Mikael VII Dukas

Mikael VII Dukas (1050–1090) oli Bysantin keisari 1067–1078. Hän oli Konstantinos X:n ja Eudokia Makrembolitissan poika. Hän hallitsi aluksi yhdessä veljiensä Andronikoksen ja Konstantinoksen kanssa. Konstantinos tunnetaan joskus nimellä Konstantinos XI, vaikka tällä tarkoitetaan yleensä Konstantinos XI Palaiologosta. Vuodesta 1068 keisarina oli myös Romanos IV Diogenes.

Mikael VII Dukas

Kun sulttaani Alp Arslan kukisti Romanuksen Manzikertin taistelussa vuonna 1071, Mikaelista tuli yksinhallitsija. Mikaelista ei ollut valtakunnan hallitsijaksi, ja hänen aikanaan menetettiin viimeinenkin jalansija Italiassa ja seldžukeille piti jättää suuria osia Anatoliasta.

Vuonna 1078 alkaneiden kapinoiden johdosta Mikael luopui kruunusta, ja lopulta Nikeforos III Botaniates nousi valtaistuimelle.

Kirjallisuutta

• John Julius Norwich: Byzantium: The Apogee. Viking, 1991. ISBN 0-394-53779-3
• Georg Ostrogorsky: History of the Byzantine State. Rutgers University Press, 1969. ISBN 0-8135-1198-4

Edeltäjä: Konstantinos X Dukas

Bysantin keisari Kanssahallitsija: Romanus IV Diogenes (1067—1071)

Seuraaja: Nikeforos III Botaniates