Mustarotta
Mustarotta (Rattus rattus) on pitkähäntäinen Rattus-suvun jyrsijälaji. Laji on peräisin Aasiasta, josta se levisi ensin Lähi-itään ja saapui Eurooppaan 700-luvulla. Mustarotta on toinen Suomessa esiintynyt rottalaji isorotan eli rotan lisäksi, joskin isorotan syrjäyttämänä luonnosta sukupuuttoon hävinnyt[5] 1920-luvulla. Nykyisin sitä tavataan satunnaisesti satamakaupungeista. Esimerkiksi Helsingin Katajanokan makasiineissa on joskus ollut tilapäisiä esiintymiä.
Mustarotta | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha[3][4] |
Yläheimo: | Muroidea[4] |
Heimo: | Rottaeläimet Muridae[4] |
Alaheimo: | Varsinaiset rotat ja hiiret Murinae[4] |
Suku: | Rotat Rattus |
Laji: | rattus |
Kaksiosainen nimi | |
Rattus rattus |
|
Mustarotan levinneisyys. |
|
Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaNimestään huolimatta lajia tavataan useina värimuunnoksina. Väri vaihtelee tavallisesti mustasta vaaleanruskeaan, ja vatsapuoli on vaaleampi. Keskipituus on noin 20 cm ja häntä on suunnilleen muun ruumiin pituinen. Tyypillinen paino on noin 200 grammaa.[6] Mustarotta on erittäin ketterä kiipeilemään ja pyrkii pakenemaan ylöspäin. Mustarotta ei ole erityisen hyvä uimaan. Mustarotta elää noin nelivuotiaaksi. Rotat elävät laumoissa, joissa voi olla jopa 60 jäsentä.
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaMustarotta on alkujaan peräisin Aasiasta, mahdollisesti Intian ja Indokiinan alueelta. Ne ovat levinneet vieraslajina ihmisten mukana, ja asuttavat etenkin rannikkoseutuja. Siksi niitä kutsutaan joskus laivarotiksi. Mustarotta on yleinen trooppisilla alueilla, mutta lauhkeassa ilmastossa isorotta on monin paikoin syrjäyttänyt sen.[6] Tropiikissa mustarotat ovat paikoitellen aiheuttaneet paljon vahinkoa alueiden alkuperäiselle luonnolle, ja lajia pidetäänkin yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista[7].
Mustarotta ja ihminen
muokkaaRottia on kautta aikojen pidetty länsimaisessa kulttuurissa inhottavina ja likaisina olentoina. Ne ovat tuhoeläimiä ja ovat olleet ainakin osasyyllisiä tappavien kulkutautien leviämisessä. Euroopassa 1300-luvulla riehunut keuhko- ja paiserutto musta surma levisi oletettavasti mustarotissa eläneiden kirppujen puremien kautta. Kiinalaisessa kulttuurissa rottaa on kuitenkin pidetty pyhänä. Se on jumala Gandeshin esiintymishahmo. Lisäksi se on kiinalaisen horoskoopin ensimmäinen merkki. Sanotaan myös, että rotta toi riisin lahjaksi ihmisille.
Lähteet
muokkaa- ↑ Amori, G., Hutterer, R., Kryštufek, B., Yigit, N., Mitsain, G. & Palomo, L.J.: Rattus rattus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 576. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
- ↑ ITIS: Rattus rattus
- ↑ a b c d Wilson & Reeder: Rattus rattus Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 02.05.2010. (englanniksi)
- ↑ Hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät nisäkkäät Ymparisto.fi. 2001. Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.5.2010.
- ↑ a b Gillespie, H. and P. Myers.: Rattus rattus 2004. Animal Diversity Web, University of Michigan.
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 29.3.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- ARKive (Arkistoitu – Internet Archive)
- Laji.fi: Mustarotta (Rattus rattus)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Rattus rattus (black rat) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Rattus rattus, the House rat (englanniksi)