Naamioantilooppi

Naamioantilooppi eli isohevosantilooppi (Hippotragus equinus) on isoantilooppeihin kuuluva afrikkalainen sorkkaeläinlaji. Sen ruumis on 250–260 cm:n pituinen ja säkäkorkeus on 150–160 cm. Eläin painaa n. 260–300 kg ja sen hännän pituus on 50–70 cm.

Naamioantilooppi
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo:	Nautaeläimet Bovidae
Alaheimo:	Isoantiloopit Hippotraginae
Suku:	Hippotragus
Laji:	equinus
Kaksiosainen nimi
Hippotragus equinus (Desmarest, 1804)
Katso myös
Naamioantilooppi Wikispeciesissä   Naamioantilooppi Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Tuntomerkit

Uros on kooltaan noin neljänneksen tai viidenneksen suurempi kuin naaras. Sen sarvet (50–70 cm) ovat käyrät ja oleellisesti lyhyemmät kuin mustahevosantiloopilla. Niskassa ja hartioissa on tumma harja, ja hieman vaatimattomampana se on myös kaulan alla.

Levinneisyys

Naamioantilooppia tavataan Afrikassa Saharan eteläpuolisilla alueilla lukuun ottamatta Guineanlahden rannikon sademetsäaluetta ja suurinta osaa Etelä-Afrikasta. Länsi-Afrikassa laji on uhanalainen, muualla varsin harvinainen. Lajin kanta on vakaa vain suojelualueilla.

Elinympäristö

Naamioantiloopin elinympäristöä ovat ruohikkoiset alueet, savanni ja suojaiset metsät lähellä sopivia juomapaikkoja.

Elintavat

Naamioantilooppi elää yksikseen, pareittain tai pienissä, noin 25 eläimen laumoissa. Laumaa johtaa hallitseva uros.

Ravinto

Ravinnosta pääosa on ruohoa, jossakin määrin myös pensaiden lehtiä ja hedelmiä.

Lisääntyminen

Naaralla kanto-aika kestää 9 kuukautta ja se saa yhden jälkeläisen. Naaraat hakeutuvat synnytyksen jälkeen omiin laumoihinsa.

Lähteet

• Suuri Eläinkirja. WSOY 1998. ISBN 951-0-22848-6