Moldovan talous
Moldovan talous on pieni ja köyhä: bruttokansantuotteella (BKT) mitaten Moldova on Euroopan köyhimpiä valtioita.[2] Vuonna 2009 sen väestöstä 26,3 prosenttia eli köyhyysrajan alapuolella eli alle kahdella dollarilla päivässä.[3] Maa on kuitenkin maatalousvaltainen ja maaseudulla ihmiset elävät liki omavaraistaloudessa ja siksi BKT antaa osin virheellisen kuvan maan vauraudesta, koska maataloutta kotitarpeisiin ei lasketa mukaan bruttokansantuloon, kuten ei muutakaan kotityötä. Moldovassa jää siis laskematta huomattava osa reaalista vaurautta. Maaperä on ilmeisesti Euroopan hedelmällisintä mustaamultaa, mutta maanviljely on nykyään tehotonta, sillä maanviljelyskoneet ja -laitteet ovat verrattain vanhoja. Lannoitteista ja muista maataloudessa käytettävistä kemikaaleista on puutetta, ja monin paikoin viljely täyttää luomun määritelmän. Maanviljely kärsii lisäksi työvoimapulasta maaseutuväestön hakeuduttua laajoin joukoin töihin pääkaupunkiin ja ulkomaille.
| Moldovan talous | |
|---|---|
 100 leun seteli |
|
| Valuutta | Moldovan leu |
| Jäsenyydet | WTO, GUAM, CEFTA |
| Tilastot | |
| BKT | 17,72 mrd. USD (2014 arvio)[1] |
| Inflaatio | 5,1 % (2014 arvio)[1] |
| Köyhyysrajan alle jäävien määrä |
21,9 % (2010 arvio)[1] |
| Työttömyys | 4 % (2014 arvio)[1] |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Julkinen talous | |
| Julkinen velka | 18,9 % BKT:sta (2014 arvio)[1] |
Vienti ja jäsenyydet kansainvälisissä järjestöissä
muokkaaMoldova liittyi 26. heinäkuuta 2001 Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Monen muun entisen neuvostotasavallan tavoin maan taloutta yksityistettiin aluksi valikoiden, ja siten maahan muodostui hyvin rikkaiden henkilöiden oligarkia.
Se kuului vuoteen 2023 asti Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY).[4]
Maalle tärkeä viininviljely ja tuotanto kärsi pahoin Venäjän huhtikuussa 2006 asettamista moldovalaisten ja georgialaisten alkoholituotteiden tuontikielloista. Tuontikieltoja perusteltiin terveydellisillä syillä, mutta länsieurooppalaisen lehdistön mukaan syyt olivat poliittiset.[5]
Moldovalla on EU:n kanssa kauppaa helpottava ATP (Autonomous Trade Preferences to Moldova) -sopimus. Noin puolet ulkomaankaupasta kohdistuukin EU:n alueelle.[6] Sopimuksen ansiosta sen on tavaroiden ja maataloustuotteiden viennin suhteen liki samassa asemassa EU- ja ETA-maiden kanssa. Ennestään maalla on läheiset suhteet useimpiin IVY-maihin, joten kauppatiet ovat periaatteessa auki sekä itään että länteen ja tämän on toivottu osaltaan houkuttelevan uusia investointeja maahan.
Rajanaapuri Romanian EU-jäsenyys sai aikaan kuitenkin Moldovan mittakaavassa investointivyöryn, sillä monet Romaniassa aikaisemmin toimineet yhtiöt ovat laajentaneet tai siirtäneet tuotantoaan Moldovaan sikäläisen vielä Romaniaakin alhaisemman palkkatason vuoksi. Ammattitaitoisen työvoiman hinnan ja työelämän sääntelemättömyyden lisäksi Moldova kiinnostaa muutamia yrityksiä siksi, että sen ajatellaan olevan askelma kohti Venäjän ja erityisesti Venäjän eteläisen osan markkinoita.
Luonnonvarat ja maatalous
muokkaaCIA:nn arvion mukaan vuonna 2005 maatalous työllisti 27,5% työvoimasta ja vuonna 2011 se tuotti 16,1% bruttokansantuotteesta.[3]
Maahan yritetään houkutella ulkomaisia yrityksiä ja sijoituksia alhaisella yritysverotuksella (voittovero 15 %).[7] Arvonlisäverotus on yleisesti 20 %, mutta se on alennettu tai poistettu kokonaan monilta maan infrastruktuurille tärkeiltä tuotteilta, samoin kuin elintarvikkeilta.[8] Yritystoimintaa suosisi varmasti myös maan erittäin alhainen palkkataso (vuonna 2008 keskipalkka oli n. 188 euroa kuukaudessa),[9] jolla se kilpailee jopa Kiinan kanssa. Ilmeisesti maan poliittiseen vakauteen ei kuitenkaan yritysmaailmassa vielä luoteta tarpeeksi, sillä ulkomaiset investoinnit ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Toisaalta investointien vähyyteen on vaikuttanut myös maan tuntemattomuus, johon yhtenä syynä on se, että valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa markkinoida itseään.
Syksyllä 2007 avattiin Moldovan eteläosaan, Tonavan laaksoon hollantilaisyhtiöiden ja Euroopan investointipankin rahoittama Giurgiulestin öljyterminaali, josta on Mustanmeren kautta yhteys Kaukasian ja Kaspianmeren öljykentille. Terminaali ja vapaasatama palvelee ensi kädessä Moldovan omaa energiahuoltoa, mutta alueelle rakennettava rautatie mahdollistaa tulevaisuudessa toimitukset myös muualle Eurooppaan.lähde? Moldovalla on maan eteläosassa Cahulin alueella on myös pienet, arviolta 2–3 miljoonan tonnin hyödyntämättömät öljyvarat sekä jonkin verran maakaasua.[10] Niiden hyödyntämistä varten on lokakuussa 2007 perustettu irlantilais-moldovalainen yhteisyritys. Taloudellisesti merkittävämpiä ovat kuitenkin moldovalaisen Valiexhimp s.r.l:n osuudet öljylähteissä Tatarstanissa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella.lähde?
Tärkeimmät luonnonvarat ovat ruskohiili, fosforiitti, kalkkikivi ja viljelysmaa.[3]
Moldovan energiaomavaraisuus, noin 20%, kuuluu maailman pienimpiin. Kotimainen energiantuootanto on lähinnä kiinteitä biopolttoaineita. Ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaaan Moldova oli erittäin riippuvainen Venäjän maakaasusta, mutta uusi Romaniaan vedetty putki on parantanut asiaa.[11][12]
Maastamuutto ja sen vaikutukset
muokkaaMaastamuutto on merkittävä uhka Moldovalle ja maan talouskehitykselle. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Moldovan väkiluku oli 4,33 miljoonaa, mutta väkiluku on vain laskenut tästä. Aluksi syitä tähän olivat Transnistrian sota ja Moldovan juutalaisten joukkomuutto Israeliin. Vuonna 2019 väkiluvuksi arvioitiin 2,68 miljoonaa, ja mikäli maastamuutto jatkuu, väkiluku painuu 2,08 miljoonaan vuoteen 2035 mennessä.[13]
Maastamuuttajien keskuudessa on yleistä, että työikäiset vanhemmat jättävät lapsensa näiden isovanhempien kasvatettavaksi samaan aikaan, kun vanhemmat työskentelevät ulkomailla tienaten parempaa palkkaa. Monesti lapsen virallista huoltajuutta ei siirretä isovanhemmille, mikä on ongelma viranomaisten näkökulmasta.[14][15]
Vuonna 2020 ulkomailta tulevat rahalähetykset muodostivat 15 % Moldovan BKT:sta, mikä tekee siitä rahalähetyksistä pahiten riippuvaisimman maan Euroopassa. Maaseudun väestöllä on kuitenkin vaikeuksia päästä käsiksi ulkomailta lähetettyihin rahoihin maaseudun puutteellisten pankkipalveluiden vuoksi.[16]
Talouden avaintiedot
muokkaaMoldovan valuutta on leu (MDL), joka jakaantuu sataan baniin. Helmikuussa 2024 valuuttakurssi oli 1 EUR = 19,3 MDL.[17] Valtion ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2011 oli 11,9 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 3400 dollaria henkeä kohti.[3] Maan keskimääräinen nettopalkka on 2 494 leuta kuukaudessa (noin 175 euroa kuukaudessa vuoden 2008 lokakuussa).lähde?
- Inflaatio: 7,6 % (keskimääräinen kuluttajahintojen muutos vuonna 2011)[3]
- Verot: yritysten liikevoitosta vero 15 %,[7] arvonlisävero 20 % (8 % kotimaiselle viljalle, leipomotuotteille, maidolle ja meijerituotteille, 5% maakaasulle ja 0 % sähkölle sekä bioteknologia- yms. tuontituotteille, joilla voidaan edistää maataloustuotannon kasvua).[8]
- Henkilökohtaisessa tuloverotuksessa verokannat 10 %, 15 % ja 22 %[8]
- Tärkeimmät teollisuustuotteet: elintarvikkeet, maatalouskoneet, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, kengät, tekstiilit.[3]
- Tärkeimmät vientituotteet: viini, elintarvikkeet, tekstiilit, koneet ja laitteet[3]
- Tärkeimmät tuontituotteet: öljy ja kaasu, koneet ja laitteet, kemianteollisuuden tuotteet, tekstiilit, metallit ja metallituotteet[3]
- Tärkeimmät kauppakumppanit: EU, Ukraina ja Venäjä[18]
Liikenne
muokkaaMoldovassa on 11 lentokenttää, joista yhdellä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 1190 km ja päällystettyä maantietä 8810 km. Vesiväyliä on 558 km Tonava-, Dniester- ja Prut-joilla.[3]
Rautatieverkon ydin on luotu jo 1800-luvulla. Sitä käytetään etenkin rahtiliikenteeseen.[19]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Moldova: Economy CIA World Factbook. 5.10.2015. Arkistoitu 7.1.2019. Viitattu 19.10.2015.
- ↑ Overview World Bank. 2022. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Moldova. The World Factbook, 20.2.2024. Central Intelligence Agency. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Moldova lähtee Itsenäisten valtioiden yhteisöstä – Venäjä tulistui is.fi. 2023. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ U.S. Relations With Moldova United States Department of State. 2024. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Moldova Creating opportunities. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Low income tax Global Propoerty Guide. 2011. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Moldovan tax system Welcome Moldova. 2001-2011. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
- ↑ How much it costs us an employee in the Republic of Moldova? Ascent. 1.6.2009. Arkistoitu 2011. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Supply: Energy Sources Australian Energy Agency. Arkistoitu 2012. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ The final frontier: Ending Moldova’s dependency on Russian gas ecfr.eu. 1.11.2023. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Moldova Energy profile IEA. Viitattu 24.2.2024.
- ↑ Moldova Faces ‘Existential’ Population Crisis Balkan Insight. 16.1.2020. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Moldova: end of educational opportunities | Focus on Europe DW News. 4.12.2014. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Moldova: The children left behind BBC News. 12.8.2011. Viitattu 23.2.2024. (englanti)
- ↑ Moldova: First ever international remittance transfer through a Saving and Credit Association United Nations Network on Migration. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Official exchange rates National Bank of Moldova. 2023. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ EU trade relations with Moldova European Commission. 31.1.2024. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
- ↑ General information about transport in the Republic of Moldova World of Moldova. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moldovan talous Wikimedia Commonsissa