Mary Wollstonecraft
Mary Wollstonecraft (27. huhtikuuta 1759 Lontoo, Englanti, Iso-Britannia – 10. syyskuuta 1797 Lontoo, Englanti, Iso-Britannia)[1] oli englantilainen kirjailija, filosofi ja varhainen naisasianainen. Hänen tunnetuin teoksensa oli naisten oikeuksia ja koulutusta puolustanut Naisten oikeuksien puolustus, mutta hän kirjoitti sen lisäksi muitakin filosofisia sekä historiallisia teoksia sekä romaaneja ja matkakirjan. Wollstonecraft oli perustamassa lyhyen aikaa toiminutta tyttökoulua.
| Mary Wollstonecraft | |
|---|---|
 John Opien maalaus Wollstonecraftista noin vuodelta 1797. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. huhtikuuta 1759 Lontoo, Englanti, Ison-Britannian kuningaskunta |
| Kuollut | 10. syyskuuta 1797 (38 vuotta) Lontoo, Englanti, Ison-Britannian kuningaskunta |
| Koulutus ja ura | |
| Koulukunta | feministinen filosofia |
| Tunnetut työt | Naisten oikeuksien puolustus |
Elämä
muokkaaSyntymä ja lapsuus
muokkaaMary Wollstonecraft syntyi vuonna 1759 Lontoossa Spitalfieldsin alueella. Hän oli Edward ja Elizabeth Dixon Wollstonecraftin toinen lapsi. Perheeseen syntyi yhteensä seitsemän lasta.[2]
Edward Wollstonecraft peri isänsä omaisuuden ja alkoi tämän jälkeen maanviljelijäksi. Hän osti tilan Essexistä, mutta maanviljely ei Edwardilta onnistunut. Perhe muutti tästä syystä useasti. Edward oli taloudellisesti vastuuton, juopotteleva ja usein väkivaltainen. Mary alkoi jo varhain suojella äitiään isänsä pahoinpitelyltä.[3]
Ensimmäiset kirjalliset työt ja tyttöjen koulun perustaminen
muokkaaMary Wollstonecraft ei saanut muiden aikalaisnaisten tavoin virallista koulutusta, mutta hän kävi todennäköisesti muutamia vuosia päiväkoulua. Beverleyssä Wollstonecraft tutustui Jane Ardeniin tämän isän pitämillä yleisöluennoilla. Luennot koskivat muun muassa sähköä, tähtitiedettä ja optiikkaa. Wollstonecraftin ja Ardenin kirjeenvaihto alkoi vuonna 1773, ja kirjeistä kävi ilmi Wollstonecraftin varhainen kiinnostus kirjoittamiseen.[3] Wollstonecraftin toinen tärkeä nuoruuden ystävä oli Fanny Blood, johon hän tutustui vuonna 1775. Wollstonecraft hankki Bloodin innoittamana itsenäisen elannon ja muutti vuonna 1778 Bathiin leskirouvan seuraneidiksi.[3]
Wollstonecraft perusti vuonna 1784 Lontoon Newington Greeniin sisartensa ja Fanny Bloodin kanssa tyttökoulun.[3] Se kaatui kuitenkin pian taloudellisiin ongelmiin.[2] Koulu sai kuitenkin lyhyen olemassaolonsa aikana hyvän maineen, ja sieltä Wollstonecraftin ajatteluun tuli idea miesten ja naisten välisen koulutuksen tasa-arvosta.[4] Hän tutustui tuolloin radikaaliin filosofiin ja vapaakirkolliseen saarnaajaan Richard Priceen, joka tuli vaikuttamaan Wollstonecraftin ajatteluun.[3]
Fanny Blood muutti vuonna 1785 Lissaboniin mennäkseen naimisiin. Wollstonecraft matkusti pian ystävänsä perään tukeakseen tätä raskausaikana. Blood kuoli kuitenkin pian synnytyksen jälkeen, ja Wollstonecraft palasi Lontooseen. Sieltä hän jatkoi Irlantiin, missä hän oli 1786-1787 aatelisperheen kotiopettajana.[3]
Palattuaan Lontooseen Wollstonecraft aloitti kirjallisen uransa kustantajanaan Joseph Johnson. Wollstonecraftin esikoisteos oli Thoughts on the Education of Daughters (1787). Seuraavana vuonna häneltä ilmestyi omaelämäkerrallinen romaani Mary: A Fiction, jossa hän käsitteli ystävyyttä, Lissaobonin-matkaa ja ystävänsä kuolemaa. Wollstonecraft kirjoitti vuonna 1788 myös opettavaisia tarinoita lapsille ja teki ensimmäisen käännöstyönsä.[3]
Poliittiset kirjoitukset
muokkaa
Wollstonecraftin ajatteluun tuli poliittisia piirteitä Ranskan vallankumouksen ansiosta. Hänen ensimmäinen poliittinen teoksensa on vuonna 1790 julkaistu A Vindication of the Rights of Men. Se on vastaus Edmund Burkelle, joka oli pamfletissaan arvostellut vallankumousta ja sen englantilaisia puolustajia.[3] A Vindication of the Rights of Men on pohjatyö vuonna 1792 julkaistulle teokselle Naisten oikeuksien puolustus (A Vindication of the Rights of Woman), jossa Wollstonecraft esittää, että järki ja rationaalisuus ovat sekä miesten että naisten ominaisuuksia ja että naisten tulisi voida toimia yhteiskunnassa miesten tavoin. Tämän saavuttamiseksi naisilla pitäisi olla yhtäläinen oikeus koulutukseen.[4]
Wollstonecraft muutti vuonna 1792 Pariisin seuraamaan vallankumousta läheltä. Siellä hän tutustui englantilaisiin radikaaleihin ja aloitti suhteen yhdysvaltalaisen kirjailija-liikemies Gilbert Imlayn kanssa. Wollstonecraft ja Imlay eivät avioituneet, mutta heidän tyttärensä Fanny syntyi vuonna 1794 Le Havressa. Wollstonecraft kirjoitti vallankumouksesta teoksen An Historical and Moral View of the Origin and Progress of the French Revolution (Lontoo, 1794).[3]
Wollstonecraft palasi vuonna 1795 Lontooseen, missä hän yritti itsemurhaa kuultuaan Imlayn aloittaneen uuden suhteen. Wollstonecraft lähti kesäkuussa tyttärensä ja ranskalaisen lastenhoitajan kanssa etsimään Imlayn kadonnutta kauppalaivaa. Hänen matkansa kulki Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Saksan kautta takaisin Englantiin. Kadonnutta alusta ei kuitenkaan löytynyt. Wollstonecraftin matkakirjeistä koostuva teos Kirjeitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vietetyltä ajalta julkaistiin vuonna 1796.[3]
Viimeiset vuodet: avioliitto William Godwinin kanssa
muokkaaWollstonecraft tapasi huhtikuussa 1796 William Godwinin, ja heidän suhteestaan tuli pian intiimi. Wollstonecraft ja Godwin avioituivat maaliskuussa 1797, mikä aiheutti kohun kahdesta syystä. Sen myötä paljastui, ettei Wollstonecraft ollut ollut naimisissa Imlayn kanssa. Godwinia syytettiin puolestaan petturiksi, koska hän oli aiemmin tuominnut avioliittoinstituution. Wollstonecraftin toinen tytär Mary Wollstonecraft Godwin (s. 30. elokuuta 1797) tunnetaan nimellä Mary Shelley kirjoittamastaan Frankensteinista. Wollstonecraft kuoli 10. syyskuuta synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin.[3]
Wollstonecraft oli ennen kuolemaansa kirjoittamassa romaania, jonka Godwin julkaisi vuonna 1798 nimellä The Wrongs of Woman, or Maria. Romaanin lisäksi Godwin julkaisi joitakin lyhyempiä vaimonsa kirjoituksia.[3]
Ajattelu
muokkaa |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Wollstonecraft kirjoitti naisasiaa käsittelevän teoksen Naisten oikeuksien puolustus (A Vindication of the Rights of Woman) vuonna 1792. Teoksessa hän esittää, että miehiä koskevien oikeuksien tulee koskea myös naisia. Jo teoksessa A Vindication of the Rights of Men vuodelta 1790 Wollstonecraft oli puolustanut Ranskan suuren vallankumouksen arvoja, erityisesti ajatusta tasa-arvosta ja ihmisten yleisistä oikeuksista, jotka käyvät yli kuninkaiden ja aatelin perittyjen oikeuksien. Näiden oikeuksien tuli hänen mukaansa koskea paitsi miehiä, myös naisia, koska molemmat ovat järjellisiä olentoja. Näin Wollstonecraftia voidaan pitää yleispätevien ihmisoikeuksien muotoilijana. Osa Ranskan vallankumouksen aatteiden kannattajista piti Wollstonecraftin järkeilyä pitävänä, mutta monille vallankumouksellisillekin hänen ajatuksensa naisten aseman parantamisesta olivat liian pitkälle meneviä.
Wollstonecraft oli toiminut erityisesti kasvattajana, mutta hän oli myös yksityisopettaja ja perusti koulun Islingtoniin sekä kirjoitti ja toimitti erityisesti tytöille suunnattua oppimateriaalia. Wollstonecraft esittääkin, että juuri naisten koulutuksen ja itsenäistymisen kautta yhteiskunta voi kehittyä. Suuri epäkohta on epätasa-arvoinen koulutus, jonka vuoksi naiset ovat tietämättömiä ja muista riippuvaisia, jotta he pysyisivät kotona ja kiinnittäisivät huomiota vain ulkonäköönsä. Wollstonecraftin mukaan käsitys naisista romanttisina rakkauteen ja tunteisiin suuntautuvina olentoina on miehisen vallankäytön tulosta. Niinpä naisten on vapauduttava oman järkensä avulla. Wollstonecraft piti avioliittoa esteenä naisten oikeuksien toteutumiselle, koska avioliitossa naisesta tuli ajan lainsäädännön mukaan miehen omaisuutta. Kuuluisa on Wollstonecraftin lausahdus, jonka mukaan ”avioliitto on laillistettua seksityötä”.
Muistomerkki
muokkaa
Wollstonecraft sai ensimmäisen muistomerkin marraskuussa 2020, kun hopeoidusta pronssista valettu veistos paljastettiin Pohjois-Lontoossa Newington Greenissä, jossa Wollstonecraft asui. Veistos esittää alastonta naishahmoa.[5]
Teokset
muokkaa- Thoughts on the Education of Daughters: With Reflections on Female Conduct, in the More Important Duties of Life (1787)
- Mary: A Fiction (1788)
- An Historical and Moral View of the French Revolution; and the Effect It Has produced in Europe (1793)
- A Vindication of the Rights of Men, in a Letter to the Right Honourable Edmund Burke (1790)
- Naisten oikeuksien puolustus. (A Vindication of the Rights of Woman with Strictures on Moral and Political Subjects, 1792) Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2011. ISBN 978-952-5500-90-5
- Kirjeitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vietetyltä ajalta. (Letters Written During a Short Residence in Sweden, Norway and Denmark, 1796) Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas, 2011. ISBN 978-952-5500-88-2
- The Wrongs of Woman, or Maria (1798)
- Kirjoituksia
- "Runoudesta ja luonnonkauneuden nautinnollisuudest", teoksessa Estetiikan klassikot : Platonista Tolstoihin. Gaudeamus 2005 ISBN 978-952-495-092-3
- "Yhteikunnassa kehittyneiden luonnottomien erojen ja arvostusten turmiollisista vaikutuksista". Teoksessa: Mitä on valistus? Vastapaino, 1995 ISBN 951-9066-99-3
Lähteet
muokkaa- ↑ Mary Wollstonecraft. Spartacus Educational. Viitattu 18.7.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Mary Wollstonecraft Encyclopedia of the New American Nation. Encyclopedia.com. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Reuter, Martina: Mary Wollstonecraft (1759-1797) Helsingin yliopiston Kristiina-instituutti. Viitattu 7.11.2018.
- ↑ a b Mary Wollstonecraft Brooklyn Museumi. Viitattu 7.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Mari Koppinen, Feminismin kantaäiti sai vihdoin oman patsaan. Helsingin Sanomat 11.11.2020 s. B 3
Kirjallisuutta
muokkaa- Moore, Jane (toim.): Mary Wollstonecraft. (International Library of Essays in the History of Social and Political Thought) Farnham: Ashgate, 2012. ISBN 978-0-7546-2743-2
- Reuter, Martina. (2024). Mary Wollstonecraftin valistusajattelu Suomessa. Teoksessa H. Laiho & O. Koistinen (toim.), Valistuksen haaste: kirjoituksia järjen ja tiedon merkityksestä (s. 166–203). Helsinki: Gaudeamus. ISBN 978-952-345-258-9.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mary Wollstonecraft Wikimedia Commonsissa
- Wollstonecraftin teoksia, lähteenä Gutenberg-projekti (englanniksi)
- Miettinen, Helena: Mary Wollstonecraft - Naisten oikeuksien puolustus Valerie Solanas - Scum-manifesti Savon sanomat. 8.3.2011. Viitattu 27.4.2019.
- Miettinen, Helena: Mary Wollstonecraft - Kirjeitä Ruotsissa, Norjassa Ja Tanskassa vietetyltä ajalta Savon sanomat. 11.7.2011. Viitattu 27.4.2019.
- Tomaselli, Sylvana: Mary Wollstonecraft The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)