Kumykin kieli
Kumykin kieli (kumykiksi къумукъ тил, qumuq til) on kumykkien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallinen asema Dagestanin tasavallassa Venäjällä.
| kumykki | |
|---|---|
| Oma nimi | qumuq til |
| Muu nimi | kumukki |
| Tiedot | |
| Alue | Dagestan |
| Virallinen kieli | Dagestan |
| Puhujia | 450 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto |
kyrillinen, v:sta 2010 latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | kiptšakkilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | kum |
| ISO 639-3 | kum |
Levinneisyys ja puhujamäärä
muokkaaKumykkia puhutaan lähinnä Dagestanissa. Sen ulkopuolella kumykkeja asuu Tšetšenian Gudermesin ja Groznyin piireissä, Pohjois-Ossetian Mozdokin piirissä[1] sekä Turkissa, Iranissa ja Irakissa.[2] Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan kumykin puhujia oli Venäjällä 286 700 henkeä, joista 244 800 asui Dagestanissa, 9 400 Tšetšeniassa ja 9 300 Pohjois-Ossetiassa.[3] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan kumykkia puhui 458 100 henkeä,[4] joista 405 300 Dagestanissa, 12 700 Pohjois-Ossetiassa ja 9 400 Tšetšeniassa.[5] Lukuihin sisältyvät myös kymykkia toisena tai vieraana kielenä puhuvat.
Vuonna 1989 Venäjän kymykeista 97,7 % puhui kumykkia äidinkielenään ja 0,2 % toisena kielenä.[6] Vuonna 2002 kymykkia osasi 96,8 % koko Venäjän[7] ja 99,1 % Dagestanin kumykeista. Kymykkia puhuu myös osa Dagestanin avaareista, dargeista, tšetšeeneista, nogaista ym.[5]
Kansallisuudeltaan kumykeista 90,9 % osaa venäjää[8] (76,5 % vuonna 1989).[6] Pieni osa kumykeista puhuu myös tšetšeeniä, avaaria ja dargia.[5]
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 426 200 kumykin puhujaa[9].
Historia ja murteet
muokkaaKymykki kuuluu turkkilaisten kielten luoteiseen eli kiptšakkilaiseen ryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat karatšai-balkaari ja karaiimi. Eräät piirteet yhdistävät sen oguusilaisen ryhmään. Kumykissa on havaittavissa myös dagestanilaisten naapurikielten vaikutusta.
Kieli jakautuu eteläiseen ja pohjoiseen päämurteeseen. Eteläryhmään kuuluvat Kaitagin murre Kajakentin piirissä ja osassa Kaitagin piiriä sekä vuoriston reuna-alueen murre Karabudahkentin piirissä ja muutamassa Buinakskin piirin kylässä. Pohjoisryhmän muodostavat Buinakskin murre Buinakskin ja Kumtorkalan piireissä sekä Tarkin, Kjahulain, Alburikentin ja Leninkentin taajamissa, Hasavjurtin murre Hasavjurtin ja Babajurtin piireissä sekä Terekin murre Kizljarin piirissä, Tšetšeniassa ja Pohjois-Ossetiassa. Vokaaliharmonia on täydellinen vain pohjoismurteissa. Etelämurteiden fonetiikkaan ja sanastoon on vaikuttanut dargin kieli.[10]
Kirjakieli
muokkaaKumykeilla on pitkä kirjallinen perinne. 1500-luvulta aina 1800-luvun loppuun saakka[11] he käyttivät kirjakielenään yhteisturkkilaisen kirjakielen türkin pohjoiskaukasialaista varianttia, joka toimi samalla myös alueen muiden turkkilaisten ja kaukasialaisten kansojen yhteisenä kirjakielenä.[12]
Varsinainen kumykin kirjakieli syntyi 1800-luvun loppupuolella. Kirjakielen normit muotoutuivat Yırçı Qazaqin, Muhammed Osmanovin ja myöhempien kumykkikirjailijoiden teoksissa ja vakiintuivat lopullisesti 1920–1930-luvuilla. Ensimmäinen kumykinkielinen kirja ilmestyi vuonna 1883. Kaikkiaan ennen vallankumousta julkaistiin 152 kumykinkielistä teosta. Aluksi käytettiin arabialaista kirjaimistoa, joka soveltui huonosti kumykin äänteiden ilmaisemiseen. Vuosina 1905–1909 ja 1920 laadittiin arabialaiseen kirjaimistoon perustuva ns. ”uusi adžam”, jotka käytettiin vuoteen 1928 saakka, jolloin siirryttiin latinalaiseen aakkostoon. Vuonna 1938 otettiin käyttöön nykyinen kyrillinen kirjaimisto, jossa venäjästä poikkeavia äänteitä ilmaistaan erilaisten kirjainyhdistelmien avulla.[13] Kirjakielen normit perustuvat Buinakskin ja Hasavjurtin murteisiin.[2]
Kumykkiä käytetään opetuskielenä koulujen alaluokilla. Ylemmillä luokilla opetus tapahtuu venäjäksi ja kumykkia opiskellaan aineena. Kielellä julkaistaan oppikirjoja, kauno- ja lastenkirjallisuutta. Mahatškalassa ilmestyy sanomalehti Joldaš ja maaseudulla 6 paikallislehteä. Lisäksi julkaistaan naistenlehteä Dağystanly qatyn, kirjallisuuslehteä Dosluq, lastenlehteä Qarčiğa ja islamilaista lehteä Assalam[14]. Kieltä käytetään myös radiossa ja televisiossa. Mahatškalassa toimii kumykinkielinen ammattiteatteri.[15]
Nykytilanne
muokkaaKumykin asema kieliyhteisön keskinäisen kanssakäymisen välineenä on vahva ja kirjakielen käyttöala melko laaja. Kieltä pidetään varsin elinvoimaisena eikä se toistaiseksi ole uhanalainen.[16]
Lähteet
muokkaa- ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii: entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 190. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4
- ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 183. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 233. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 28.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b c Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 28.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Narody Rossii: entsiklopedija, s. 442. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei. perepis2002.ru. Arkistoitu 20.10.2007. Viitattu 28.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 28.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 182–184. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2
- ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii: entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 191. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4
- ↑ Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 126–127. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
- ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii: entsiklopeditšeski slovar-spravotšnik, s. 190–191. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4
- ↑ As-Salam -lehden sivusto assalam.ru. Viitattu 28.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 236–244. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 249. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
Aiheesta muualla
muokkaa- Kumukia – kumykin kieltä ja kulttuuria käsitteleviä aineistoja (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi), (kymykiksi)
- Joldaš-lehden sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (kumykiksi)