Malá Strana
Malá Strana (suom. Pieni puoli) on Tšekin pääkaupunki Prahan historiallinen kaupunginosa Vltava-joen ja Hradčanyn välissä. Alue koostuu 1600-luvulla ja sen jälkeen rakennetuista barokkityylisistä taloista ja on yksi Prahan suosituimmista turistikohteista.
| Malá Strana | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Malá Strana korostettuna. Prahan alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Praha |
| Suurpiiri | Praha 1, Praha 5 |
| Väkiluku | 4 584[1] (2021) |
| Lähialueet | Holešovice, Hradčany, Smíchov, Staré Město |
Malá Stranan pääkatu, Nerudova, kulkee alueen vanhaankaupunkiin yhdistävältä Kaarlensillalta Kuninkaanlinnaan. Se on saanut nimensä kuuluisan tšekkiläisen kirjailijan Jan Nerudan mukaan, joka syntyi, asui ja kirjoitti kaupunginosassa. Nerudan kirja Povídky malostranské (1878, suom. Prahalaistarinoita 2000) kertoo vilkkaasti elämästä Mala Stranassa.
Hallinto
muokkaaSuurin, ja historiallisesti merkittävin osa Malá Stranaa kuuluu Praha 1:n kaupunginosaan. Pienempi osa lähellä vanhaa barokkimuuria kuuluu Praha 5:en.[2]
Historia
muokkaaBöömin kuningas Ottokar II Přemysl perusti nykyisen Malá Stranan paikalle kaupungin vuonna 1257. Tällöin se tosin tunnettiin vielä nimellä Uusikaupunki (Nové Město). Kaupungin nimi muutettiin Pienemmäksi kaupungiksi (Menší Město) noin reilun sadan vuoden olemassaolon jälkeen kun keistari Kaarle IV perusti oman Uudenkaupunginsa Vltavan toiselle puolelle.[2]
1500-luvun alkupuolella kaupunki paloi kaksi kertaa kokien merkittäviä vahinkoja. Tätä ennen aluetta dominoinut goottilainen rakennustyyli ei enää näistä tulipaloista toipunut. Keisari Rudolf II:n tuotua hovinsa Prahaan 1500-luvun lopulla myös Malá Strana elpyi, kun moni kaupunkiin muuttanut aateellinen rakensi oman talonsa lähelle Prahan linnaa. Alue koki kuitenkin taas kovia kolmikymmenvuotisen sodan aikana, kun Ruotsin armeija miehitti ja tuhosi tuhosi sen laajoilta osilta. Sodan loputtua Malá Strana alkoi saada nykyistä luonnettansa. 1600- ja 1700-lukujen kuluessa sinne rakennettiin juuri barokkimaisia palatseja, kirkkoja ja luostareita. Malá Strana liittyi osaksi Prahan kaupunkia vuonna 1784.[2][3]
Tšekkoslovakian itsenäistyttyä vuonna 1918 moni uuden tasavallan vastaperustetusta instituutiosta muutti juuri Malá stranalle. Näitä olivat muun muassa parlamentin alahuone, osa ministeriöistä ja valtion virastoista sekä lukuisat ulkomaalaiset suurlähetystöt. Esimerkiksi Suomen Prahan-suurlähetystö sijaitsee Malá Stranalla osoitteessa Hellichova 1[4].[3]
Väestö
muokkaa
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nähtävyydet
muokkaaTärkeimmät nähtävyydet ovat:
- Wallensteinin palatsi (Valdštějnský palác)
- Petřínin kukkula ja sen huipulla oleva Eiffel-tornin pienoismalli
- Pyhän Nikolauksen katedraali (Chrám sv. Mikuláše)
- Kaarlensilta
Lähteet
muokkaa- Tšekin valtion sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Prague Experience
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Basic data by municipality parts (unit) of selected AD MEP Czech statistical office. Viitattu 6.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Ryska, Petr: Malá Strana Praha Neznámá. 12.2.2014. Viitattu 6.3.2024. (tšekiksi)
- ↑ a b Degen, Milan: MILAN DEGEN: MALÁ STRANA Stará Praha. Viitattu 6.3.2024. (tšekiksi)
- ↑ Prahan-suurlähetystö Suomi ulkomailla. Viitattu 6.3.2024.
- ↑ Hlavní město Praha Czech statistical office. Arkistoitu 17.8.2021. Viitattu 6.3.2024. (tšekiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malá Strana Wikimedia Commonsissa