Mikkelin lääni

Mikkelin lääni
vaakuna	sijainti
Pääkaupunki	Mikkeli
Viimeinen maaherra	Juhani Kortesalmi
Historialliset maakunnat	Savo, Häme, Karjala
Pinta-ala ilman merialueita	21 628 km²; 5:nneksi suurin 1993
– maa	16 321 km²
– sisävesi	5 305 km²
Väkiluku	207 967; 9:nneksi suurin 1993
Väestötiheys	12,7 as./km²
	Infobox OK

Mikkelin lääni (ruots. S:t Michels län) oli 1831–1997 toiminut entinen Suomen lääni. Mikkelin lääni oli Suomen runsasjärvisin; yli neljännes läänin pinta-alasta oli vesialuetta. Lääni muodostettiin vuonna 1831 yhdistämällä osia Kymenkartanon läänistä ja Savon ja Karjalan läänistä^[1].

Läänin lakkauttaminen vuonna 1997 oli osa maakuntauudistusta. Vuonna 1993 aloitetussa, täyteen kuntaitsehallintoon tähdänneessä uudistuksessa Suomeen perustettiin uudet maakunnat, jotka ovat kunnallishallinnon seutukaavaliitoista juontuvia kunnallisia seutukaava- ja hankeyhteistyöelimiä. Mikkelin läänin kaupungit ja kunnat tulivat pääsääntöisesti kuulumaan Etelä-Savon maakuntaan. Läänin läntisimmät kunnat Hartola, Heinola ja Sysmä liitettiin Päijät-Hämeen maakuntaan. Mikkelin lääni oli Manner-Suomen silloisista lääneistä ainoa, jossa ei ollut omaa yliopistoa. Tosin Joensuun yliopistolla oli kampus Savonlinnassa.

Historia

Mikkelin lääni oli vanhan Kymenkartanon läänin seuraaja, ja uuden läänin aloittaessa toimintansa vuonna 1831 siihen liitettiin tämän läänin pohjoisosa sekä lisäksi pitäjiä idästä ja pohjoisesta. Vuonna 1843 Mikkelistä tehtiin läänin pääkaupunki. Sitä ennen pääkaupunkina oli toiminut Heinola. Vuonna 1960 osa Mikkelin läänistä liitettiin tuolloin perustettuun Keski-Suomen lääniin. Siihen saakka Päijänne oli lähes koko pituudeltaan ollut Mikkelin ja Hämeen läänien rajana, kuten sen eteläosa oli myöhemminkin.

Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Mikkelin läänin tunnuskirjain oli M.

Mikkelin lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 28 kuntaa, joista neljä oli kaupunkeja (Heinola, Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna). Läänin pääosa Etelä-Savo liitettiin Itä-Suomen lääniin, johon tulivat kuulumaan myös Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit. Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluneet Mikkelin läänin kunnat Hartola, Heinola ja Sysmä liitettiin Etelä-Suomen lääniin.

Suurläänien tultua lakkautetuiksi vuonna 2009 valtionhallinnon tehtäviä ovat hoitaneet aluehallintovirastot. Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialue käsittää entisen Itä-Suomen läänin. Päijät-Häme kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston piiriin.

Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni

Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni

Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni

Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni

Kunnat vuonna 1997 (kaupungit lihavoitu)

Kuntamuutokset

Mikkelin läänin kartta vuodelta 1924.

Kuntaliitokset


		Liitoskunta
1973	Sääminki	Savonlinna
1973	Sääminki	Punkaharju
1997	Heinolan mlk	Heinola
Läänin lakkauttamisen jälkeen
2001	Anttola	Mikkeli
2001	Mikkelin mlk	Mikkeli
2004	Jäppilä	Pieksänmaa^[a]
	Pieksämäen mlk
	Virtasalmi
2005	Kangaslampi	Varkaus^[b]
2007	Haukivuori	Mikkeli
2007	Pieksänmaa	Pieksämäki
2009	Savonranta	Savonlinna
2013	Kerimäki	Savonlinna
	Punkaharju	Savonlinna
	Ristiina	Mikkeli
	Suomenniemi^[c]	Mikkeli

Siirrot toisiin lääneihin


		Uusi lääni
1960	Joutsa	Keski-Suomi
	Leivonmäki
	Luhanka

Huomioita

↑ Jäppilä, Pieksämäen mlk ja Virtasalmi yhdistyivät uudeksi Pieksänmaa-nimiseksi kunnaksi.
↑ Varkaus kuului aiempaan Kuopion lääniin.
↑ Suomenniemi kuului aiempaan Kymen lääniin.

Maaherrat

Abraham Joakim Molander-Nordenheim 1831–1837
Gabriel Anton Cronstedt 1837–1840
Otto Abraham Boije 1840–1847
Alexander Thesleff 1847–1853
Carl Fabian Langenskiöld 1853–1854
Carl Emil Cedercreutz 1854–1856
Bernhard Indrenius 1856
Samuel Werner von Troil vanhempi 1856–1863
Theodor Sebastian Gustaf Thilén 1863–1869
Carl Gustav Mortimer von Kraemer 1869–1873
Edvard Reinhold von Ammondt 1874–1875
Hjalmar Sebastian Nordenstreng 1876–1883
August Alexander Järnefelt 1883–1884
Gustav Axel Samuel von Troil 1884–1889
Johannes Gripenberg 1889–1891
Knut Robert Carl Walfrid Spåre 1891–1899
Lennart Fritiof Munck af Fulkila 1900–1903
Aleksander Watatzi 1903–1905
Anton Leonard von Knorring 1905–1910
Eliel Ilmari Vuorinen 1910–1911
Leo Aristides Sirelius 1911–1916
Nikolai (Niklas) Sillman 1916–1917
Aleksanteri August Aho 1917
Ernst Edvard Rosenqvist 1918–1927
Albin Pulkkinen 1927–1933
Emil Jatkola 1933–1948
Alpo Lumme 1949–1957
Urho Kiukas 1957–1970
Viljo Virtanen 1970–1979
Uuno Voutilainen 1979–1989
J. Juhani Kortesalmi 1989–1997

Lähteet

↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 334. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikkelin lääni Wikimedia Commonsissa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[2] Jäppilä, Pieksämäen mlk ja Virtasalmi yhdistyivät uudeksi Pieksänmaa-nimiseksi kunnaksi.

[3] Varkaus kuului aiempaan Kuopion lääniin.

[4] Suomenniemi kuului aiempaan Kymen lääniin.

[hss-1] Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 334. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2

[1]

[a]

[b]

[c]