La Demoiselle

La Demoiselle oli brasilialaisen kahviplantaasinomistajan pojan Alberto Santos-Dumont’n suunnittelema lentävä laite. Se oli hänen Pariisissa vuosina 1898–1909 suunnittelemiensa ja toteuttamiensa ilmapallojen, ilmalaivojen ja lentokoneiden sarjassa 20. lentävä laite. Konetta mainostettiin aikanaan ”maailman siroimpana, nopeimpana, keveimpänä ja pienimpänä koneena” ja se oli halvan hintansa ja kevyen rakenteensa perusteella suosittu lentokone. Sitä myytiin aina vuoteen 1913 saakka paljon ulkomaille. Yksi suosion syy oli myös se, että Santos-Dumont luopui jo aikaisessa vaiheessa konstruktion omistusoikeudesta, jolloin rakentajille jäi vapaat kädet jäljentää Demoiselle-konetta.

La Demoiselle
Santos-Dumont lentää Demoisellellaan vuonna 1907.
Tyyppi	pioneeriajan yläsiipinen yksitasoinen lentokone
Alkuperämaa	Ranska
Suunnittelija	Alberto Santos-Dumont / useita
Miehistö	1
Ensilento	ennen vuotta 1910
Mitat
Pituus	6 m
Kärkiväli	6 m
Korkeus	1,8 m
Siipipinta-ala	12 m²
Nopeus	90 km/h
Tyhjäpaino	110 kg
Voimanlähde
Koneisto	Darracq: vesijäähdytys kaksisylinterinen nelitahti 55 kg
Teho	30
Infobox OK

Rakenne

Demoisellessa ohjaaja istui moottorin takana ja osittain alla, puolapyörien välissä. Siipi oli ylhäällä, runko oli verhoamaton, teräsputkirakenteinen, kolmikulmainen ja pyrstöön päin jyrkästi suippeneva. Siipi oli tehty saarnesta ja verhottu silkkikankaalla. Sen leveys oli kaksi metriä. Laskutelineenä toimi kaksi koneen kokoon nähden isohkoa puolapyörää ja pyrstöpyörä. Moottorin yläpuolella oli kaksiosainen säiliö kymmentä bensiinilitraa ja jäähdytysvettä varten.

Siivissä ei ollut siivekkeitä, vaan konetta ohjattiin taipuisilla siiven kärkien jättöreunoilla. Ohjainmekanismina oli lentäjän vyötäisille nahkahihnalla kiinnitetty pystytanko, johon kiinnitetyt teräksiset langat väänsivät siipien kärkiä ohjaajan taivuttaessa vartaloaan. Ohjaaja hoiti oikealla kädellään tangon avulla korkeusperäsintä, vasemmalla kädellään toisen tangon ja pienen pyörän avulla sivuperäsintä, sekä jalallaan kaasupoljinta.

Ohjattavuudeltaan kone oli onneton, koska Santos-Dumont eikä liioin kukaan hänen mukailijoistaan ymmärtänyt koskaan lentämisen perusfaktaa eli siipien kiertoperiaatetta, jonka Wrightin veljekset selvittivät pitkillä ja perusteellisilla kokeillaan.

Demoiselle oli nykyaikaisen määritelmän mukaan enintään experimental-lentokone. Varsinaiseksi lentokoneeksi sitä on työläs määritellä.

Demoiselle Suomessa

Demoiselle Tampereella vuonna 1911 tai 1913.

Helsinkiläinen kauppias Sergei Nikolajeff lähti syyskuussa 1909 lentokoneen ostotarkoituksissa Pariisin 1. kansainväliseen ilmailunäyttelyyn. Koneiden kalliin hinnan vuoksi hän ei ostanut tuolloin konetta vaan palasi vuoden 1910 alussa Pariisin lähelle sijaitsevaan Clément-Bayard-autotehtaan lentokouluun oppia saamaan. Hän osti 7 000 markalla tehtaan valmistaman valmistusnumeroltaan 109 olevan Demoiselle-koneen, joka saapui heinäkuussa 1910 Suomeen. Kone jäi yrityksestä huolimatta myymättä, kunnes kuvanveistäjä Adolf Aarno osti sen kahdeksan kuukautta myöhemmin 3 000 markalla.

Aarno suoritti ensimmäiset lentoyritykset Suomessa kyseisellä konetyypillä Tampereen Pyhäjärven jäältä huhtikuussa 1911, jolloin se rikkoontui oikean pyörän ja siivenkärjen osalta. Toisella lentoyrityksellä maaliskuussa 1914 koneen runko, tasot ja potkuri menivät säpäleiksi, mutta moottori säilyi ehjänä ja joutui lopulta puimakoneeseen Kauhavalle.

Kone jäi tyyppinsä ainoaksi Suomessa. Sen valmistus loppui käytännössä ensimmäiseen maailmansotaan; kone oli hidas, kömpelö ja toimintasäteeltään pieni verrattuna sota-aikana kehitettyihin, joten mielenkiinto siihen sammui. Santos-Dumont ei koskaan oppinut lentämisen perusperiaatetta eli Wrightien oivaltamaa siipien kiertämistä, ja hänen koneensa lensivätkin sen vuoksi kohtalaisen matalalla ja kääntyivät vaakatasossa kovasti nykien, kun muut koneet liitelivät kuin linnut.

Kuuluisan saksalaisen Albatross-tehtaan vuonna 1914 rakentama kaksipaikkainen Taube (Kyyhky) muistuttaa jonkin verran ulkomuodoltaan Demoisellea, mutta sen lento-ominaisuudet olivat aivan omaa luokkaansa verrattuna Demoiselleen.

Lähteet

• Janarmo, K. W.: Varhaisilmailumme. Otava, 1963.
• Tampereen liikennehistoriaa. Vossikalla ja automapiilillä 1996. Tampere-seura. Arkistoitu 27.9.2007.