Monit
Mon-kansa (burmaksi ; mùn lùmjóʊ; thaiksi มอญ) on etninen ryhmä Kaakkois-Aasiassa. Pääosa moneista elää Myanmarin Mon-osavaltiossa historiallisessa Ala-Burmassa ja Myanmarin-Thaimaan rajaseuduilla. Monit puhuvat monin kieltä ja uskonnoltaan he ovat theravada-buddhalaisia.
| Monit | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||
| Kielet | mon, burma | ||||||||||||
| Uskonnot | theravada-buddhalaisuus | ||||||||||||
Asuinalue ja lukumäärä
muokkaaMyanmarissa moneja asuu nykyisin 2-4 miljoonaa ja he muodostavat 4-8 % koko maan väestöstä. Heitä asuu Monin osavaltiossa, sekä sen viereisissä Kayin osavaltiossa ja Tanintharyin alueella.[1] Thaimaassa on arviolta 70 000–100 000 ja vähemmissä määrin heitä asuu myös Kambodžassa ja Vietnamissa.[2]
Historia
muokkaa
Monien alkuperä on epäselvä. Yhden teorian mukaan he tulivat Kaakkois-Aasiaan Intiasta ja toisen yleisesti hyväksytyn teorian mukaan he ovat peräisin Jangtsejoen alueelta Itä-Kiinasta. Järjestäytyneitä mon-valtioita on ollut olemassa jo ensimmäisen vuosituhannen alussa. Monit olivat hyviä purjehtijoita ja kauppiaita ja heidän välityksellään buddhalaisuus saapui nykyisen Myanmarin ja Thaimaan alueelle. Tärkein monien kaupunkivaltio Myanmarissa Hanthawaddy perustettiin vuonna 835 nykyisen Bagon (Pegu) kaupungin paikkeille. Sittemmin se oli useiden monien ja burmalaisten hallitsemien valtioiden pääkaupunki.[1]
Vuonna 1057 burmalainen Paganien dynastian kuningas Anawrahta valloitti Thatonin monien hallitseman valtion ja toi tuhansia monilaisia munkkeja, käsityöläisiä ja taiteilijoita omaan pääkaupunkiinsa Ylä-Burmaan. Mon-siirtolaisilla oli huomattava vaikutus burmalaisen kulttuurin ja kansallisen identiteetin kehittymiseen. Paganien dynastia romahti 1200-luvulla, jonka jälkeen alueella kukoisti jälleen monien hallitsemia valtioita, kuten Hanthawaddy. Vähitellen ne joutuivat kuitenkin jälleen burmalaisten alaisuuteen ja Hanthawaddy valloitettiin viimeisenä itsenäisenä monien valtiona vuonna 1757.[1]
1800-luvulla britit pyrkivät tekemään moneista liittolaisiaan burmalaisia vastaan levittääkseen omaa siirtomaaimperiumiaan. Monit olivat kuitenkin paljon haluttomampia liittoon, kuin esimerkiksi karenit. Siirtomaa-ajalla moneja pidettiin kuolevana rotuna ja kulttuurina. Monit ovatkin useimmiten liittäneet mon-identiteetin pikemminkin kieleen kuin alkuperään, mikä on johtanut monien määrän laskuun historiallisesti kielen käyttäjien vähetessä. Burma itsenäistyi vuonna 1948 ja osa moneista aloitti aseellisen vastarinnan uutta hallintoa vastaan. Tärkein monien aseellisista ryhmistä on New Mon State Party (NMSP), jonka Shwe Kyin perusti vuonna 1958. Aseellinen toiminta jatkuu edelleen vuonna 1995 tehdystä tulitaukosopimuksesta huolimatta.[1]
Kulttuuri
muokkaa
Monien elinkeino perustuu enimmäkseen riisinviljelylle ja kalastukselle. Kalaa ja riisiä paitsi syödään, mutta myös myydään muualle. Riisin ohella viljellään myös esimerkiksi jamssia, bataattia, ananasta ja sokeriruokoa. Kalastus elinkeinona on kärsinyt kilpailusta thaimaalaisten kalastusalusten kanssa, jotka kalastavan Myanmarin aluevesillä hallituksen luvalla. Theravada-buddhalaisuutta ja heidän uskonnolliset tapansa ovat yleispiirteisesti saman kaltaisia, kuin heidän naapureillaan thailla ja burmalaisilla.[2]
Monien puhuma monin kieli on austroaasialainen kieli mon-khmer-kielten ryhmässä. Nykyisin useimmat monit puhuvat myös burman kieltä, joka on syrjäyttämässä monin kieltä päivittäisessä käytössä.[2]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Monit Wikimedia Commonsissa