Minskin kuvernementti

Minskin kuvernementti (ven. Ми́нская губе́рния, Minskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Valko-Venäjän SNT:n hallinnollinen alue vuosina 1793–1921. Se muodostettiin Puolan toisen jaon jälkeen seudun siirryttyä Venäjän keisarikunnan hallintaan Puola-Liettualta. Kuvernementin rajat ja siihen kuuluvat kihlakunnat muuttuivat vuosien kuluessa useasti.

Minskin kuvernementti
Минская губерния
Vaakuna
Vaakuna
Minskin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Minskin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914.
Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 1793
Lakkautettu 1921
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Minsk
Pinta-ala  (80 152,3 neliövirstaa) 91 218,3 km²
Väkiluku (1897) 2 147 621
Kielet valkovenäjä, venäjä
Minskin kuvernementin kartta ja kihlakuntajako vuonna 1800.
Minskin kuvernementti (kartan oikeassa alaosassa) naapurialueineen 1902.

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Minskin kuvernementin asukasluku oli 2 147 621 henkeä ja pinta-ala 80 152,3 neliövirstaa eli 91 218,3 neliökilometriä.[1]

Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Minsk, suuria kihlakuntakaupunkeja olivat Babruisk ja Pinsk. Vuonna 1897 kihlakuntia oli yhdeksän ja kuvernementissä oli oheisen taulukon mukainen kihlakuntajako:[1][2]

Minskin kuvernementin kihlakunnat 1897[1]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)
(neliövirsta=1,138062 km2)
Asukasluku Hallintokeskus
Minskin kihlakunta &&&&&&&&&&&04580.03000004 580,3 &&&&&&&&&0277149.&&&&00277 149 Minsk (90 912 as.)
Babruiskin kihlakunta &&&&&&&&&&010721.010000010 721,1 &&&&&&&&&0255935.&&&&00255 935 Babruisk (Bobruisk, 34 336 as.)
Barysaun kihlakunta &&&&&&&&&&&08904.09000008 904,9 &&&&&&&&&0238231.&&&&00238 231 Barysau (Borisov, 15 063 as.)
Tšervenin kihlakunta &&&&&&&&&&&08843.03000008 843,3 &&&&&&&&&0234792.&&&&00234 792 Tšerven (Igumen, 4 573 as.)
Mazyrin kihlakunta &&&&&&&&&&014196.&&&&0014 196,0 &&&&&&&&&0181161.&&&&00181 161 Mazyr (Mozyr, 8 076 as.)
Navahrudakin kihlakunta &&&&&&&&&&&04538.09000004 538,9 &&&&&&&&&0247320.&&&&00247 320 Navahrudak (Novogrudok, 7 887 as.)
Pinskin kihlakunta &&&&&&&&&&010427.050000010 427,5 &&&&&&&&&0230763.&&&&00230 763 Pinsk (28 368 as.)
Retšytsan kihlakunta &&&&&&&&&&011087.050000011 087,5 &&&&&&&&&0221771.&&&&00221 771 Retšytsa (Retšitsa, 9 280 as.)
Slutskin kihlakunta &&&&&&&&&&&06852.08000006 852,8 &&&&&&&&&0260499.&&&&00260 499 Slutsk (14 349 as.)

Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: valkovenäläiset 76,0%, juutalaiset 16,0%, (iso)venäläiset 3,9%, puolalaiset 3,0%, ukrainalaiset 0,5%, tataarit 0,2%, saksalaiset 0,2%, latvialaiset 0,1% ja muut 0,1%.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
  2. Minskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907.. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
  3. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
os 17