujin 28-gōn (1963) ja Mazinger Z:n (1972) kaltaiset animet olivat raivanneet tietä robottianimegenrelle, jossa tyypillisesti oikeamielinen sankari ohjastaa voimakasta jättiläisrobottia ja taistelee pahaa organisaatiota vastaan palauttaakseen rauhan maailmaan. Näissä vihollisen rooliin tarvittiin avaruusolentoja tai vieraan kulttuurin edustajia. Niinpä Gundam, jossa sekä tarinan sankarit että viholliset olivat normaaleja ihmisiä, oli nuorelle katsojakunnalle uutta. Lisäksi Gundam yritti vielä tuoda robottianimegenreen kokonaisvaltaisen sotatilan kuvaamisen.

Animaatioissa esiintyvien robottien pohjalta luodut lelut olivat myös tärkeä myyntiartikkeli sarjojen sponsoreina toimineille leikkikaluvalmistajille. Koska itse sarjan kohtalo riippui usein lelujen myyntimenestyksestä, pyrittiin sarjan roboteille antamaan muodonmuutoksen tai yhteenliittymismahdollisuuden kaltaisia voimia, jotka lelumuodossa kiinnostaisivat lapsia. Niinpä sarjan pää- mobile suit Gundamille annettiin prototyyppiosien varjolla sarjan edetessä voimanlisäyksiä ja yhdistettäviä osia. Toisaalta vihollisarmeijan massatuotettu yksikkö Zaku kohotti sarjan militaristista henkeä ja sai osakseen susiota, vaikka sarjan ensiesityksen aikaan sponsorit eivät ajatelleet sen tuotteistamista.

Näin Kidō senshi Gundam suunniteltiin vetoamaan niin lapsiin kuin vanhempiinkin katsojaryhmiin. Gundam osoitti, että oli mahdollista saavuttaa laaja kohdeyleisö lisäämällä juonen ja tapahtumaympäristön todellisuudentuntua rikkomatta silti robottianimegenren rajoja. Gundamin pääjuoni keskittyi kahden poliitisen ryhmittymän vastaisen sodan mylleryksessä olosuhteiden pakottamana selviytyäkseen taistelemaan joutuvien päähenkilöiden kuvaamiseen. Vaikka tarina seurasi päähahmoja, taustalla etenevä sota ja tarinan poliittinen taso vetosivat vanhempiin katsojiin. Päähenkilö Amurolle, hänen tovereilleen ja vihollisina toimiville zeonlaisille luotiin vuorosanoilla ja eleillä omat persoonallisuudet. Myös sankarien taustalla olevan Liittovaltion säröileminen ja vihollisen puolella taistelevan Char Aznablen kostotarina toivat omat elementtinsä tarinaan.

Freedom Fighteristä Gundamiksi

muokkaa

Kidō senshi Gundamin kehitys alkoi aluksi nimellä Freedom Fighter, eikä siihen ollut tarkoitus sisällyttää robotteja. Tähtiritarien ja Jules Vernen Kahden vuoden loma-ajan tavoin tarinan oli tarkoitus kertoa avaruualuksen nuoren miehistön selviytymistaistelusta avaruussodan pyörteissä. Tässä vaiheessa päähenkilöiden suunniteltiin taistelevan avaruushävittäjillä avaruusolentoja vastaan.

Sponsori Clover kuitenkin toivoi sarjaan leluina suosittuja jättiläisrobotteja sekä muodonmuutos- ja yhteenliittymiskykykyisiä taistelukoneita. Studio Nuessa työskentelevä tieteiskirjailija Haruka Takachiho kehotti tuotantotiimiä tutustumaan Robert A. Heinleinin kirjaan Starship Troopers. Studio Nue työsti Heinelinin kirjassa esiintyvien ”powered suit” -robottipukujen kuvan pohjalta 18-metrisen ”mobile suit” -koneen luonnoksen. Robotille annettiin tässä vaiheessa työnimi Ganbōi. Tämä muutettiin ensin englannin kielen saattuetta merkitsevää ”convoy”-sanaa muistuttavaksi Gunboyksi, ja lopulta sanaan liitettiin tuolloin suositun Charles Bronsonin tv-mainosrepliikki ”Ūn, Mandom”in innoittamana ”Freedomin” -dom-pääte (japanilaisittain -dam), jolloin lopputuloksena oli ”Gundam”.

Lopullisessa muodossaan pääosarobotti Gundam koostui irrotettavista ylä- ja alaosasta, joiden välissä oli muotoaan muuttava pienoishävittäjä. Myös Heinleinin powered suitista vaikutteita saanut Guncannon ja panssarivaunumainen Guntank käyttivät tätä systeemiä.

Vaikka kolme pääosarobottia olivat kaikki tarinassa prototyyppikoneita, kuvattiin Zeonin Zakut alusta alkaen massatuotettuina sotakoneina. Lisäksi, vaikka nämä kolme protyyppiä olivatkin tarinan keskiössä, ne eivät yksin kääntäneet sodan kulkua tarinan edetessä. Zakun perijiksi kehitetyt Zeonin mobile suitit kuten Dom ja Gelgoog samoin kuin Gundamiin pohjautuva liittovaltion massatuotettu GM esiintyvät myös suurin joukoin tarinan edetessä. Mobile suitien olemassaoloa selittämään Gundamin maailmaan sijoitettiin myös kuvitteelliset Minovskin hiukkaset. Nämä hiukkaset tekevät käyttökelvottomiksi sähkömagneettisten aaltojen perusteella ohjautuvat aseet häiritsemällä niiden ohjauslaitteistoja, millä selitetään se, että taistelut käydään Gundamissa pääasiassa lähietäisyydeltä. Kiinnittämällä erityistä huomiota myös avaruuden painottomuuden kuvaamiseen ja muihin pieniin yksityiskohtiin pyrittiin lisäämään Kidō senshi Gundamin todellisuudentuntua. Näiden asioiden vuoksi sarja on viime vuosina alettu sanoa real robot -genren äidiksi.

Vielä yksi Gundamin keskeisistä käsitteistä on newtype. Gundamin maailmassa newtype-ihmiset ovat evoluution seuraava askel, joilla on yliluonnolliselta vaikuttava havaintokyky. Aluksi tällä oli tarkoitus selittää tarinan sankari Amuron yli-inhimillinen suorituskyky, mutta lopulta myös päävastustaja Char Aznable ja Amuron tapaama tyttö Lalah Sune osoittautuvat newtypeiksi. Näiden kolmen välillä tapahtuu murhenäytelmä, joka pakottaa päähahmot kysymään, mitä ”uusi ihmistyyppi” oikein tarkoittaa.

Vastaanotto ja kulttuurivaikutukset

muokkaa

Vaikka Kidō senshi Gundamin aikoihin oli jo julkaistu moderneja avaruusoopperoita, ei sen ilmestymisen aikaan pidetty mahdollisena, että absurdeja jättiläisrobotteja käyttämällä voitaisiin kertoa vakava tarina, joka ei olisi juoneltaan vain yksinkertainen hyvän ja pahan välinen taistelu. Gundamin katsojaprosentit sen ensilähetyksen aikaan olivatkin heikot: keskimäärin vain 9,1 % Nagoyan ja 5,3 % Kantōn alueilla.[2] Tämän vuoksi Gundam-lelut eivät myyneet lelu-yhtiöiden odottamalla tavalla, ja lopputuloksena 52-osaiseksi tarkoitettu sarja päättyi sponsorien painostuksesta osaan 43.

Gundamista kuitenkin kirjoitettiin ajoittain innostuneita lehtijuttuja, ja sarjan suosio kasvoi pikku hiljaa myöhäisteinien keskuudessa. Niinpä sarjan viimeisten jaksojen katsojaluvut olivat lähetysajankohtaan nähden kohtuulliset.

Gundamin ensimmäisen lähetyskierroksen päätyttyä sarjan fanit ja animaatiolehdet vaativat uusintaesitystä, ja kun Gundam uusittiin sama toistui. Näin Gundam vähitellen tuli osaksi yleistä populäärikulttuuria. Sarja sai uusintakierroksellaan yli 10 % katsojaluvut, ja vuonna 1982 keskimääräinen prosentti Nagoyan seudulla oli jo 25,7 % (korkeimmillaan 29,1 %). Näin Gundamin suosio kasvoi todistetusti televisionkatsojien keskuudessa.

Puoli vuotta sarjan ensimmäisen uusinnan päättymisen jälkeen Gundam-tuotteiden oikeudet saanut Bandai toi markkinoille Gundam-pienoismallit, jotka saavuttivat nuorimmat ikäryhmät mukaan lukien räjähdysmäisen suosion. Tämä osaltaan auttoi Gundamin suosion kasvua. Hyvän myynnin johdosta Bandai julkaisi Mobile Suit Variation -pienoismallijatkosarjan, joka sisälsi sarjan roboteista virallisia muunnelmia, joita ei kuitenkaan itse sarjassa nähty. Tämä ja alan lehdissä esitellyt erilaiset Gundam-skenaariot ja lehtijutut entisestään syvensivät Gundamin maailmaa. Myös Haruka Takachiho julkaisi omia mielipiteitään siitä, missä määrin Gundamin teknologia ja newtypet olisivat todellisuudessa mahdollisia.

Kolme elokuvaa ja ”Anime shin seiki sengen”

muokkaa

Lokakuussa 1980 ilmoitettiin, että televisiosarjasta muokattaisiin elokuva muokkaamalla olevassaolevaa ja lisäämällä uutta materiaalia. Ensimmäinen elokuva käsitti sarjan osat 1–13, ja se sai ensi-iltansa 14. maaliskuuta 1981 Shōchiku-yhtiön jakelemana. Elokuva nimetiin yksinkertaisesti Kidō senshi Gundamiksi, mutta erotukseksi sarjasta siitä käytetään joskus elokuvan päätöskappaleen mukaan nimeä Suna no jūjika hen. Ensi-iltaa ennakoiden 2. helmikuuta 1981 Shinjukussa järjestettiin Anime shin seiki sengen (”Animaation uuden aikakauden julistus”) -niminen tapahtuma, johon osallistui noin 15 000 nuorta. Osa paikalle tulleista oli jopa pukeutunut päähahmoiksi, kuten Chariksi ja Lalah’ksi. Osallistujien edessä Tomino piti puheen, jossa hän kyseenalaisti sen, miten yritykset saattoivat pitää animaatiota vulgäärinä ja ala-arvoisena, vaikka se sai näin suuren ihmisjoukon liikkeelle.

Ensimmäisen elokuvan menestyksen myötä ensi-iltansa saivat Kidō senshi Gundam II – ai senshi hen (tv-sarjan osat 16– 31:n alkupuoli) 11. heinäkuuta 1981 ja Kidō senshi Gundam III – meguriai sora hen (jakson 31 loppu – 43) 13. maaliskuuta. 1982. Kummankin elokuvan tunnuskappaleet nousivat Oricon-listalle, ja elokuvien oheismarkkinointi synnytti suuren mediailmiön Japanissa.

Elokuvia seurasivat Gundamin maailmaan sijoittuvat lukuisat romaanit ja sarjakuvat, ja Gudamista tulikin tuli yksi ensimmäisistä suurista mediafranchiseista. Myöhempinä vuosina lukuisat henkilöt tuottivat seitsemän vuotta Kidō senshi Gundamia myöhempään aikaan sijoittuvasta Kidō senshi Z Gundamista lähtien samaa fiktiivistä maailmanhistoriaa tai maailmankuvaa teemanaan käyttäviä Gundam-nimisiä animaatioita, romaaneja, sarjakuvia, videopelejä ynnä muita tuotteita.

Merkitys animaatiohistoriassa ja vaikutukset myöhempiin teoksiin

muokkaa

Kidō senshi Gundam on monisyisten hahmojensa ja niillä aikaansaadun dramaattisuutensa vuoksi saanut osakseen paljon arvostusta neljällä vuosikymmenellä ensijulkaisustaan lähtien. Gundam ei pyrkinyt kaunistelemaan sotaa eikä toisaalta olemaan sodanvastainen julistus, ja sen omaleimainen esitystapa on vaikuttanut sarjan Gundam-sukupolveksi kutsuttujen katsojien näkemyksiin sodasta.

Gundamin menestys aikaansai uuden animaatiobuumin, ja siitä ottivat vaikutteita lukemattomat enemmän ja vähemmän onnistuneet yrittäjät. Erityisesti mecha-animessa ryhdyttiin aiempaa tarkemmin paneutumaan maailman ja päähenkilöiden kuvaamiseen ja huomioimaan myös ala-astelaisia vanhemmat ikäryhmät. Gundam-sarjan uudet teokset jatkoivat Gundam-fanien synnyttämistä jo toisessa polvessa. Myös Gundam-pienoismallit ja -lelut ovat uusine Gundameineen ja Zaku-malleineen onnistuneet säilyttämään suosionsa tähän päivään asti.

Anime shin seiki sengenin osallistujien ja muiden Gundamin katsojien joukosta kasvoi useita uuden sukupolven animevaikuttajia. Mm. kyseisenä päivänä Chariksi ja Lalah’ksi pukeutuneet tuleva animaatioiden mecha-suunnittelija Mamoru Nakano ja ääninäyttelijä Maria Kawamura osallistuivat Kidō senshi Z Gundamin tuotantoon.

Mobile suiteilla ja Minovskin hiukkasilla, jotka antoivat syyn miehitettyjen jättiläisrobottien olemassaoloon, oli suuri vaikutus animefaneihin ja -tuottajiin. Seuranneissa teoksissa pyrittiin usein perustelemaan, miksi robotit olivat ihmisen muotoisia, miksi ne olivat taistelukoneina parempia kuin nykyiset panssarivaunut ja hävittäjät, miksi taistelut käytiin lähietäisyyksillä ja miksi päähenkilö oli erinomainen (muttei kuitenkaan liian ylivoimainen) pilotti. Gundamista vaikutteensa saaneiksi voidaan katsoa mm. battroidit ja destroidit (Macross), combat armour (Taiyō no kiba Dougram), round vernian (Ginga hyōryū Vifam), armoured trooper (Sōkō kihei Votoms) jalaborit (Patlabor).

Gundamissa robotteja ei kuvattu sankarille varattuina, ainutkertaisina koneina, kun taas sitä ennen sankarin ohjastama robotti oli kuvattu upeaksi ja tyylikkääksi. Gundamia jälkeen kumpikin tyyli alkoi kehittyä omaan suuntaansa. Lopulta nämä tyylisuunnat yhdistettiin Super robot taisen -pelisarjassa, ja niitä alettiin kutsua nimillä super robot ja real robot.

Lisäksi, kuten ihmisen kokoisista roboteista tuli tutkijoiden mielenkiinnon kohde tosielämässä Tetsuwan Atomin myötä, teki Gundam mobile suiteista yhden robottitukijoiden maaleista.

Tärkeimmät päähenkilöt

muokkaa

Kidō senshi Gundamin päähenkilöt poikkesivat siihen asti animaatioissa nähdyistä tai esittivät hahmot uudenlaisista näkökulmista. Hahmoilla ja heidän lausumillaan tunnetuilla repliikeillä on ollut suuri vaikutus myöhempiin teoksiin.

Amuro Ray
Tarinan alkaessa päähahmo Amuro Ray on koneista pitävä mutta muuten tavallinen, ujo poika. Amuro on stereotyyppisten mecha-animesankarien tavoin innokas ja hänellä on vahva oikeudentaju. Toisaalta Amuro on myös uhkarohkea, mikä ilmenee hänen noustessaan mobile suitiin, jota hän ei osaa entuudestaan ohjata, ja laukaistessaan sen aseet. Amuro ottaa yhteen arvaamatta johtajaksi nousevan upseerikokelas Bright Noan kanssa, taistelee tulevaa nemesistään Char Aznablea ja kokenutta veteraani Ramba Ralia vastaan sekä joutuu kohtaamaan ensirakkautensa Mathilda Ajanin ja Amurolle isoveljen kaltaisen Ryu Josen kuolemat. Kaikki nämä kokemukset kasvattavat häntä ihmisenä.
Lopulta Amuro tajuaa olevansa newtype, ja sci-fi-sankaritarinana alkanut Gundam alkaa seurata paitsi Amuron kehitystä yli-ihmisenä ja sankarina, myös ihmiskunnan evoluutiota ja merkitystä sekä sotaan osallistuvien yksilöiden yleismaailmallisia ongelmia, mikä aikanaan oli mullistavaa.
Char Aznable
Amuron päävastustajaksi nouseva naamioitu Char Aznable (oikealta nimeltään Casval Rem Deikun) on naamiostaan huolimatta toisaalta tarinan stereotyyppinen komea antagonisti, mutta käyttää sotaa hyväkseen kostaakseen Zeonia yksinvaltaisesti hallitsevalle Zabi-suvulle. Char on huolissaan siskonsa Sayla Massin (oikealta nimeltään Artesia Som Deikun) puolesta, koska tämä kuuluu Amuron tavoin White Basen miehistöön. Char tapaa lopulta newtype-tyttö Lalah Sunen, havaitsee omat newtype-voimansa ja jättää taakseen vanhakantaisen ilkiön roolin pyrkien sen sijaan käyttämään itenäisyyssotaa ihmiskunnan evoluution edistämiseen.
Amuron ja Charin taistelu ei saavuta päätöstään sarjan aikana, vaan vasta myöhemmässä Gyakushū no Char -elokuvassa, jossa Char ajaa ihmiskunnan pakkoevoluutioon tähtäävää suunnitelmaa ja Amuro pyrkii estämään Charin suunnitelman vaatimat tuhotyöt, kaksikko ajautuu lopulliseen kamppailuun.
Muut hahmot
Sarjan aikana seurataan myös White Basen miehistöön kuuluvien Kai Shidenin, Hayato Kobayashin, Frau Bow’n ja Mirai Yashiman kehitystä. Lisäksi tarinassa esiintyy muita siihen asti animessa laiminlyötyjä hahmoja, kuten sotaa inhoava ex-sotilas, sodasta kärsiviä siviilejä, vakoojia, asesuunnittelijoita ja päähenkilön tappamiksi päätyviä pilottioppilaita. Sunrise kokeili tätä jo Muteki chōjin Zambot 3:ssa, mutta vasta Gundamissa syvällisesti tavalla, joka vaikutti myös tuleviin animaatiosarjoihin ja jota pidetään yhtenä Gundamin erityispiirteistä.

Tuotantohenkilöstö

muokkaa
  • Suunnittelu: Sunrise
  • Alkuperäisidea: Hajime Yatate, Yoshiyuki Tomino
  • Musiikki: Takeo Watanabe, Yūji Matsuyama
  • Hahmosuunnittelu: Yoshikazu Yasuhiko
  • Mecha-suunnittelu: Kunio Ōkawara
  • Taiteellinen suunnittelu: Mitsuki Nakamura
  • Animaation ohjaus: Yoshikazu Yasuhiko
  • Ohjaaja: Yoshiyuki Tomino
  • Tuottajat: Wataru Sekioka (Nagoya TV), Nobuyuki Ōkuma (Sōtsū Agency), Yasuo Shibue (Sunrise)
  • Käsikirjoitus: Hiroyuki Yoshiyama, Ken’ichi Matsuzaki, Yoshihisa Araki, Yū Yamamoto, Yoshiyuki Tomino
  • Kuvakäsikirjoitus: Minoru Yokitani (Yoshiyuki Tomino), Kazuo Yamazaki, Shin’ya Sadamitsu, Hiroshi Kuno
  • Ohjaus: Shin’ya Sadamitsu, Ryōji Fujiwara, Eikichi Oga, Yūichirō Yokoyama, Minoru Yokitani, Susumu Gyōda, Osamu Sekita, Hiroshi Kuno
  • Piirto-ohjaus: Yoshikazu Yasuhiko, Kazuo Yamazaki, Yoshinobu Aohachi, Kazuo Tomizawa, Manabu Ōizumi, Kazuo Nakamura, Ikkō Suzumura
  • Animointi: Studio Z, Nakamura Production, Anime Friend
  • Taustat: Art Take One, Apple
  • Animoinnin tarkastus: Mamoru Hamatsu
  • Jälkityöstö: Shaft, Deen
  • Erikoisefektit: Michiaki Doi, Kō Yamamoto
  • Kuvaus: Akio Saitō, Takafumi Hirata
  • Leikkaus: Tomoaki Tsurubuchi, Fumio Koyachi
  • Kehitys: Tōkyō genzōsho
  • Ääniohjaus: Noriyoshi Matsuura
  • Efektit: Akihiko Matsuda (Fizz Sound Creation)
  • Äänitarkkailu: Kunio Hyūga
  • Äänitys: Seion Studio
  • Tuotantoavustajat: Masahiro Toyosumi, Tadayoshi Kusakari, Masuo Ueda, Masato Mochizuki, Masami Yagioka, Sadao Fukata, Yutaka Kanda, Masahiko Takiguchi
  • Taustasuunnittelu: Tadashi Marui
  • Tuotanto: Nagoya TV, Sōtsū Agency, Sunrise

Tunnuskappaleet

muokkaa
Alkuteema ”Tobe! Gundam”
Sanat Rin Iogi; sävellys Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama; laulu Kō Ikeda, Feeling Free, Music Creation（Kingrecords）
Lopputeema ”Eien ni Amuro”
Sanat Rin Iogi; sävellys Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama; laulu Kō Ikeda, Feeling Free (Kingrecords)
I elokuvan tunnuskappale ”Suna no jūjika”
Sanat ja sävellys Shinji Tanimura; sovitus Nozomi Aoki; laulu Takajin Yashikita
II elokuvan tunnuskappaleet ”Ai senshi” ja ”Kaze ni hitori de”
Sanat Rin Iogi; sävellys, sovitus ja laulu Daisuke Inoue
III elokuvan tunnuskappaleet ”Meguriai”　ja　”Beginning”
Sanat Rin Iogi, Masao Urino; sävellys Shirō Sagisu; sovitus ja laulu Daisuke Inoue

Muita lauluja

muokkaa
”Char ga kuru”
Sanat Rin Iogi; sävel Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama; laulu Kōichiro Hori
”Kirameki no Lalah”
Sanat Rin Iogi; sävel Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama; laulu Keiko Toda
”Ima wa oyasumi”
Sanat Rin Iogi; sävel Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama; laulu Keiko Toda

Jaksot

muokkaa

Kaikki jaksot on lueteltu sillä nimellä, mikä jakson alussa näytettiin. Lisäksi on mainittu, miten jakson sisältöä on elokuvaversioissa muokattu.

  • Täytejaksot (jaksot, jotka eivät edistäneet sarjan pääjuonta) on leikattu. Kuitenkin Megurai sora henin käsittämästä jaksosta 31 eteenpäin sarjan jaksomäärä oli jo päätetty, eikä täytejaksoille riittänyt aikaa.
  • Sarjassa kahteen otteeseen toistuvat episodit ja taistelut on tiivistetty yhdeksi. Samalla joitakin sarjassa olleita ristiriitaisuuksia (kuten Gundamin aseet jaksossa 9), mutta joitakin on yhä jäljellä (kuten Charin Z’Gokin luodinreikien paikat jaksoissa 29 ja 30).
  • Jaksojen järjestystä on muutettu.
  • Jotkin kohtaukset tehtiin kokonaan uudelleen elokuvia varten. Erityisesti Meguriai sora henissä Yoshikazu Yasuhiko suunnitteli paljon kohtauksia uudelleen, koska oli ollut sairauden vuoksi kykenemätön osallistumaan TV-sarjan jaksojen tuotantoon.
Jakso Jakson nimi Lähetyspäivä
(Nagoya TV) 		Elokuvassa
1 Gundam daichi ni tatsu! 7.4.1979 Sisällytetty. Esittelee sarjan alkutilanteen ja päähahmot.
2 Gundam hakaimeirei 14.4.1979 Sisällytetty. Määrittää sarjan perusasetelmat.
3 Teki no hokyūkan o tatake! 21.4.1979 Poistettu täytejaksona.
4 Luna Two dasshutsu sakusen 28.4.1979 Ajan säästämiseksi White Base lähtee heti satamasta. Kapteeni Paolo ei kuole, vaan vain jää laivasta.
5 Taikiken totsunyū 5.5.1979 Sisällytetty. Esittelee uuden ympäristön ja Garman. Gundamin ilmakehään laskeutumiskykyä on muutettu suuresti.
6 Garma shutsugekisu 12.5.1979 Yhdistetty 9. jaksoon.
7 Core figher dasshutsu se yo 19.5.1979 Poistettu täytejaksona.
8 Senjō wa areno 26.5.1979 Poistettu täytejaksona.
9 Tobe! Gundam 2.6.1979 Periaatteessa täytejakso, mutta säilytetty, koska jaksossa kuvataan Amuron psykologista tilaa.
10 Garma chiru 9.6.1979 Säilytetty, koska tarina käsittelee Garmaa ja Mathildaa.
11 Icelina, koi no ato 16.6.1979 Icelina pyrkii kostamaan Garman surmaajille, mutta ajan säästämiseksi poistettu.
12 Zeon no kyōi 23.6.1979 Goufin ja Ramba Ralin esittelyn vuoksi säilytetty. Ensimmäisen elokuvan loppukohtaus.
13 Saikai, haha yo... 30.6.1979 Siirretty jakson 12 edelle.
14 Jikan yo, tomare 7.7.1979 Poistettu täytejaksona.
15 Kukurus Doan no shima 14.7.1979 Kuuluisa jakso, mutta täytejaksona poistettu.
16 Sayla shutsugeki 21.7.1979 Ai senshin alkuosa. Sisältää Saylan ja Cozunin vankeuden, minkä vuoksi säilytetty.
17 Amuro dassō 28.7.1979 Säilytetty, koska sisältää vankilaepisodin ja Amuron karkumatkan.
18 Shakunetsu no Azzam Leader 4.8.1979 Tarina sijoittuu Amuro karkumatkalle, mutta täytejaksona poistettu.
19 Ramba Ral tokkō! 11.8.1979 Goufin ja Amuron kohtaamisen pohjustusta, joten säilytetty.
20 Shitō! White Base 18.8.1979 Seuraa Ramba Ralin joukkoja, joten säilytetty.
21 Gekitō wa nikushimibukaku 25.8.1979 Siirretty jakson 25 jälkeen.
22 M'Quve hōimō o yabure! 1.9.1979 Periaatteessa täytejakso, mutta säilytetty.
23 Mathilda kyūshutsu sakusen 8.9.1979 Tärkeä jakso, koska esittelee uuden aseen G Fighterin, mutta leikattu, koska elokuvassa se on korvattu core boosterilla.
24 Hakugeki! Triple Dom 15.9.1979 Sisällytetty, koska sisältää tunnetun Mathildan kuolinkohtauksen.
25 Odessa no gekisen 22.9.1979 Säilytetty, koska kuvaa koko yhden vuoden sotaa. Mustat kolmoistähdet kuolevat kaikki ensimmäisessä taistelussa elokuvassa.
26 Fukkatsu no Char 29.9.1979 Käsittelee laajalti Charia ja vedenalaisia mobile suiteja, joten jätetty elokuvaan.
27 Onnasupai sennyū! 6.10.1979 Yhdistetty jaksoon 26.
28 Taiseiyō, chi ni somete 13.10.1979 Poistoa harkittiin, mutta jakso säilytettiin, koska siinä kuvataan Kain kasvua.
29 Jaburo ni chiru! 20.10.1979 Sisältää paljon Charin kuvausta ja kuuluisia kohtauksia, joten säilytetty, mutta yhdistetty jaksoon 20.
30 Chiisana bōeisen 27.10.1979 Kuvaa Katzin, Letzin, Kikkan ja Saylan edesottamuksia. Säilytetty.
31 Zanzibar, tsuigeki! 3.11.1979 Alkupuolen paluu avaruuteen on Ai senshin loppukohtaus. Lopun avaruustaistelu on siirretty Meguriai soraan.
32 Kyōkō toppa sakusen 10.11.1979 Char asettaa Drenin ja Brightin vastakkain, joten säilytetty.
33 Conskon kyōshū 17.11.1979 Tem esiintyy, joten jätetty elokuvaan. Tapaamiset Temin kanssa on kuitenkin yhdistetty.
34 Shukumei no deai 24.11.1979 Temia ja Lalah’ta käsittelevänä jaksona säilytetty.
35 Solomon kōryakusen 1.12.1979 Säilytetty koko yhden vuoden sotaa koskevana. Operaation alkukohtauksia on lyhennetty melkoisesti.
36 Kyōfu! Kidō Byg-Zam 8.12.1979 Säilytetty koko yhden vuoden sotaa koskevana.
37 Texas no kōbō 15.12.1979 Jaksot 37 ja 38 on siirretty jakson 35 edelle. Kuitenkin Gyan ja M’Quve on poistettu.
38 Saikai, Char to Sayla 22.12.1979 Nimensä mukaan käsittelee Saylan ja Charin jälleennäkemistä. Säilytetty.
39 Newtype, Charia Bull 29.12.1979 Poistettu ajanpuutteen ja Yasuhikon mielipiteen perusteella.
40 Elmeth no Lalah 5.1.1980 Kaikki jaksot tästä eteenpäin säilytetty newtypejä käsittelevinä.
41 Hikaru sora 12.1.1980
42 Uchū yōsai A Baoa Qu 19.1.1980
43 Dasshutsu 26.1.1980

Lähetysasemat

muokkaa

Jatko-osat ja oheistuotteet

muokkaa

Kidō senshi Z Gundamia ja sitä seuranneita animaatiosarjoja käsitellään artikkelissa Gundam-sarja.

Elokuvat

muokkaa

Edellä mainitut kolme elokuvaa julkaistiin DVD:llä vuonna 2002. Julkaisun 5.1-kanavaista ääntä varten repliikit äänitettiin uudelleen alkuperäisellä (tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta) näyttelijäkaartilla sekä efektejä ja musiikkia muokattiin. Vaikka sisältö muutoin oli täsmälleen sama kuin alkuperäisellä teatterikierroksella, useat alkuperäisen elokuvat aikanaan elokuvissa tai myöhemmin videolta nähneet fanit eivät pitäneet muutoksista. Tuottajia toivottiinkin julkaisemaan alkuperäisääniraidalla varustettu versio, joka julkaistiinkin viimein joulukuussa 2007. Tomino itse kertoi Eizō no gensokussa halunneensa lisätä efektien määrää kymmenkertaiseksi ja pitäneensä alkuperäistä äänimaailmaltaan yllättävänkin köyhänä.

Musiikki

muokkaa

Sarjan esittämisen jälkeen vuonna 1980 Shinsuke Nakajima ja Ryūsuke Ukawa julkaisivat Kingrecordsin kautta soundtrack-levyn Kidō senshi Gundam III – Amuro yo..., jonka kahdella LP:llä oli myös kuunnelmaosuus ja ennen julkaisemattomia kappaleita. Vaikka kuunnelmaosuus oli vain ote sarjan jaksojen ääniraidasta, sai se hyvän vastaanoton, koska videot tai muut tallennuslaitteet eivät vielä olleet kovin yleisessä käytössä. Levy julkaistiin uudelleen CD:llä 1991, mutta nykyisin sitä on vaikeaa saada käsiinsä. Levyllä on otteita jaksoista 1, 2, 9, 10, 19, 21, 24, 34, 36, 38, 41, 42 ja 43.

Elokuvaversion julkaisun aikoihinkin julkaistiin kuunnelmalevy.

Sarjan tekemisen aikoihin Gundamissa käytettiin vielä Kimba, valkoisen leijonan ja Tähtiritarien tyyliä vanhakantaisempia, lapsille suunnattuille animeille tyypillisiä lauluja. Toisen ja kolmannen elokuvan ilmestyessä, kun Gundam oli jo tunnustettu nuorisoanimeksi, Tominon ystävä, J-popin ja mainoslaulujen säveltäjänä tunnettu Daisuke Inoue teki ja esitti itse uudet tunnuslaulut. Erityisesti katsottiin, että kolmannen elokuvan huipennuksessa ja loppukohtauksessa soivat ”Beginning” ja ”Meguriai” toivat kokopitkinä elokuvaan sarjasta puuttunutta jännitettä.

Vuoden 2008 heinäkuuhun mennessä seuraavat levyt on uudelleenjulkaistu ja laajalti saatavilla. Singeihin on lisätty niistä alun perin EP-aikakaudella puuttuneet off vocal (karaoke) -versiot.

First Gundam shudaika fukkoku purojekuto

muokkaa
  • Tobe! Gundam (julkaistu 25.10.2006)
  1. Tobe! Gundam
    Sanat Rin Iogi; Sävel Takeo Watanabe; Sovitus Yūji Matsuyama
    Laulu: Kō Ikeda
    Taustalaulu: Feeling Free, Music Creation
  2. Eien ni Amuro
    Sanat Rin Iogi; Sävel Takeo Watanabe; Sovitus Yūji Matsuyama
    Laulu: Kō Ikeda
    Taustalaulu: Feeling Free
  3. Tobe! Gundam Off Vocal Version
  4. Eien ni Amuro Off Vocal Version
  • Char ga kuru (julkaistu 25.10.2006)
  1. Char ga kuru
    Sanat Rin Iogi; sävel Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama
    Laulu: Kōichiro Hori
  2. Kirameki no Lalah
    Sanat Rin Iogi; sävel Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama
    Laulu: Keiko Toda, Singers Free
  3. Char ga kuru Off Vocal Version
  4. Kirameki no Lalah Off Vocal Version
  • Ima wa oyasumi (julkaistu 25.10.2006)
  1. Ima wa oyasumi (vuorosanoilla)
    Sanat Rin Iogi; sävel Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama
    Laulu: Keiko Toda
  2. Eien ni Amuro
    Sanat Rin Iogi; sävel Takeo Watanabe; sovitus Yūji Matsuyama
    Laulu: Kō Ikeda
    Taustalaulu: Feeling Free
  3. Ima wa oyasumi (ilman vuorosanoja)
  4. Ima wa oyasumi (vuorosanoilla)
  5. Eien ni Amuro Off Vocal Version

First Gundam shudaika fukkoku purojekuto dai 2 dankai

muokkaa
  • Suna no jūjika (julkaistu 22.11.2006)
  1. Suna no jūjika
    Sanat Shinji Nakayama; sävel Shinji Nakayama; sovitus Nozomi Aogi
    Laulu: Takajin Yashiki
  2. Star Children
    Sanat Rin Iogi; sävel Takajin Yashiki; sovitus Hiromoto Tobisawa
    Laulu: Takajin Yashiki
  3. Suna no jūjika Off Vocal Version
  4. Star Children Off Vocal Version


  • Ai senshi (julkaistu 22.11.2006)
  1. Ai senshi
    Sanat Rin Iogi; sävel Daisuke Inoue; sovitus Daisuke Inoue
    Laulu: Daisuke Inoue
  2. Kaze ni hitori de
    Sanat Rin Iogi; sävel Daisuke Inoue; sovitus Daisuke Inoue
    Laulu: Daisuke Inoue
  3. Ai senshi Off Vocal Version
  4. Kaze ni hitori de Off Vocal Version


  • Meguriai (julkaistu 22.11.2006)
  1. Meguriai
    Sanat Rin Iogi, Masao Urino; sävel: Daisuke Inoue; sovitus Shirō Sagisu
    Laulu: Daisuke Inoue
  2. Beginning
    Sanat Rin Iogi; sävel ja sovitus Daisuke Inoue
    Laulu: Daisuke Inoue
  3. Meguriai Off Vocal Version
  4. Beginning Off Vocal Version

Tv-sarjan ja elokuvien albumien täydellinen uudelleenjulkaisu

muokkaa

Vuosina 1979–1983 ilmestyneet 14 levyä julkaistiin uudelleen pahvikoteloissa.

Romaanit

muokkaa

TV-sarjan pääohjaaja Yoshiyuki Tomino kirjoitti sarjan pohjalta vanhemmille ikäluokille suunnatun romaanin, joka julkaistiin Asahi Sonoramassa. Tarinan edetessä romaani poikkeaa täysin TV-sarjasta ja sen tapahtumat ovat täysin ristiriidassa seuraajasarjojen, kuten Z Gundamin kanssa. Myöhemmin Kadokawa shoten julkaisi romaanin kolmeen osaan jaettuna Kadokawa Sneaker -merkin alla. Asahi Sonorama -version kansikuvat olivat Kunio Ōkawaran käsialaa, kun taas Yoshinobu Aohachi piirsi varsinaiseen tarinaan kuvat. Kadokawan version kuvitti Haruhiko Mikimoto.

Suurimpana erona TV-sarjaan tarinan sankari Amuro kaatuu kesken tarinan, mikä aikanaan oli suuri yllätys sarjan faneille. Hajime Katoki kuvaili Gundam Fixin viimeisessä numerossa kohtausta ja sen tuomia tunteita. Hänen mukaansa uudelleenjulkaisujen yhteydessä Tomino harkitsi Amuron ja Hayaton kuolemien uudelleenkirjoitusta sovittaakseen tarinan yhteen Z Gunamin kanssa, mutta luopui ajatuksesta ajateltuaan sen olevan hänen aikaisemman minänsä kieltämistä. Lisäksi eroja on myös Zeonin ja Liittovaltion kuvauksessa. Liittovaltion hallinnon korruptio etenee ja jotaa byrokraattien esittämiseen pahoina hahmoina, mikä osaltaan kytkeytyy Z Gundamissa nähtävään AEUGin ja Titaanien väliseen konfliktiin. Osa romaanin esittämistä yksityiskohdista sisällytettiin myös myöhempiin elokuvaversioihin (Amuron äidin nimi, Gihrenin sihteeri Cecilia Iren, Hayaton siirtyminen Guncannonin ohjaamiseen).

Vain romaanissa esiintyvä Charin erikois- Rick Dom on myös sittemmin nähty mm. useissa videopeleissä.

Tomino kirjoitti lisäksi sivutarinana kertomuksen Mikkai – Amuro to Lalah, mutta tämä seuraa TV-sarjan tapahtumia. Aluksi tarina julkaistiin kahdessa osassa Kadokawa mini -sarjassa, mutta sittemmin yksissä kansissa Kadokawa Sneaker -pokkarina.

Asahi Sonoramassa julkaistiin vielä Masaaki Nakanen kirjoittama romaaniversio, mutta se seurasi melko tarkasti tv-sarjan tapahtumia. Vuonna 2005 sen painos oli loppuunmyyty.

Sarjakuvat

muokkaa

Samaan aikaan tv-sarjan ensiesityksen yhteydessä vuonna 1979 julkaisi Akita shoten shōnen-mangalehti Bōken’ōssa Yū Okazakin sarjakuvaversion. Sarja eteni kuukaudessa neljä kertaa kolmenkymmenen minuutin jakson voimin, kun taas sarjakuva joutui tulemaan toimeen rajoitetulla sivumäärällä julkaisutahdin ollessa vain kerran kuussa mutta silti etenemään samaan tahtiin kuin televisiosarja. Lisäksi Bōkenō oli suunnattu jossain määrin televisiosarjaa nuoremmalle kohderyhmälle, minkä seikkojen johdosta sarjakuva poikkesi monilta osin tv-sarjasta. Lopulta sarjakuvan julkaisu lopetettiin kesken noin tarinan puolivälissä. Asiaa käsitellään tarkemmin artikkelissa Kidō senshi Gundam (Bōken’ōn sarjakuva).

Vuonna 1992 Yasuhisa Kondō alkoi julkaista alkuperäisen sarjakuvan uusioversiota Bandain Cyber Comics -lehdessä nimellä Kidō senshi Gundam 0079. Sen jälkeen sarjan julkaisulehti vaihtui ensin MS Sagaksi ja sitten Dengeki daiōksi, kunnes sarja pitkän julkaisurupeaman päätteeksi saavutti päätöksensä vuonna 2005. Siinä missä myöhempi Yasuhikon versiointi sisältää melko merkittäviäkin muutoksia animaatioversioon nähden, Kondō varoi visusti tekemästä suuria poikkeamia tarinaan ja asetelmiin, mutta pyrki lisäämään viittauksia debyyttiteokseensa MS senki.

Vuodesta 2002 alkaen tv-sarjan hahmosuunnittelija Yoshikazu Yasuhikon Kidō senshi Gundam – The Origin -sarjakuvaa on julkaistu tarkoitusta varten perustetussa, kuukausittain ilmestyvässä Kadokawa shotenin Gundam A -sarjakuvalehdessä. Tarinan ja asetelmien yksityiskohtia on muokattu, ja televisiosarjasta suuresti poikkeavia kohtiakin on paljon. Lisäksi Zeon Daikunin kuolemasta sodan alkuun kuluvaa aikakautta, jota tv-sarjassa ei näytetä, käsitellään sarjakuvassa yksityiskohtaisesti.

Laserdisc, DVD

muokkaa

Pitkän aikaa vain elokuvat olivat ostettavissa, eikä tv-sarjaa julkaistu kaupoissa. Sarja julkaistiin kuitenkin viimein Laserdiscillä aluksi rajoitettuna painoksena nimellä Kidō senshi Gundam Memorial Box. Sarja julkaistiin kahtena pakettina: Elokuussa 1998 ilmestynyt Part-1 sisälsi jaksot 1–22, ja saman vuoden joulukuussa julkaistu Part-2 jaksot 23–43. Kummassakin paketissa oli kuusi LD-levyä.

Laserdisc-julkaisun jälkeen sarja julkaistiin rajoitettuna painoksena myös DVD:llä. DVD-Box 1 (jaksot 1–24, 6 levyä) ilmestyi joulukuussa 2006 ja DVD-Box 2 (jaksot 25–43, 5 levyä) tammikuussa 2007. 11 levyä julkaistiin myös järjestyksessä yksittäin alkaen kesäkuusta 2007. Julkaisun yhteydessä järjestettiin myös mainoskampanja, jossa ensimmäisen DVD-paketin ennakkotilanneet saivat kaupan päälle ”1/200 RX-78 Gundam Limited Version” -pienoismallin, joka ei ollut myytävänä kaupoissa.

DVD-julkaisun yhteydessä 27 vuotta vanhaa, laadultaan heikentynyttä filmimateriaalia paranneltiin digitaalisesti HDTV-standardia vastaavaksi. Tämän vuoksi yhden jakson hinta nousi hieman verrattuna muihin samanikäisiin sarjoihin.

”Tomino ni kike!”ssä Tomino kieltäytyi antamasta pyydettäessä Gundam-DVD:tä Sōichi Noguchille, koska se oli hänen mielestään ”heikkolaatuinen tekele” (tarkoittaen mahdollisesti elokuvaa).

Kopiotuotteet

muokkaa

Eteläkorealainen animaatio Uju heukgisa plagioi monilta osin luvatta Kidō senshi Gundamia.

Kirjallisuutta

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Yoshiyuki Tomino. Nikkei Ecology, 2/2008.
  2. ↑ Gundam Homepage Project: hōsō memo Nagoya TV. Arkistoitu 12.8.2008. Viitattu 25.7.2008. (japaniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kidō_senshi_Gundam&oldid=20879120”
  NODES
Idea 1
idea 1
INTERN 2
Project 2