Luokkataistelu

marxilaisuuden näkemys yhteiskunnan rakenteesta
Tämä artikkeli kertoo marxilaisen teorian keskeisesta käsitteestä. Amerikansuomalaisesta Luokkataistelu-sanomalehdestä on oma artikkelinsa.

Luokkataistelu on marxilaisuuden mukaan eri yhteiskuntaluokkien välistä valtataistelua.[1] Karl Marxin mukaan kapitalistisessa yhteiskunnassa porvariston eli omistavan luokan ja proletariaatin eli työtätekevän luokan välille syntyy luokkataistelu, jonka proletariaatti voittaa.

”Kapitalistisen järjestelmän pyramidi”. Vuonna 1911 Industrial Worker -lehdessä ilmestynyt kuva, jolla edistettiin teollisuustyöntekijöiden ammattiyhdistysliiketoimintaa.

Marx selitti yhteiskunnan kehitystä luokkataistelun käsitteen kautta. Kautta historian erilaiset talousjärjestelmät olivat sisältäneet sekä omistavan luokan, että työtä tekevän riistetyn luokan. Näiden välinen valtakamppailu ja toisaalta aiempien tuotantojärjestelmien vanheneminen teknologian kehittyessä johti Marxin teorian mukaan historian kehittymiseen. Marxin mukaan hänen elinaikansa kapitalistinen yhteiskunta muodostui teollisia tuotantovälineitä hallinnoivasta porvarisluokasta, sekä tuotannolle työvoimansa tarjoavasta proletariaatista.[2]

Luokkataistelun seurauksena syntyy proletariaatin diktatuuri ja luokaton yhteiskunta. Karl Marxin mukaan vallansiirrosta vallankumoukselliselle proletariaatille alkaa kapitalismia jatkumossa seuraava sosialismi.

Kuvaus

muokkaa

Karl Marx ja Friedrich Engels käyttivät termiä ensimmäisen kerran Kommunistisessa manifestissa, mutta eivät katsoneet olevansa ilmiön keksijöitä. He lainasivat ilmiön ranskalaisilta historioitsijoilta, jotka olivat kuvanneet ihmisrotujen välistä konfliktia.[3] Marx omaksui ajatuksen luokkataistelusta ennen kaikkea utopistisen sosialismin suuntaukselta ja Henri de Saint-Simonin teorioista, joiden taustalla puolestaan olivat ranskalaisten historioitsijoiden näkemykset Ranskan suuresta vallankumouksesta. Marx kuitenkin poikkesi ranskalaisista historioitsijoista siinä, että hän näki luokkataistelun yhteiskunnallisen kehityksen keskeisenä voimana. Marxin mukaan koko ihmiskunnan historia oli luokkataistelujen historiaa, ja hänen mielestään historian dialektinen luonne ilmeni luokkataisteluna. Kapitalistisessa talousjärjestelmässä kaksi tärkeintä yhteiskuntaluokkaa olivat tuotantovälineiden omistajat eli porvaristo ja työläiset eli proletariaatti.[4] Marxin mukaan kapitalistisessa yhteiskunnassa porvariston eli omistavan luokan ja proletariaatin eli työtätekevän luokan välille syntyy luokkataistelu, jonka proletariaatti voittaa. Luokkataistelun seurauksena syntyy proletariaatin diktatuuri ja luokaton yhteiskunta.[1]

Yhteiskuntaluokkien määrittely

muokkaa

Historiallisen materialismin mukaan luokat ovat sellaisia ihmisryhmiä, jotka eroavat toisistaan ennen kaikkea sen mukaan, mikä on niiden paikka suhteessa taloudelliseen tuotantoon. Luokat eroavat toisistaan myös sen mukaan, millä keinoin ja missä määrin ne saavat osansa yhteiskunnallisesta tulosta.[5]

Virallinen oppikirja Marxismin-leninismin perusteet kertoo, että täydellisimmän määritelmän luokista antaa Vladimir Lenin, jonka mukaan luokiksi nimitetään suuria ihmisryhmiä, jotka eroavat toisistaan sen mukaan, 1) mikä on niiden paikka historiallisesti määräytyneessä yhteiskunnallisen tuotannon järjestelmässä, 2) mikä on niiden suhde tuotantovälineisiin ja 3) millä keinoin ne ja missä määrin ne saavat osansa yhteiskunnallisesta rikkaudesta. Luokat ovat ihmisryhmiä, joista toinen voi anastaa itselleen toisen työn tulokset niiden erilaisen aseman vuoksi.[6]

Vastakkaisuus eli antagonismi

muokkaa

Luokkataistelun synnyttää eri luokkien aseman vastakkaisuus yhteiskunnassa ja niiden etujen välinen ristiriita. Kommunistisen puolueen manifestissa sanotaan:

»Vapaa ja orja, patriisi ja plebeiji, paroni ja maaorja, ammattikuntamestari ja kisälli, lyhyesti sanoen sortaja ja sorrettu ovat aina olleet toistensa vastakohtia, käyneet keskeytymätöntä, milloin peitettyä, milloin avointa taistelua, mikä on päättynyt joka kerta koko yhteiskunnan vallankumoukselliseen uudistamiseen tai taistelevien luokkien yhteiseen häviöön.[7]»

Luokkia sanotaan antagonistisiksi, jos niiden edut ovat vastakkaiset ja sovittamattomat. Antagonistisia luokkia ovat mm. orjanomistajat ja orjat.[5]

Kulku kohti konfliktia

muokkaa

Tuotantovoimat ja tuotantosuhteet

muokkaa

Materialistinen historiankäsitys selittää yhteiskunnan kehityksen tuotantovoimien ja yhteiskunnassa vallitsevien tuotantosuhteiden (joista omistussuhteet ovat legalistinen muoto) vääjäämättömällä taipumuksella ajautua konfliktiin keskenään. Tuotantovoimat kehittyvät historian kuluessa jatkuvasti väestönkasvun ja ihmisten loputtomien tarpeiden myötävaikutuksesta. Tietynlaiset tuotantosuhteet vastaavat tiettyjä tuotantovoimien kehityksen astetta, mutta kun tuotantovoimat kehittyvät tästä asteesta ohitse, alkaa tulla yhteiskunnallisia ongelmia. Konfliktin kannalta oleellisia yhteiskunnassa vallitsevia suhteita ovat suhteet niiden välillä, jotka kontrolloivat tuotantovälineitä ja niiden jotka eivät. Näin ollen jännite tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välillä näyttäytyy yhteiskuntaluokkien välisenä konfliktina. Vallitseva luokka hallitsee olemassa olevaa tuotannonmuotoa, mutta kehittyvät tuotantovoimat lisäävät vallitsevaa luokkaa vastaan nousevan luokan voimia. "Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa."lähde?

Fasismi rappioilmiönä

muokkaa
Pääartikkeli: Fasismi

Marxilaisen yhteiskuntateorian mukaan fasismi on vastavallankumouksen muoto, mutta jokainen vastavallankumous tai taantumuksellinen diktatuuri ei ole fasismia. Kominternin työvaliokunnan tekemässä erittelyssä vuodelta 1923 sanotaan: ”Fasismi on tyypillinen rappioilmiö, kapitalistisen talouden lisääntyvän hajoamisen ja porvarillisen valtion rappeutumisen heijastuma.” Vuonna 1933 Kominternin työvaliokunta antoi seuraavan määritelmän fasismille: ”Fasismi on finanssipääoman kaikkein taantumuksellisimpien, kaikkein sovinistisimpien ja imperialistisimpien ainesten avoimesti terroristinen diktatuuri.”[8]

Tavoitteena vallansiirto proletariaatille

muokkaa

Karl Marx on kuvitellut, että luokkataistelu ei ainoastaan vie toisilleen diametrisesti vastakkaisia yhteiskuntaluokkia konfliktin lopulliseen leimahdukseen, vaan että proletariaatti kykenee esittämään epävirallisen auktoriteetin edustamaan proletariaattia ja hoitamaan asianmukaisen laillisen vallansiirron porvaristolta vallankumoukselliselle proletariaatille. Karl Marxin mukaan tästä asianmukaisesta vallansiirrosta alkaa kapitalismia jatkumossa seuraava sosialismi.[9]

Pikkuporvariston asema

muokkaa

Marx näkee pikkuporvareista muodostuvan keskiluokan pitkälti kielteisessä valossa. Marxin mukaan pikkuporvarit ovat kapitalismin ja teollistumisen edetessä vajoamassa luokkahierarkiassa alaspäin, koska heidän suhteellisen pieni pääomansa ei kykene markkinataloudessa tehokkaasti kilpailemaan varsinaisten porvareiden pääomien kanssa. Esimerkiksi käsityöläisammattien harjoittajat eivät kykene kilpailemaan kapitalistien suuremmalla pääomalla rahoittaman massatuotannon kanssa. Reaktiona tähän pikkuporvarit eivät Marxin mukaan kuitenkaan siirry kannattamaan pääomien yhteisomistusta, johon kommunistit pyrkivät. Sen sijaan he pyrkivät hidastamaan talousjärjestelmän kehittymistä, jotta pikkuporvariston asema porvarisluokan alimpana kerroksena voisi säilyä myös jatkossa. Näin ollen Marx tulkitsee keskiluokan olevan kommunistista vallankumousta vastustava haitallinen voima.[10]

Vasemmistolainen radikaaliliikehdintä

muokkaa

Vasemmistolaiset käyvät luokkataistelua muiden muassa luokkatietoisuutta herättämällä ja äärivasemmistoon sijoittuvat antifasistiset ja anarkistiset radikaaliliikehdinnät voivat olla myös väkivaltaisia. Luokkataistelu on erinäisissä sävyissään työväenluokan vallankumouksellista aktiivisuutta.

1900-luvun sosialistisessa ideologiassa luokkataistelun katsottiin tapahtuvan eri tavoin: taloudellisena taisteluna (elintason ja työehtojen parantaminen), ideologisena taisteluna (luokkatietoisuuden herättäminen) ja poliittisena taisteluna.[1]

Luokkataistelu on keskeisessä asemassa myös anarkismissa, mutta marxilaisuuteen kuuluvan proletariaatin diktatuurin sijaan se tähtää kaikkien valtarakenteiden hävittämiseen.[11]

Vuonna 2019 sisäministeriön mukaan Suomessa oli joillakin alueilla väkivaltaisten äärivasemmistolaisten ryhmien toimintaa, enimmäkseen anarkistien ja antifasistien. Radikaaliliikehdintä on ollut vähäistä ja sitä on ilmennyt pääsääntöisesti mielenosoitusten yhteydessä.[12]

Militantit antifasistit vastustavat fasismia myös väkivaltaisin keinoin.[13] Heidän katsotaan usein lähtevän luokkataistelun lähtökohdista ja pitävän fasismia työväenluokan vastaisena ideologiana. Historioitsija Dave Renton pitää tätä näkemystä kapeana. Hän väittää, että antifasisteille väkivalta ei ole osa aatetta, vaan hän kutsuu militantteja antifasisteja ”ammattilaisantifasisteiksi”.[14]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Kuusinen, O.W. ym.: Marxismin-leninismin perusteet. Oppikirja. Karjalan ASNT:n Valtion kustannusliike, 1960. Teoksen verkkoversio.

Viitteet

muokkaa
  1. a b c Facta 2001. Osa 10: Lei–Mand. (Hakusana ”luokkataistelu”) WSOY, 1984. ISBN 951-0-10231-8
  2. Wolff, Jonathan & Leopold, David: Karl Marx. Metaphysics Research Lab, Stanford University, 2021. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.5.2023). (englanniksi)
  3. Foucault, Michel: Society Must be Defended, s. 79. Kääntänyt Macey, David. Picador, 2003. (englanniksi)
  4. McLellan, David T. and Chambre, Henri: Marxism Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.5.2024. (englanniksi)
  5. a b Marxilais-leniniläisen filosofian perusteet. Moskova: Edistys, 1980.
  6. Kuusinen 1960, s. 153
  7. Kommunistisen puolueen manifesti
  8. Dutt, R. Palme: Internationaali: Katsaus internationaalien historiaan. ((The internationale, 1964.) Suomennos perustuu alkuteokseen ja venäjänkieliseen korjattuun ja tarkistettuun laitokseen Internatsional. Suomentaneet Pentti Lahtinen ja Maija Savutie) Helsinki: Kansankulttuuri, 1972. ISBN 951-615-015-2
  9. Marxism - Class Struggle, Capitalism, Revolution Encyclopædia Britannica. 23.10.2024. Viitattu 23.10.2024. (englanniksi)
  10. Marx Karl, Engels Frederick (1848): Manifesto of the Communist Party. Marx/Engels Selected Works. Vol 1. Moscow 1969..
  11. Robertson, Ann: The Philosophical Roots of the Marx-Bakunin Conflict Marxists.org. 2003. Viitattu 13.1.2016.
  12. Väkivaltaiset ääriliikkeet toimivat koko maan alueella 16.4.2020. Sisäministeriö.
  13. Lehti, Anu-Elina: Militantti antifasismi rantautui Suomeen. Vihreä lanka, 19.3.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.3.2009.
  14. Renton, Dave: Fascism: Theory and Practice dkrenton.co.uk. Viitattu 9.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
Done 1
lenin 4
see 14