Kuningattarien laakso

hautapaikka muinaisessa Egyptissä

Kuningattarien laakso on Egyptissä Luxoria vastapäätä Niilin länsirannalla Theban nekropolissa sijaitseva muinaisen Egyptin faaraoiden vaimojen hautapaikka.

Kuningattarien laakso.
Kuningatar Nefertarin haudan pohjapiirros.
Ramses III:n pojan Khaemwasetin hauta.

Historia

muokkaa

Kuningattarien laakso otettiin käyttöön Uuden valtakunnan 18. dynastian alussa noin 1550 eaa. samalla kun faaraot alettiin haudata hiukan pohjoisempana sijainneeseen Kuninkaiden laaksoon. Aluksi laaksoon haudattiin prinssejä ja prinsessoja sekä joitain kuningasperhettä lähellä olevia yksityishenkilöitä. Kuninkaiden puolisoiden suosituimmaksi hautapaikaksi laakso tuli 19. dynastian aikana. Kuningattarien ohella laaksoon haudattiin myös kuninkaiden lapsia.[1]

Laakson tutkimukset aloitti Egyptiläisen museon tutkija Ernesto Schiaparelli vuosina 1903−1906. Kolme hautaa on nykyisin avoinna yleisölle.[2]

Haudat

muokkaa

Kuningattarien laakso on leveä ja loivasti nouseva, lähes aina kuiva vadi, ja sinne pääsy on helpompi kuin Kuninkaiden laaksoon. Haudat sijaitsevat vadin molemmin puolin.[1]

Kuningattarien laaksosta on löydetty vuoteen 2000 mennessä 98 hautaa, joista yli puolen alkuperäistä omistajaa ei tiedetä. Haudat ovat usein koristelemattomia, keskeneräisiä, romahtaneita, tulvien tuhoamia tai tyhjennettyjä[2].[1] Hautojen perustyypit eroavat kuitenkin toisistaan, ja sen perusteella voidaan päätellä jotain omistajista. Prinsessoiden ja nimeämättömien kuningattarien haudoissa oli vain yksi päähuone ja korkeintaan kaksi sivukammiota. Prinssien haudoissa oli yleensä kaksi pitkää käytävämäistä huonetta ja niitä leveämpi arkkukammio. Kuningattarien haudat olivat mutkikkaimmin toteutetut. Näistä merkittävin on Ramses II:n puolison Nefertarin hauta, jonka yksityiskohtainen ja mestarillinen koristelu kuvaa kuningattaren matkaa tuonpuoleisessa. Kuningashaudoista poiketen kuningattarien haudoissa ei nähdä kuvia kuninkaiden Manalan kirjoista, vaan niiden asemesta käytettiin yksityishaudoissa tavattavia Kuolleiden kirjojen vinjettejä.[1]

Laaksossa on myös Uuden valtakunnan ajan jälkeisiä pieniä hautoja sekä 300-luvulla rakennetun kristityn luostarin rauniot.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Egypti: Faraoiden maa, s. 244–247. ((Ägypten: Die Welt der Pharaonen.) Toimittaneet Regine Schulz ja Matthias Seidel. Suomennos: Sonja Mäkinen ja Kaarina Niemi) Köln: Könemann, 2000. ISBN 3-8290-5710-5
  2. a b c The Valley Of The Queens Luxor. Arkistoitu 12.3.2013. Viitattu 26.3.2013.

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES