Maharashtra
Maharashtra (marathiksi महाराष्ट्र, Mahārāṣṭra) on Intian kolmanneksi laajin ja toiseksi väkirikkain osavaltio. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan siellä on 112 374 333 asukasta.[1] Se sijaitsee Intian länsirannikolla Goan naapurina. Maharashtran pääkaupunki on Mumbai, entiseltä nimeltään Bombay. Osavaltion virallinen kieli on marathi.
| Maharashtra | |
|---|---|
| Intian osavaltiot ja territoriot | |
 |
|
 Sijainti |
|
| Valtio | Intia |
| Osavaltioksi | 1. toukokuuta 1960 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Mumbai |
| – suurin kaupunki | Mumbai |
| Pinta-ala | 307 713 km² (3.) |
| Väkiluku | 112 374 333 (2 011) (2.) |
| – väestötiheys | 365 as./km² |
| Kielet | marathi |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | IN-MH |
Maharashtrassa on ollut asutusta kivikaudelta asti. Vanhimmat kirjalliset dokumentit ovat 300-luvulta eaa.
Maharashtran halki kulkevat Länsi-Ghatin vuoret. Niiltä saavat alkunsa suuret joet Godavari ja Krishna, jotka laskevat Bengalinlahteen. Maharashtran ilmastoa hallitsee monsuuni-ilmiö. Vuodessa voidaan erottaa neljä vuodenaikaa: maaliskuusta toukokuuhun on kuumaa ja kuivaa, kesäkuusta syyskuuhun kuumaa ja sateista, loka-marraskuussa lämmintä ja kuivaa ja joulukuusta helmikuuhun viileää ja kuivaa.[2]
Maharashtra on Intian teollistuneimpia osavaltioita. Siellä on ennen kaikkea petrokemian teollisuutta. Mumbain liepeillä on Bollywood, Intian filmiteollisuuden keskus.[3]
Laajoilla alueilla sademäärä ei riitä maanviljelyn harjoittamiseen. Ruokaa on koetettu tuottaa käyttämällä sähköisiä kastelupumppuja ja toisaalta valitsemalla kuivuutta kestäviä hybridilajikkeita. Maharashtra on Intian suurin sokeriruo'on tuottaja. Hirssi, durra ja palkokasvit ovat yleisimpiä viljelykasveja. Riisiä kasvatetaan siellä missä sademäärä ylittää 1000 mm vuodessa, ja vehnää talvilajikkeena niillä pelloilla, joilla kosteus riittää talvisaikaan.[2]
Energiaa saadaan vesivoimasta ja hiiltä polttavista lämpövoimaloista. Intian ensimmäinen ydinvoimala on Tarapurissa, 113 km Mumbaista pohjoiseen.[2]
Ajantan ja Elloran luolastot Maharashtrassa ovat Unescon maailmanperintökohteita.[4]
Hallintojako
muokkaa
Osavaltio jakautuu hallinnollisesti kuuteen osa-alueeseen, jotka jakautuvat edelleen 35 piiriin. Piirit jakautuvat 109 osaan, jotka jakautuvat vielä 357 talukaan.
Kuusi osa-aluetta ovat Amravati, Aurangabad, Konkan, Nagpur, Nashik, Pune.
| Osa-alue | Piirit |
|---|---|
| Mumbai (Konkan) | Mumbai, Mumbai Suburban (Mumbai Upanagar), Thane, Raigad, Ratnagiri ja Sindhudurg |
| Pune | Pune, Satara, Sangli, Solapur ja Kolhapur |
| Nashik | Nashik, Dhule, Jalgaon, Ahmednagar ja Nandurbar |
| Aurangabad | Aurangabad, Jalna, Latur/Lattalur, Nanded, Osmanabad, Parbhani, Hingoli ja Beed |
| Amravati | Amravati, Akola, Washim, Buldhana ja Yavatmal |
| Nagpur | Nagpur, Chandrapur, Wardha, Bhandara, Gondia ja Gadchiroli |
Lähteet
muokkaa- ↑ India: States and Major Agglomerations citypopulation.de. Viitattu 21.2.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Maharashtra Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.10.2013.
- ↑ Bollywood Indian Travel Portal. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 25.10.2013.
- ↑ Tourist facility centres opened at Ajanta, Ellora Times of India. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 25.10.2013.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maharashtra Wikimedia Commonsissa
Osavaltiot: Andhra Pradesh | Arunachal Pradesh | Assam | Bihar | Chhattisgarh | Goa | Gujarat | Haryana | Himachal Pradesh | Jammu ja Kashmir | Jharkhand | Karnataka | Kerala | Länsi-Bengali | Madhya Pradesh | Maharashtra | Manipur | Meghalaya | Mizoram | Nagaland | Odisha | Punjab | Rajasthan | Sikkim | Tamil Nadu | Telangana | Tripura | Uttarakhand | Uttar Pradesh
Liittovaltion alueet: Andamaanit ja Nikobaarit | Chandigarh | Dadra ja Nagar Haveli ja Daman ja Diu | Lakshadweep | Puducherry
Pääkaupunkialue: Delhi