Louise Chéruit

Louise Chéruit, syntyjään Lemaire (1866–1955), tunnettu myös nimellä Madeleine Chéruit, oli ranskalainen muotisuunnittelija sekä ensimmäinen ranskalainen nainen joka omisti muotitalon. Hänen muotitalonsa sijaitsi Pariisin Place Vendômella ja käytti nimeä Chéruit. Liike oli toiminnassa vuosina 1906−1935. Louise Chéruit oli 1920-luvun ikonisen, lyhyen flapper-mekon suunnittelija.

Louise Chéruit, Paul César Helleu 1898

Nykyään hänet muistetaan myös siitä, että hän oli mallina useissa Paul César Helleun maalauksissa. Chéruit'lla ja Helleulla oli suhde ennen muotitalon avaamista.

Suku ja koulutus

Louise Lemaire syntyi ompelijattaren tyttäreksi ja sai ensiopetuksensa äidiltään. Moni asia hänen varhaisvuosissaan on jäänyt tuntemattomaksi ja vasta hiljattain on paljastunut, että hänen etunimensä ei ollut Madeleine, kuten monet lähteet väittävät.

Louise Lemairen syntymä osuu Belle époquen alkuvaiheisiin. Hän tuli urallaan hyötymään ajasta jota leimasi kasvava vaurastuminen, mikä johti siihen, että entistä useampi saattoi ostaa kalliita muotivaatteita. Lemaire pääsi 1880-luvulla yhdessä sisarensa Marien kanssa harjoittelemaan muotillike Raudnitz et Cie`lle, missä he nousivat nopeasti liikkeen hierarkiassa. Vuonna 1895 sisarusten nimet ommeltiin liikkeessä vaatteiden valmistajiksi.

Vuonna 1895 Louise meni naimisiin Prosper Chéruitin kanssa, joka tuki hänen pyrkimyksiään muotialalla. Vuoteen 1900 mennessä Raudnitzin vaatteiden etiketeissä luki "Raudnitz & Cie, Huet & Chéruit Srs., 21, Place Vendôme, Paris." Vuoteen 1905 mennessä niissä luki "Huet & Chéruit, Anc.ne Mon. Raudnitz & Cie ("Huet ja Chéruit, entinen Monsieur Raudnitz & Compagnie.").

Chéruit'n muotitalon esittelysalonki 1910

Muotitalo

Louise Chéruit tyttärensä kanssa. Kuva vuodelta 1907.

Vuonna 1900 Louise Chéruit ja sisar Marie Huit ottivat koko liikkeen haltuunsa. Sen valmistamiin vaatteisiin ommeltiin nyt merkki Chéruit ja Huit, Srs, entisen Raudnitz et Cie'n sijasta. Kumpikin sisar oli jo naimisissa. Liike työllisti vuoteen 1906 mennessä yli sata henkilöä ja sen sijainti oli Pariirissa keskeisellä paikalla. Chéruit keksi ensimmäisenä käyttää mannekiineja näytöksissään. Asiakkaat edustivat yhteiskunnan ylimpiä luokkia. Hänen tyylinsä oli aina edellä oman aikansa muotia.

Vuonna 1912 Chéruit oli mukana perustamassa uraan uurtanutta muotilehteä nimeltä La Gazette du Bon Ton, jonka muotipiirrokset tekivät Art nouveau- taiteilijat. Muodin alalla Chéruit nautti suosiota viktoriaaniselta ajalta Jazz-aikaan. 1920-luvun kuuluisa, lyhythelmainen flapper- mekko oli Chéruitin muotitalon luomus.

Kun ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914, Chéruit oli ainoa ovensa auki pitänyt muotitalo. Sotavuosina sattui skandaali, joka tuhosi hänen avioliittonsa ja vahingoitti merkittävästi hänen uraansa. Louise Chéruit tapasi itävaltalaisen aatelismiehen, joka palveli upseerina. Itävalta-Unkari ja Ranska olivat julistaneet toisilleen sodan ja upseerirakastajaa sekä Louise Chéruitia syytettiin vakoilusta ja maanpetturuudesta. Syytteet osoittautuivat lopulta vääriksi.

Puutarhakutsujen pukuja, La Gazette du Bon Ton 1914

Chéruit joutui myymään liikkeensä Wormserille ja Boulangerille, jotka toivat liikkeeseen oman tyylinsä. Chéruit pysyi liikkeen kulissien takaisena suunnittelijana seuraavat kymmenen vuotta. 1920-luvulla hänen tyylinsä alkoi vähitellen jäädä pois muodista. Hän vetäytyi muotitalosta vuonna 1923.

Hänen brändinsä jatkui vuoteen 1935 asti. Elsa Schiaparelli asettui samaan osoitteeseen 21, Place Vendôme, jossa toimii edelleenkin.

Mykkäelokuvatähti Jeanne Eagels poseeraa Chéruitin iltapuvussa. Kuva vuodelta 1921.

Chéruit'n muotitalon myymälä 1910

Perintö

Evelyn Waugh ikuisti Chéruitin romaaniinsa Vile Bodies. Louise Chéruitin suunnittelemia asuja on talletettu New Yorkin Metropolitan Museum of Artiin kokoelmiin.

Lisää kuvia aiheesta

• Fashion House - Cheruit 1910. Mary Evans Picture Library
• Fashion Design. Mid-late 1920 (made). Louise Madeleine Chéruit. Victoria & Albert Museum