Monolatria
Monolatria (kreikkaa: μόνος, monos, yksi; λατρεία, latreia, palvonta)[1] viittaa uskontoon, jossa tunnustetaan useiden jumalien olemassaolo, mutta palvotaan vain yhtä jumalaa. Monolatria eroaa henoteismistä siinä, että monolatriassa muiden jumalien ei katsota olevan palvonnan arvoisia, vaikkakaan niiden olemassaoloa ei kielletä, kun taas henoteismissä keskitytään yhden jumalaan palvontaan, vaikkakin myönnetään, että myös muut jumalat saattavat olla palvonnan arvoisia.
Joidenkin tutkijoiden mukaan monolatria on näkyvissä muun muassa varhaisessa Vanhan testamentin juutalaisuudessa, ja Mooses olisi ollut ennemmin monolatristi kuin monoteisti. Tällöin juutalaisessa uskossa yhteen Jumalaan ei olisi ollut kyse niinkään siitä, onko Jahve ainoa olemassa oleva jumala, vaan siitä, onko olemassa toista sellaista jumalaa kuin Jahve.[2][3][4][5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Teinonen, Seppo A.: M Teologian sanakirja. Teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Viitattu 15.9.2008.
- ↑ Eakin, Frank E., Jr. The Religion and Culture of Israel (Boston: Allyn and Bacon, 1971), 70 and 263.
- ↑ Eakin, Frank E., Jr. The Religion and Culture of Israel (Boston: Allyn and Bacon, 1971), 107 and 108.
- ↑ Scullion, John J., "God (OT)", teoksessa David Noel Freedman, ed., The Anchor Bible Dictionary, six volumes (New York: Doubleday, 1992), 2:1042.
- ↑ McKenzie, John, "Aspects of Old Testament Thought", teoksessa Raymond E. Brown, Joseph A. Fitzmyer, and Roland E. Murphy, eds., The New Jerome Biblical Commentary (New Jersey: Prentice Hall, 1990), 1287, S.v. 77:17.
