Länsifriisi
Länsifriisin kieli eli friisi (Frysk) on kieli, jota puhutaan Friisinmaassa Pohjois-Alankomaissa. Se on kolmesta friisin kielestä puhutuin.
| Länsifriisi | |
|---|---|
 Friisin kielten jakautuminen nykyajan Euroopassa: Länsifriisi
|
|
| Oma nimi | Frysk |
| Muu nimi | friisi |
| Tiedot | |
| Alue | Friisinmaa, Groningen |
| Virallinen kieli |
 Alankomaat (Friisinmaa) |
| Puhujia | 470 000 (2001)[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Fryske-akatemia[2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet friisin kieli |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | fy |
| ISO 639-2 | fry |
| ISO 639-3 | fry |
Nimi
muokkaaNimeä ”länsifriisi” käytetään vain Alankomaiden ulkopuolella erottamaan se läheistä sukua olevista, Saksassa puhutuista itä- ja pohjoisfriisistä. Alankomaissa nimi ”länsifriisi” (West-Fries) viittaa hollannin kielen murteeseen, jota puhutaan Länsi-Frieslandissa. Länsifriisin kieltä sen sijaan kutsutaan vain friisiksi (Fries). Alankomaalaiset kielitieteilijät käyttävät friisin kielelle selvyyden vuoksi nimeä Westerlauwers Fries (Länsi-Lauwersin friisi). Lauwers on joki, joka erottaa hollantilaiset provinssit Friisinmaasta ja Groningenista.
Murteet
muokkaaLänsifriisi jaetaan yleensä kolmeen murteeseen:
- savifriisi (Klaaifrysk)
- metsäfriisi (Wâldfrysk)
- lounaisfriisi (Súdwesthoeksk)
Savi- ja puufriisi ovat länsifriisin puhutuimmat murteet. Ne ovat saaneet nimensä puhuma-alueidensa maisemista. Friisinmaan länsi- ja luoteisosissa, joissa puhutaan savifriisiä, maaperä on paksua merisavea, kun taas metsäfriisin puhuma-alue idässä on metsäistä.
Puhujat
muokkaaEniten länsifriisin puhujia asuu Friisinmaan provinssissa Pohjois-Alankomaissa. Friisinmaassa on 643 000 asukasta (2005); heistä 94 % ymmärtää puhuttua friisiä, 74 % osaa puhua friisiä, 75 % osaa lukea friisiä ja 27 % osaa kirjoittaa sitä.[3]
Friisinmaassa 55 % asukkaista äidinkieli on länsifriisi. Osa friisin puhujista asuu Groningenin provinssin puolella kylissä Marum, De Wilp ja Opende.[4] Monet friisit ovat myös muuttaneet muualle Alankomaihin vauraammille alueille. Siksi noin 150 000 friisin puhujista asuu muissa Alankomaiden provinsseissa. Friisin puhujia on ulkomailla eniten Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Toisena kielenä Friisinmaassa friisiä puhuu 120 000 henkilöä.[5]
Tila
muokkaaVuodesta 1956 lähtien länsifriisillä on ollut hollannin ohella virallinen asema Friisinmaassa. Oikeusistuinten kieli on hollanti, vaikkakin Friisinmaassa todistajanlausunnot voi pitää länsifriisiksi. Lisäksi todistajanvalan voi vannoa länsifriisiksi koko Alankomaissa.
Länsifriisi on ollut pakollinen oppiaine Friisinmaan peruskouluissa vuodesta 1980 ja toisen asteen oppilaitoksissa vuodesta 1993 lähtien.
Vuonna 1997 Friisinmaan provinssi vaihtoi virallisen nimensä hollanninkielisestä nimestä Friesland länsifriisinkieliseen nimeen Fryslân. Provinssin 31 kunnasta kuusi (Dantumadiel, Tytsjerksteradiel, Boarnsterhim, Littenseradiel, Wûnseradiel, Ferwerderadiel) on vaihtanut virallisen nimensä länsifriisinkielisiksi. Osa kunnista käyttää sekä hollannin- että länsifriisinkielistä nimeä.
Lähteet
muokkaa- ↑ Frisian, Ethnologue (18. painos, 2015)
- ↑ fryske-akademy.nl Fryske Akademy. Arkistoitu 13.3.2012. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Provinsje Fryslân (2007), Fluchhifking Fryske Taal.
- ↑ Gorter, D. L.G. Jansma en G.H. Jelsma (1990), Taal yn it Grinsgebiet. Undersyk nei de taalferhâldings en de taalgrins yn it Westerkertier yn Grinslân. Sosjaal-wittenskiplike rige nummer 10. Akademy-nummer 715. Ljouwert: Fryske Akademy.
- ↑ Gorter, D. & R.J. Jonkman (1994), Taal yn Fryslân op 'e nij besjoen. Ljouwert: Fryske Akademy.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Länsifriisi Wikimedia Commonsissa