Kynttiläkaari

Kynttiläkaari (Der Schwibbogen) on Erzgebirgen alueella itäisessä Saksassa puusta valmistettu joulun aikaan käytettävä kynttiläkoriste.

Perinteinen Erzgebirgen kynttiläkaari

Erzgebirge on vanhaa kaivosaluetta. Kaivosmiehet kokoontuivat aikoinaan jouluaattoa edeltävän työvuoronsa aikana yöllä tai varhain aamulla kaivoskäytävälle viettämään yhteistä hartaushetkeä ja iloista juhlaa, jota kutsuttiin nimellä Mettenschicht. Valoa maan syvyyksiin loivat vain kaivoslamput ja kynttilät. Kynttiläkaaren sanotaankin symboloivan valoin koristeltua kaivostunnelin suuaukkoa.

Historia

Perimätiedon mukaan kaivostyökaluseppä Johann Teller Johanngeorgenstadtin kaupungista valmisti vuoden 1726 vaiheilla ensimmäisen tämän tyyppisen kynttiläkaaren. Ensimmäisten kaarien kuva-aiheet olivat pääasiassa uskonnollisia, mutta 1800-luvulla niissä alkoi esiintyä myös ihmisiä arkipäivän askareissa. Tyypillinen Erzgebirgen kynttiläkaari on peräisin vuodelta 1937. Sen keskellä on kaksi kaivosmiestä ja heidän vierellään puunveistäjä ja pitsinnyplääjä.

Nykypäivä

Nykypäivän kynttiläkaarissa käytetään sähkökynttilöitä. Kynttiläkaaren kuvioiden aihepiiri on nykyään lähes rajaton. Perinteisen Erzgebirgen kynttiläkaaren lisäksi suosittuja aiheita ovat metsä, Kristuksen syntymä ja vuoristomaisemat. Seiffenin kynttiläkaareen kuuluu lumen peittämien leluntekijöiden mökkien keskeltä kohoava Seiffenin kirkko. Erzgebirgen kaupunkien ja kylien asukkaiden ikkunoissa kynttiläkaaria näkee tuhansittain. Lisäksi myös monien vuoristoseudun paikkakuntien sisääntuloteiden varsilla on kookkaita kaaria, jotka toivottavat tulijan tervetulleeksi.

• 
  Kynttiläkaari sisääntulotien varrella
• 
  Kynttiläkaari postimerkissä
• 
  Kynttiläkaari ikkunalla

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kynttiläkaari Wikimedia Commonsissa