Näätä
Näätä eli mäntynäätä (Martes martes) on näätäeläimiin kuuluva nisäkäslaji. Se on heimonsa tyypillinen edustaja ja siksi antanut nimensäkin sille. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa sekä osissa Lähi-itää, Kaukasuksella ja Siperian länsiosissa. Näätä elää kaikenlaisissa metsissä. Sitä on metsästetty sen tuuhean talviturkin takia ja siitä on myös yritetty jalostaa tarhattua kantaa.
| Näätä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Näätäeläimet Mustelidae |
| Alaheimo: | Mustelinae |
| Suku: | Näädät Martes |
| Laji: | martes |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Martes martes |
|
 Näädän levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaNäätä on keskikokoinen lihansyöjä, ja se on noin suuren kotikissan kokoinen. Ruumiin pituus on 45–58 senttimetriä ja hännän pituus 16–28 senttimetriä. Näätä painaa 500–1 800 grammaa. Koossa on selvää vaihtelua maantieteellisesti, ja koiraat ovat 12–30 prosenttia painavampia kuin naaraat.[3]
Näädän karvapeite on ruskea, ja se on talvisin tiheä ja pehmeä. Kesäisin se on lyhyt ja karkea. Jalkapohjien polkuanturat ovat kokonaan turkin peitossa talvisin. Talviturkki kasvaa syyskuussa, ja nuoret yksilöt saavat aikuisen karvapeitteen ensimmäisen talvenaan. Ruskeaan turkkiin kuuluu kermanoranssi kurkkulappu, harmahtavaa sävyä vatsassa sekä tummempaa väritystä tassuissa. Häntä on pitkä ja tuuhea ja korvat isot ja kolmiomaiset.[3] Näätä elää yleensä 8–10-vuotiaaksi.
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaNäätä on levinnyt laajalle palearktisella alueella. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa, Anatoliassa, Irakin ja Iranin pohjoisosissa, Kaukasuksella, ja Siperian länsiosissa. Euroopassa sitä ei esiinny suuressa osassa Pyreneiden niemimaata ja Kreikkaa sekä osissa Belgiaa ja Alankomaita. Välimeren saarilla sitä tavataan Korsikalta, Sardinialta, Sisiliasta ja Baleaareilta. Aiemmin se oli levinnyt koko Britteinsaarille, mutta nykyään sitä tavataan vain Ison-Britannian ja Irlannin pohjoisosissa.[1] Suomessa näätä asustaa koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.
Näätä elää sekä lehti-, seka- että havumetsissä ja pensaikoissa. Laji viihtyy erityisesti metsissä, jonka latvuston peitteisyys on vajaa ja jossa on tiheä alikasvos.[1]
Käyttäytyminen
muokkaaNäätä metsästää tavallisesti vain öisin. Päivällä se pysyy paikoillaan ja valitsee lepopaikakseen esimerkiksi kallionkolon, louhikon, onton puun, petolinnun pesän ja usein oravan tai harakan pesän, joka on tavallisesti tiheässä kuusessa. Majapaikkaansa näätä vaihtaa jatkuvasti. Huonolla ilmalla, esimerkiksi ankarassa tuiskussa, se pysyy paikoillaan joskus päiväkausiakin. Heti myrskyn mentyä ohi näätä lähtee vaellukselleen. Näätänaaras synnyttää maalis-toukokuussa poikaset, joita on tavallisesti 2–5. Pesänä on useimmiten ontto puu tai kivilouhikko.
Ravinto
muokkaaNäätä syö sekaravintoa, ja suosii liharuokaa kun sitä on saatavana, varsinkin pieniä nisäkkäitä.[3] Se tutkii öisin kaikki mahdolliset sopet elinpiirillään etsiessään ravinnokseen myyriä ja muita jyrsijöitä, lintuja, sammakoita sekä hyönteisiä. Myös lintujen munat, marjat, hedelmät ja hunaja kuuluvat sen ruokalistalle. Toisinaan sen näkee vierailevan myös muun muassa hirvieläinten haaskoilla. Se voi hätätapauksessa syödä myös sieniä.
Käyttö ja metsästys
muokkaaNäätää on vielä 1900-luvulla kasvatettu turkistarhoissa mm. Yhdysvalloissa[4] ja Euroopassa[5].[3]
Metsästyksessä vuosittainen saalismäärä Suomessa on viimeisten viidentoista vuoden aikana vaihdellut noin kymmenestä tuhannesta runsaaseen kahteenkymmeneen tuhanteen yksilöön vuodessa. Pyyntimenetelmänä käytetään muun muassa loukkuja ja hetitappavia rautoja. Loukku- ja pyydysmalleja on useita: maassa pyydystäviä ja puuhun asetettavia. Näätää metsästetään usein myös jäljittämällä lumijäljeltä, sekä haukkuvaa koiraa, kuten suomenpystykorvaa käyttäen. Näädän metsästyskausi alkaa 1. elokuuta ja päättyy maaliskuun lopussa[6]. Metsästysajan alkua aikaistettiin syksystä 2018 alkaen.
Jugoslaviassa näätää on käytetty ammoin maksuvälineenä. Kroatian rahaysikön nimi oli ennen euroon siirtymistä näätää tarkoittava kuna. Samalla se viittasi maan antifasistiseen neuvostoon, jonka tunnuksena oli näätä.[7]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Kranz, A., Tikhonov, A., Conroy, J., Cavallini, P., Herrero, J., Stubbe, M., Maran, T. & Abramov, A.: Martes martes IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Thomas Lilley: Näätä – Martes martes Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c d Schwanz, L. 2000. "Martes martes", Animal Diversity Web.
- ↑ https://www.wxpr.org/post/history-afield-remembering-state-fur-farm#stream/0
- ↑ https://www.researchgate.net/publication/353403323_Long-term_strategic_recovery_plan_for_pine_martens_in_Britain
- ↑ Näätä Suomen riistakeskus. 8.4.2013. Viitattu 24.12.2018.
- ↑ https://web.archive.org/web/20110622023206/http://www.hnb.hr/novcan/povijest/e-nastavak-5.htm?tsfsg=36a1a164ef3c36dfbedd95da52672154
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Näätä (Martes martes)
- iNaturalist: Näätä (Martes martes)
- LuontoPortti: Näätä (Martes martes)
- Suomen Metsästäjäliitto: Näätä
- Luontoon.fi: Näätä Seitsemisessä (Arkistoitu – Internet Archive)
- ARKive: Pine marten (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ITIS: Martes martes (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Martes martes, European pine marten (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Martes martes (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Martes martes, the European pine marten (englanniksi)