Korealainen draama

Korealaiset draamasarjat (kor. 한국드라마), tai lyhyesti K-draamat, ovat Etelä-Korealaisia korean kielellä tehtyjä televisiosarjoja. Korealaiset draamasarjat ovat tyypillisesti saippuasarjoja, joissa nuoret henkilöhahmot kohtaavat romanttisia tilanteita.

Korealaiset draamasarjat ovat levinneet ympäri maailmaa korealaisen populaarikulttuurin suosion kasvun myötä. Yksi syy suosion kasvuun on mahdollisuus katsoa K-draamoja monenkielisillä tekstityksillä suoratoistopalveluiden kautta. Suosion taustalla on myös Etelä-Korean valtion merkittävä panostus kulttuurivientiin.

Tuotanto

Korean yleisradioyhtiöt tuottivat itse draamasarjoja aina 1980-luvulle asti. Etelä-Korean suurimmat yleisradioyhtiöt KBS (Korean Broadcasting System), MBC (Munhwa Broadcasting Corporation) ja SBS (Seoul Broadcasting System) tuottivat suurimman osan tuon ajan tv-draamoista. Draamasarjojen tuottaminen siirrettiin 1990-luvun puolivälin jälkeen itsenäisille tuotantoyhtiöille, mutta vielä 1990-luvulla tuotannossa käytettiin pääosin yleisradioyhtiöiden resursseja. 2000-luvun alussa tv-draamojen suosio alkoi vähitellen kasvamaan ja leviämään muihin Itä-Aasian maihin ja alueille, kuten Kiinaan, Japaniin ja Hongkongiin. Tämä korealaisen viihdekulttuurin leviäminen on osa hallyu-ilmiötä eli ”korealaista aaltoa” (engl. Korean wave). "Korealainen aalto" eli hallyu viittaa korealaisen kulttuurin, kuten korealaisen musiikin (k-popin) ja korealaisten draamojen (k-draamojen) suosion maailmanlaajuiseen kasvuun. Hallyu-ilmiö jakautuu kahteen aaltoon: 1990-luvun alkuperäiseen aaltoon ja 2000-luvun uuteen hallyu-aaltoon.

Korealaisia draamasarjoja kuvataan usein tiukalla aikataululla. Tuotantoyhtiöillä ei ole sarjan kuvaamisen alussa kaikkien tuotantokustannusten kattavaa rahoitusta, joten yksittäisiä jaksoja on kannattavampaa kuvata sitä mukaa kuin niitä julkaistaan. Samalla yhtiö voi seurata sarjan katsojamäärää ja katsojien antamaa palautetta. Draamasarjojen tuottajat hakevat yleensä rahoitusta sponsoreilta, jotka saavat sarjoihin sisällytetyllä tuotesijoittelulla näkyvyyttä tuotteilleen.

Tyylilajit

Korealaisilla draamasarjoilla on useita eri tyylilajeja, joista ehkä yleisimpiä ovat trillerit, komediat ja historialliset draamat, sekä sairaala- ja kouluelämään perustuvat draamat. Yleisin K-draamojen tyylilaji on romantiikka, mutta romanttisia piirteitä on usein sekoitettu myös muihin tyylilajeihin. Amerikkalaisiin sarjoihin verrattuna korealaisissa sarjoissa tuodaan suoremmin esiin yhteiskunnallisia ongelmia, ja sarjoissa voidaan käsitellä raskaitakin aiheita.

Historialliset draamasarjat voivat perustua todellisiin historiallisiin tapahtumiin tai muuten sijoittua Korean historiaan. Historiallisissa draamasarjoissa repliikit on tyypillisesti mukautettu ajan puhetyyliin sopivaksi, ja puheessa käytetään usein kohteliaita fraaseja, joita ei enää nykypäivän korean kielessä kuule.

Monissa suosituissa draamasarjoissa sekoittuu nykyajan todellisuus ja korealainen mytologia. Yhdeksänhäntäinen kettu gumiho tai kumiho (구미호), käärmettä muistuttava lohikäärme imoogi tai imugi (이무기) ja erilaisia yliluonnollisia voimia omaava peikko dokkaebi (도깨비) ovat muutamia esimerkkejä K-draamoissa esiintyvistä korealaisista legendoista. Mytologisia hahmoja esiintyy muun muassa näissä draamasarjoissa: Goblin: The Lonely and Great God, My Girlfriend Is a Gumiho ja Tale of the Nine Tailed.^lähde?

Lähteet

• Cho, H. (2019) Megatrendi hallyun diskurssit ja strateginen johtaminen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu.
• Chua, B. H. & Iwabuchi, K. (2008) East Asian pop culture analysing the Korean wave. Hong Kong University Press.
• Kim, J.-I. (2017). Immigrant Adolescents Investing in Korean Heritage Language: Exploring Motivation, Identities, and Capital. Canadian Modern Language Review, 73(2), 183–207.
• Lee, S. A. (2019). Memory, Trauma and History: Fairy-tale film in Korea. In The Fairy Tale World, Routledge, 356–367.
• Oh, Y. (2018) Pop city: Korean popular culture and the selling of place. Cornell University Press.