Natalja Gorbanevskaja
Natalja Jevgenjevna Gorbanevskaja (ven. Ната́лья Евге́ньевна Горбане́вская; 26. toukokuuta 1936 Moskova – 29. marraskuuta 2013 Pariisi) oli venäläinen runoilija, puolankielisen kirjallisuuden kääntäjä ja kansalaisoikeusaktivisti. Hän oli A-aikakirjojen (1968–1982) perustaja ja ensimmäinen toimittaja. Hän osallistui 25. elokuuta 1968 seitsemän muun kanssa vuonna 1968 järjestettyyn Punaisen torin mielenosoitukseen Neuvostoliiton Tšekkoslovakian hyökkäystä vastaan. Vuonna 1970 Neuvostoliiton tuomioistuin tuomitsi Gorbanevskajan vankeuteen psykiatrisessa sairaalassa. Hänet vapautettiin Kazanin psykiatrisesta erikoissairaalasta vuonna 1972 ja muutti Neuvostoliitosta vuonna 1975 Ranskaan. Vuonna 2005 hänestä tuli Puolan kansalainen.
| Natalja Gorbanevskaja | |
|---|---|
 Natalja Gorbanevskaja Moskovassa 2005 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. toukokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto |
| Kuollut | 29. marraskuuta 2013 Pariisi, Ranska |
| Kansalaisuus | neuvostoliittolainen (1936–1975), puolalainen (2005–) |
| Ammatti | venäläinen runoilija, puolalaisen kirjallisuuden kääntäjä, kansalaisoikeusaktivisti |
Elämä Moskovassa
muokkaaGorbanevskaja syntyi Moskovassa. Hän valmistui Leningradin yliopistosta vuonna 1964 ja hänestä tuli tekninen toimittaja ja kääntäjä.[1] Ainoastaan yhdeksän hänen runoistaan oli julkaistu virallisissa lehdissä, kun hän lähti Neuvostoliitosta vuonna 1975; loput levittivät yksityisesti ( samizdat ) tai julkaistiin ulkomailla (tamizdat).
Toissijainen toiminta
muokkaaVuodesta 1968 lähtien Gorbanevskaja oli niin kutsutun Neuvostoliiton "toisinajattelijaliikkeen" aktivisti.
Hän oli perustaja ja ensimmäinen toimittaja A Chronicle of Current Events -samizdat- julkaisussa, joka keskittyi perusihmisoikeuksien loukkaamiseen Neuvostoliitossa. Hänen panoksensa oli koota ja muokata raportteja ja kirjoittaa sitten lehden kuusi ensimmäistä hiilikopiota, "nollasukupolven" kopio, jotta niitä voidaan jäljentää ja jakaa edelleen.[2]
Gorbanevskaja oli myös yksi kahdeksasta mielenosoittajasta 25. elokuuta 1968 järjestetyssä Punaisen torin mielenosoituksessa Neuvostoliiton Tšekkoslovakian hyökkäystä vastaan.[1]
Vuonna 1969 hän allekirjoitti vetoomuksen YK: n ihmisoikeuskomiteaan.[3]
Joulukuussa 1969 Gorbanevskaja pidätettiin.[4] Seuraavan vuoden heinäkuussa hänet asetettiin syytteeseen ja hänet todettiin syylliseksi RSFSR: n rikoslain 190-1 §: n mukaisiin rikoksiin, jotka tehtiin terveellä mielellä. Gorbanevskaja tuomittiin määräajattomaan tuomioon psykiatrisessa sairaalassa, jossa häntä hoidettaisiin " hitaalla skitsofrenialla ", joka on toisinajattelijoille yleisesti käytetty diagnoosi.[5] Gorbanevskaja vapautettiin Kazanin psykiatrisesta erikoissairaalasta helmikuussa 1972.[6]
Muutto Ranskaan
muokkaaJoulukuussa 1975 Gorbanevskaja muutti Pariisiin. Siellä ranskalaiset psykiatrit tutkivat pyynnöstä Gorbanevskajan ja totesivat hänen olevan henkisesti normaali.[7] He päättelivät, että vuosina 1969–72 hän oli joutunut psykiatriseen sairaalaan poliittisista, ei lääketieteellisistä syistä.
Jonkin aikaa Gorbanevskaja oli julkkishahmo lännessä. Vuonna 1976 Joan Baez julkaisi Gorbanevskajalle omistetun kappaleen nimeltä "Natalia", jonka sanat kirjoittivat Roy Apps, Shusha Guppy ja GT Moore, livealbumilla From Every Stage. Esittäessään laulun Baez kritisoi Gorbanevskajan pitämistä psykiatrisessa sairaalassa ja sanoi: "Olen vakuuttunut Natalya Gorbanevskajan kaltaisten ihmisten takia, että sinä ja minä elämme edelleen ja kävelemme ympäri maapalloa."[8]
Adrienne Rich kirjoitti myös kirjan "Siskolle" kirjasta Sukeltaminen hylkyyn : runot 1971–1972 ,tunnustuksena Gorbanevskajalle ja muille naisille sekä heidän laittomalle vangitsemiselleen.
Kolmekymmentä vuotta Gorbanevskaja oli kuitenkin kansalaisuudettomia, kunnes Puola myönsi kansalaisuutensa vuonna 2005.
Vuonna 2005 Gorbanevskaja osallistui Vladimir Kara-Murza Jr.: n ohjaamaan neliosaiseen televisio-dokumenttiin They Chose Freedom, joka käsitteli Neuvostoliiton toisinajattelijoita.
Vuonna 2008 hän allekirjoitti Prahan julistuksen eurooppalaisesta omantunnosta ja kommunismista.[9]
Gorbanevskaja kuoli 29. marraskuuta 2013 kodissaan Pariisissa.[10]
Palkinnot
muokkaaVuonna 2008, lokakuussa, Gorbanevskaja sai Puolan Marie Curie -palkinnon.[11][12][13][14] Samana vuonna Gorbanevskaja sai Angeluksen Keski-Euroopan kirjallisuuspalkintoon.[15]
Gorbanevskaja sai 22. lokakuuta 2013 kunniamitalin Prahan Kaarle-yliopistolta elinikäisestä sitoutumisestaan taisteluun demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta.[16]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Martin, Douglas: Natalya Gorbanevskaya, Soviet Dissident and Poet, Dies at 77. Määritä julkaisu!December 1, 2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24 August 2014. (englanniksi)
- ↑ A Chronicle of Current Events Nos 1- 11, 30 April 1968 to 31 December 1969. (englanniksi)
- ↑ Yakobson, A., Yakir, P., Khodorovich, T., Podyapolskiy, G., Maltsev, Yu. et al.: An Appeal to The UN Committee for Human Rights. (Käännös venäjästä englanniksi: The Bertrand Russell Peace Foundation) The New York Review, 21.8.1969. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.12.2020. (englanniksi)
- ↑ A Chronicle of Current Events No 11, 31 December 1969 – 11.1 "The Arrest of Gorbanevskaya." (englanniksi)
- ↑ A Chronicle of Current Events No 15, 31 August 1970 – 15.1 "The Trial of Gorbanevskaya." (englanniksi)
- ↑ A Chronicle of Current Events No 24, 5 March 1972 – 24.10 "News in Brief." (englanniksi)
- ↑ Bloch, Sidney: Soviet psychiatric abuse: the shadow over world psychiatry, s. 201. Westview Press, 1985. ISBN 978-0-8133-0209-6 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Rob Horning: Joan Baez: The Complete A&M Recordings PopMatters. Viitattu 24 August 2014. (englanniksi) Shusha Guppy herself also recorded it; it was included in her 1974 album Shusha.
- ↑ Prague Declaration on European Conscience and Communism, June 3rd, 2008, Prague, Senate of the Parliament of the Czech Republic. List of Signatories praguedeclaration.eu. 3 June 2008. Arkistoitu 23 tammikuu 2016. Viitattu 31 joulukuu 2020. (englanniksi)
- ↑ Умерла Наталья Горбаневская Colta.ru. (venäjäksi)
- ↑ AKoss-Dyb. Natalia Gorbaniewska uhonorowana przez UMCS. Määritä julkaisu!24.10.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Lublin: Doktorat honoris causa UMCS dla Natalii Gorbaniewskiej. Määritä julkaisu!24.10.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Natalia Gorbaniewska doktorem honorowym UMCS Gazeta Wyborcza. 24.10.2008. Viitattu 22.2.2009. (puola)
- ↑ Natalia Gorbaniewska doktorem honorowym UMCS. Määritä julkaisu!24.10.2008. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Angelus Central European Literature Award. Määritä julkaisu!23.10.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.12.2020. Arkistoitu 3.3.2016. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gorbanevskaya received medal from Charles University. Määritä julkaisu!22.10.2013. Radio Prague. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.10.2013. Arkistoitu 23.10.2013. (englanniksi)