Kungälvin kunta
Kungälvin kunta (ruots. Kungälvs kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Kungälv.[3]
| Kungälvin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Bohuslän |
| Keskustaajama | Kungälv |
| Kuntakoodi | 1482 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 362,45 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 48 271 |
| – Väestötiheys | 133,2 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 362,45 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 48 271 henkeä (31.12.2021).[2]
Kungälvin naapurikunnat ovat Göteborg, Ale, Lilla Edet ja Stenungsund. Götajoki on kunnan rajana idässä, ja etelässä Kungälvin ja Göteborgin välinen raja kulkee Götajoen pohjoista sivuhaaraa Nordre älviä pitkin.
Jääpalloseura IFK Kungälv pelaa Ruotsin pääsarjassa.[4]
Vuonna 2007 kunnassa oli 62,69 km2 peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 17,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaVuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella oli kaksi kaupunkia (Kungälv ja Marstrand) sekä kahdeksan maalaiskuntaa. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Hermansby (Harestad, Lycke ja Torsby)
- Kode (Hålta, Jörlanda ja Solberga)
- Romelanda (Kareby ja Romelanda)
- Ytterby (ei muutosta)
Marstrandin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut, mutta Kungälvin kaupunkiin liitettiin Rödbon maalaiskunta. Vuonna 1971 muodostettiin Kungälvin kunta yhdistämällä molemmat kaupungin sekä Hermansbyn, Romelandan ja Ytterbyn maalaiskunnat. Koden maalaiskunta jaettiin, jolloin Håltan ja Solbergan seurakunnat liitettiin Kungälvin kuntaan. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta liitettiin Kungälvistä Göteborgin kuntaan.
Vaakuna
muokkaaNykyinen vaakuna on entisen Kungälvin kaupungin vaakuna. Myös Marstrandin kaupungilla oli oma vaakuna.
-
Marstrandin kaupunki
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 3 575 | 8,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 171 | 2,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 099 | 7,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 34 885 | 81,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 358 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 337 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 209 898 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 134 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 21,8 %
- 18–64-vuotiaat: 59,1 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,1 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,9 | 0,8 | |
| jalostus | 22,0 | 25,1 | |
| palvelut | 76,1 | 73,4 | |
| tuntematon | 0,9 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 15 718 | 20 508 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 76,6 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 68,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 833 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kungälv | 22 768 |
| 2 | Kode | 1 380 |
| 3 | Marstrand | 1 319 |
| 4 | Diseröd | 1 241 |
| 5 | Tjuvkil | 501 |
| 6 | Kärna | 430 |
| 7 | Kareby | 292 |
| 8 | Duvesjön | 247 |
| 9 | Aröd och Timmervik* | 230[18] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Aröd och Timmervikin taajamassa on 637 asukasta, ja se kuuluu myös Stenungsundin kuntaan.[18]
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
- Ytterby (nimenä ollut myös Kungälvs Ytterby)
Ytterby on sittemmin kasvanut yhteen Kungälvin taajaman kanssa.[19]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
- Bremnäs
- Brunnefjäll
- Dotorp
- Dössebacka och Timmervik
- Flateby
- Hallbjörtorp
- Hammar
- Hammar + Kornhall
- Hanekullen + Kålltorp
- Häljeröd
- Ingetorp + Tolleröd
- Kareby kyrkby
- Kovikshamn
- Kroken
- Kulperöd
- Lefstad
- Lundby
- Lökeberg
- Nereby + Sjöhed
- Risby
- Rörtången
- Signehög+Norrmannebo
- Skåra
- Skårby station
- Solberg
- Solberga
- Sundhammar och Tofta
- Toreby
- Ulvesund
- Vråkärr och Höga
- Västra Risby
- Vävra
- Åsebyberg och Mellefred
- Ödsmåls mosse
- Ödsmåls mosse (norra delen)
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Kungälvin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
- Kungälv 1 (28 valtuutettua)
- Kungälv 2 (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kungälvin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 7 | 10 | 12 | 11 | 11 | 15 | 14 | 15 | 11 | 15 | 15 | 12 | 12 | ||
| Keskustapuolue | 13 | 13 | 11 | 9 | 6 | 9 | 7 | 7 | 5 | 4 | 5 | 3 | 3 | 4 | ||
| Liberaalit | 8 | 8 | 7 | 5 | 8 | 9 | 6 | 4 | 3 | 8 | 6 | 6 | 5 | 5 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 4 | 2 | 6 | 6 | 5 | 4 | 3 | 4 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 4 | 3 | 4 | 4 | 2 | 2 | 4 | 4 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 18 | 18 | 19 | 19 | 23 | 20 | 25 | 21 | 24 | 23 | 18 | 18 | 15 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 5 | 4 | 2 | 2 | 3 | 3 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 5 | 8 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 6 | 6 | ||
| Yhteensä [24] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 59 | 59 | 59 | 59 | 59 | 59 | 59 | 59 | 59 | ||
Piirit
muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
- Kungälv
- Marstrand
- Harestad
- Torsby
- Lycke
- Ytterby
- Romelanda
- Kareby
- Hålta
- Solberga
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Harestad
- Hålta
- Kareby
- Karlstens slottsförsamling*
- Kungälv (Maria)
- Lycke
- Marstrand
- Marstrands mosaiska*
- Nicolai*
- Romelanda
- Solberga
- Torsby
- Ytterby
Kirkot
muokkaa-
Harestadin kirkko -
Håltan kirkko -
Karebyn kirkko -
Kungälvin kirkko -
Lycken kirkko -
Marstrandin kirkko -
Romelandan kirkko -
Solbergan kirkko -
Torsbyn kirkko -
Ytterbyn kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 6.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Kungälv Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Säsongen 2021/22 Svenska Bandyförbundet. Viitattu 6.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 6.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kungälvin kunnan kotisivut (ruotsiksi) (englanniksi)
