Napajänis
Napajänis (Lepus arcticus) on jänisten sukuun kuuluva nisäkäslaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan pohjoisosista aina Grönlannin rannikoille ja Kanadan saaristoihin asti. Napajänis on esiintymisalueellaan ainoa siellä tavattava jäniseläin. Napajänikset elävät keskimäärin seitsemän vuotta.
| Napajänis | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jäniseläimet Lagomorpha |
| Heimo: | Jänikset Leporidae |
| Suku: | Jänikset Lepus |
| Laji: | arcticus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lepus arcticus |
|
 |
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit
muokkaa
Napajäniksen turkki on kesäisin harmaa tai ruskea ja talvisin valkoinen, mutta korvien kärjet ovat mustat. Napajänis voi kasvaa noin puolen metrin pituiseksi pois lukien sen viidestä kymmeneen senttiä pitkä häntä. Napajänis on sopeutunut hyvin kylmään ilmastoon, esimerkiksi sen korvat ovat pienemmät kuin useimmilla muilla jäniksillä, jotta niiden lämpöä haihduttava pinta-ala olisi pienempi. Napajäniksellä on suuret ja karvaiset jalat, mitkä estävät sitä vajoamasta hankeen.
Ravinto
muokkaaRavinnokseen napajänis käyttää enimmäkseen varpujen silmuja, juuria, sekä marjoja. Talvella pääravintoa ovat pajut, kesällä ruoho. Talvella napajänis kaivelee ruokansa hangesta ja tarvittaessa rikkoo jääpeitteen takajaloillaan.
Lisääntyminen
muokkaaNapajäniksen kiima-aika on yleensä huhti–toukokuussa. Poikaset syntyvät kesä–heinäkuussa. Yleensä naaras synnyttää kerralla 2–8 poikasta. Poikaset vieroitetaan 8–9-viikkoisina.
Lähteet
muokkaa- ↑ Murray, D. & Smith, A.T.: Lepus arcticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Napajänis Wikimedia Commonsissa