Klaipėda
Klaipėda (saks. Memel, puol. Kłajpeda) on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja samalla maan suurin rannikkokaupunki. Se on myös maan ainoa satama Itämerellä. Kaupungissa oli 160 361 asukasta vuonna 2012.[1] Klaipėdan väkiluku on ollut laskussa vuoden 1989 lukemasta 204 248. Kaupungin satama leviää noin kymmenen kilometriä pitkälle rantakaistaleelle ja on yksi Baltian maiden suurimpia.
| Klaipėda | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Klaipėda |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Kaupunki | |
| Perustettu | 1252 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Vytautas Grubliauskas |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 98,35 km² |
| Väkiluku (2012) ([1]) | 160 361 |
Klaipėdassa on samankaltaista arkkitehtuuria kuin Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Suositut merenrantakohteet Neringa ja Palanga sijaitsevat lähellä Klaipėdaa.
Historiaa
muokkaaKlaipėdan perustivat balttilaiset heimot 1100-luvulla. Pitkän aikaa se kuului Itä-Preussiin, jolloin sitä kutsuttiin Memeliksi.
Itämeren satamakaupungin perustivat Saksalaisen ritarikunnan ritarit vuonna 1252, jolloin he miehittivät alkuperäisen asutuksen perustaakseen sinne tukikohtansa.[2] Tuolloin kaupunkia kutsuttiin nimellä Castrum Memele, (saksaksi Memelburg, myös Mimmelburg). Vuonna 1254 Memelburgille annettiin Lyypekin kaupunginoikeus. Ritarikunta käännytti alueen kristinuskoon. Melno-Seen rauha 1422 asetti rajan Preussin ja Liettuan välille. Memelburg liitettiin Preussiin ja raja pysyi muuttamattomana vuoteen 1919, ja oli siten yksi kauimmin muuttumattomana säilynyt raja Euroopassa. Preussin herttuakunta oli Puolan vasalli ja myöhemmin osa Puola-Liettuaa. Vuosina 1629–1635 Ruotsi hyökkäsi ja miehitti kaupunkia. Saksan yhdistyessä Preussin johdolla Memelistä tuli Saksan keisarikunnan koillisin kaupunki. Rautatieaseman kaupunki sai 1875. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1919, Memel asetettiin ympärysvaltojen alaisuuteen.
Versailles’n rauhan jälkeen kaupunki ympäristöineen erotettiin Saksasta, ja Memelin alue oli Kansainliiton mandaattihallintoalueena ranskalaisten hallitsemana. Liettualaiset kuitenkin hyökkäsivät alueelle 1923 ja ranskalaiset vetäytyivät.
- Pääartikkeli: Memelin mandaattihallintoalue
Kansallissosialistisen työväenpuolueen Saksassa tapahtuneen valtaannousun jälkeen ja Saksan saatua hallintaansa Itävallan, Sudeetit, Böömin ja Määrin, Saksa vaati myös Memeliä. Se liitettiin Saksaan 22. maaliskuuta 1939 ennen toisen maailmansodan alkua.
- Pääartikkeli: Saksan uhkavaatimus Liettualle 1939
Toisen maailmansodan loppuvaiheissa, loppuvuodesta 1944, asukkaat pakenivat taisteluita. Puna-armeija valtasi kaupungin tammikuussa 1945 ja se annettiin takaisin Liettuan sosialistiselle neuvostotasavallalle. Monet jäljelle jääneistä asukkaista karkotettiin Siperiaan ja loput siirrettiin Saksaan.
Asukasluvun kehitys
muokkaa| Vuosi | 1890 | 1925 | 1959[3] | 1970[4] | 1979[5] | 1989[6] | 2001[7] | 2011[8] | 2012 [1] |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 19 282 | 35 927 | 89 923 | 140 012 | 175 834 | 204 248 | 192 954 | 162 360 | 160 361 |
Ilmasto
muokkaaAlla oleva taulukko kuvaa Klaipėdan ilmastoa. Tiedot ovat vertailukaudelta 1961–1990 ellei toisin mainita.[9]
| Klaipėdan ilmasto | Tam | Hel | Maa | Huh | Tou | Kes | Hei | Elo | Syy | Lok | Mar | Jou | Vuosi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ylin lämpötila vuosina 1946–1990 (°C) | 8,7 | 15,4 | 17,1 | 27,0 | 30,0 | 34,0 | 34,0 | 34,0 | 30,4 | 22,2 | 15,4 | 10,3 | 34,0 |
| Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C) | −0,4 | −0,4 | 3,2 | 8,9 | 15,0 | 18,3 | 19,9 | 20,1 | 16,4 | 11,5 | 6,2 | 2,3 | 10,2 |
| Keskilämpötila (°C) | −2,8 | −2,6 | 0,3 | 5,0 | 10,6 | 14,3 | 16,6 | 16,8 | 13,3 | 9,0 | 3,9 | −0,1 | 7,0 |
| Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C) | −5,2 | −5,1 | −2,2 | 2,0 | 6,9 | 10,9 | 13,6 | 13,6 | 10,2 | 6,4 | 1,7 | −2,5 | 4,2 |
| Alin lämpötila vuosina 1891–1990 (°C) | −32,0 | −33,4 | −20,8 | −12,8 | −4,0 | −0,7 | 4,9 | 2,9 | −2,1 | −9,1 | −14,4 | −24,2 | −33,4 |
| Sademäärä (mm) | 50 | 31 | 39 | 36 | 28 | 56 | 74 | 83 | 89 | 80 | 90 | 68 | 735 |
| Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm) | 12 | 8 | 9 | 7 | 7 | 8 | 10 | 11 | 13 | 12 | 15 | 14 | 118 |
| Auringonpaiste (h) | 34 | 65 | 122 | 180 | 264 | 285 | 274 | 252 | 167 | 100 | 40 | 27 | 1810 |
| Keskimääräinen tuulennopeus (m/s) | 5,8 | 5,1 | 5,0 | 4,5 | 4,1 | 4,2 | 4,7 | 4,6 | 5,4 | 5,8 | 6,5 | 6,1 | 5,2 |
| Lähde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 26509 Klaipėda.[9] | |||||||||||||
Kaupunki nykyään
muokkaaKlaipėdan satama on yksi Baltian maiden suurimmista syvä- ja lauttasatamista. Sieltä on linjayhteyksiä Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Satama sijaitsee Kuurinhaffin suuaukon äärellä, Kuurinkyntään pohjoispään itäpuolella.
Mantereelta kulkee 20 minuutin välein lautta Kuurinmaan niemelle, Kuurinkynnäkselle.
Klaipėdassa syntyneitä henkilöitä
muokkaa- Simon Dach (1605–1659), runoilija.
- Michael Wohlfahrt (1687–1741), Amerikassa elänyt uskonnollinen johtaja.
- Friedrich Wilhelm Argelander (1799–1875), astronomi.
- George Adomeit (1879–1967), yhdysvaltalainen maalari.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631. 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Viitattu 25.4.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Alan John Day, Roger East ja Richard Thomas: A political and economic dictionary of Eastern Europe, s. 302. Routledge, 2002. ISBN 9781857430639 (englanniksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 25.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Urban_areas_population_ethnicity_2001.xls (Excel) (Excel-tiedosto Lierttuan kaupunkialueista 2001) Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 25.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Urban_areas_population_ethnicity_2011.xls (Excel) (Excel-tiedosto Liettuan kaupunkialueista 2011) 2013. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 25.4.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Station Name: Klaipeda, WMO Station Number: 26509 noaa.gov. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Klaipėda taskussasi (inyourpocket.com matkaopas, myös pdf-muodossa) (englanniksi)
- Stadt- und Landkreis Memel (lit. Klaipėda) - mm. väkiluku 1890 ja 1925 (Arkistoitu – Internet Archive) (verwaltungsgeschichte.de) (saksaksi)
| Kunnat |
Klaipėdan kaupunkikunta • Klaipėdan kunnallispiiri • Kretingan kunnallispiiri • Neringan kunta • Palangan kaupunkikunta • Šilutėn kunnallispiiri • Skuodasin kunnallispiiri |
|---|---|
| Kaupungit |
Klaipėda • Gargždai • Priekulė • Kretinga • Salantai • Palanga • Šilutė • Skuodas |
| Kauppalat |
Vėžaičiai • Dovilai • Kretingalė • Veiviržėnai • Endriejavas • Plikiai • Judrėnai • Darbėnai • Kartena • Grūšlaukė • Švėkšna • Žemaičių Naumiestis • Rusnė • Vainutas • Mosėdis Ylakiai • Lenkimai • Barstyčiai |
| Kylät |
Agluonėnai • Dercekliai • Dreverna • Vydmantai • Kūlupėnai • Padvariai • Kretingsodis • Kurmaičiai • Nida • Juodkrantė • Preila • Traksėdžiai • Juknaičiai • Macikai • Saugos • Pagryniai • Daukšiai • Notėnai • Šaukliai • Šatės • Mažieji Rūšupiai |
Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė