Lapsettomuus

Lapsettomuus tarkoittaa, että henkilöllä ei ole biologisia tai adoptiolapsia. Ensin mainittu on biologista lapsettomuutta, jälkimmäinen sosiaalista lapsettomuutta.

Lapsettomuus on useimmiten tahatonta eli se ei johdu siitä, ettei ihminen olisi halunnut saada lapsia.

Tahaton lapsettomuus on psykososiaalinen ongelma, jossa lasta haluava ei syystä tai toisesta ole kykenevä sellaista hankkimaan . Tahaton lapsettomuus on ollut viime vuosina länsimaissa kasvussa muun muassa synnyttäjien iän nousemisen vuoksi. Suomessa se koskee arviolta 15 % hedelmällisessä iässä olevia pareja.

Heteroparilla katsotaan olevan lapsettomuusongelma silloin, jos raskaus ei ole alkanut vuoden sisällä suojaamattomien, säännöllisten yhdyntöjen jälkeen tai mikäli raskaus keskeytyy toistuvasti. 

Tahdonvastainen lapsettomuus voi johtua hedelmättömyyden lisäksi myös oman lapsen kuolemasta. Sekundäärilapsettomuudeksi kutstutaan tilannetta, jossa ihminen tai pariskunta haluaisi saada lisää lapsia, mutta se ei onnistu tai ole mahdollista.

Kumppanin puuttumisesta (sinkkuus) johtuvaa lapsettomuutta kutsutaan elämäntilannelapsettomuudeksi. Myös taloudelliset syyt aiheuttavat lapsettomuutta. Lapsettomuus korreloi miehillä huomattavasti työttömyyden ja työttömyysriskin kanssa. Yksitoista prosenttia ilman alaikäisiä lapsia omaavista miehistä oli työttömänä, kun vastaava luku alaikäisiä lapsia omaavien keskuudessa oli vain neljä prosenttia.

Yleisyys

45-vuotiaista Suomessa asuvista miehistä 28% ja naisista 19% oli lapsettomia vuonna 2013. 35-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista 27 % oli lapsettomia vuonna 2014 (pari vuosikymmentä aiemmin naisten vastaava luku oli noin 20 %).

Väestöliitto on arvioinut, että joka neljäs mies ja useampi kuin joka viides nainen tulee jäämään lapsettomaksi. Valtaosa heistä olisi toivonut tulevansa vanhemmaksi.

Riskitekijät

Elintavat

Yksittäisten elintapatekijöiden vaikutusta hedelmällisyyteen ja lapsettomuuteen on haastavaa tutkia, koska niitä ei voi irrottaa muista tekijöistä eikä mitata objektiivisesti. Elintavat kuitenkin vaikuttavat terveydentilaan ja sairastumisriskiin, joten niillä on mahdollinen vaikutus lisääntymisterveyteen. Naisen yli- ja alipaino sekä syömishäiriöt altistavat ovulaatiohäiriöille, raskauskomplikaatioille ja vaikeuttavat hedelmällisyyshoitoja. Miehen yli- tai alipaino puolestaan heikentää sperman laatua. Normaalipainoa voi ylläpitää liikkuvalla elämäntavalla ja oikeaoppisella ruokavaliolla. Myös tupakoinnin on todettu nopeuttavan munasarjojen ikääntymistä ja heikentävän sperman laatua.

Sosiaaliset tekijät

Vielä 45-vuotiaana jatkuva lapsettomuus on sitä todennäköisempää, mitä matalammin ihminen on kouluttautunut. Vaikutus on suurin miehillä, joilla ilmeni eroa sekä pelkän peruskoulun että ammatti- ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden välillä. Myös pelkän peruskoulun suorittaneet naiset ovat muita naisia useammin lapsettomia.

Lapsettomuuden syyt

Lapsettomuus voi johtua lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä, kuten sopivan kumppanin puuttumisesta, pienituloisuudesta tai heikosta toimintakyvystä.

Lapsettomuus voi olla myös harkittua ja asianomaisten kannalta toivottu tila, jolloin sitä kutsutaan vapaaehtoiseksi lapsettomuudeksi. Vapaaehtoisesti lapsettomasta voidaan käyttää lyhennystä "vela".

Kyselyissä on havaittu, että noin 3-5 prosenttia väestöstä ei halua lapsia. Luku on vielä korkeampi alle nelikymppisllä. Esimerkiksi Väestöliiton vuoden 2015 perhebarometrin mukaan 14 prosenttia 20-34-vuotiaista halusi jäädä lapsettomaksi. Miehet pitävät lapsettomuutta ihanteenaan hieman useammin kuin naiset, mutta ero ei ole kovin suuri.

Naisilla

Tavallisimmat syyt naisten lääketieteelliseen lapsettomuuteen ovat lievät hormonihäiriöt, munasolun irtoamishäiriöt, vauriot munatorvissa ja endometrioosi.

Miehillä

Miehillä keskeinen syy lapsettomuuteen on sopivan kumppanin puuttuminen. Miehillä yleisimpiä syitä ovat puolestaan häiriöt siittiöiden muodostumisessa, siittiöiden vähyys, siittiöiden pilkkoutuminen, huono liikkuvuus ja vähäinen normaalimuotoisten siittiöiden osuus. Miehestä johtuvaa lapsettomuutta on tutkittu viime aikoina yhä enemmän. Miehen biologinen lapsettomuus johtuu usein sperman laadun heikentymisestä. Sperman laatuun vaikuttavat elämäntavat ja ympäristötekijät. Tupakointi, runsas alkoholin käyttö, epäterveellinen ravinto sekä kivespussien korkea lämpötilaa vaikuttavat spermaan heikentävästi. Tutkimusten mukaan myös siittiöiden DNA:n pilkkoutumisella on merkittävä vaikutus miehen hedelmällisyyteen. Pilkkoutuminen tarkoittaa siittiöiden DNA:n rihmamaisen rakenteen rikkoutumista.

Hoito

Lapsettomuus voi johtua sekä miehestä että naisesta. Lapsettomuuden hoitovaihtoehtoihin kuuluvat hormonihoidot, kirurgiset hoidot sekä avusteiset hedelmöityshoidot.

Yleisimpiä hoitomuotoja ovat:

• hormonihoito
• kohtuontelon tähystys
• vatsaontelon tähystys
• keinohedelmöitys
• koeputkihedelmöitys
• mikrohedelmöitys
• alkion kuoren avaus
• sukusolujen luovutus
• alkion pitkä viljely
• preimplantaatiodiagnostiikka

Lapsettomuuden käsittely

Brittitutkimuksen mukaan lapsettomat miehet (50%) kokivat itsensä selvästi naisia (27%) useammin lapsettomuuden vuoksi sosiaalisesti eristyneiksi. 38% miehistä ja 27% naisista sairastui lapsettomuuden seurauksena masennukseen.

Työyhteisössä

Lapsettomuus ja niihin liittyvät hoidot koetaan niin henkilökohtaisina, että asiaa ei aina haluta tuoda esiin esimerkiksi työpaikalla. Moni asian kohdannut toivookin lähipiiriltään hienotunteisuutta asian käsittelyssä.

Yhdistykset

Tahattomasti lapsettomien ja heidän läheistensä asemaa ja hyvinvointia edistää vuonna 1988 perustettu Lapsettomien yhdistys Simpukka. Se toimii asiantuntijajärjestönä, tarjoaa vertaistukea, auttaa keskusteluryhmien perustamisessa ja julkaisee Simpukka-lehteä. Vuoden 2023 lopussa yhdistyksellä oli noin 1 200 jäsentä.

Vapaaehtoisesti lapsettomille on perustettu vuonna 2012 oma yhdistys, Vapaaehtoisesti Lapsettomat ry, jonka tarkoitus on keskustella asiasta, tarjota vertaistukea ja edistää vapaaehtoisesti lapsettomien oikeuksia, tasa-arvoa ja asemaa.

Katso myös

• Vapaaehtoinen lapsettomuus
• Lisääntyminen
• Hedelmättömyys
• Siittiöiden DNA-testi
• Hedelmöityshoito

Kirjallisuutta

• Parviainen, Hanna: Ei kenenkään äiti. Kertomuksia lapsettomuudesta. Jyväskylä: Atena, 2012. ISBN 978-951-796-820-1

Aiheesta muualla

• Ann-Mari Huhtanen ja Maria Pettersson: Ilonpilaaja. Ylioppilaslehti 17/2010.