Nowa Huta

Nowa Huta (suom. uusi valimo) sijaitsee Puolassa ja on Krakovan itäisin kaupunginosa (alue XVII). Siellä on noin 220 000 asukasta. Sitä on verrattu teollisiin sosialismin mallikaupukeihin kuten Saksan Eisenhüttenstadt , Venäjän Magnitogorsk ja Unkarin Dunaújváros.

Nowa Huta
Krakovan kaupunginosat. Nowa Huta merkitty roomalaisin numeroin XVIII oikealla.
Kaupunki	Krakova
Koordinaatit	50°04′20″N, 20°02′15″E
Väkiluku	225 000 (2007)
Infobox OK

Plac Centralny

Park Tysiąclecia

Historiaa

Asuintaloja Nowa Hutassa

Nowa Hutan alue asutettiin jo neoliittisella kivikaudella. Siellä on ollut myös kelttiläistä asutusta ja sieltä on löydetty Puolan vanhimmat slaavilaisen kulttuurin jäännökset.

1800–1900-luvuilla Itävalta-Unkari linnoitti aluetta. Siellä on myös yksi Euroopan vanhimmista lentokentistä (Kraków- Rakowice- Czýnyn lentokenttä). Nykyään se toimii ilmailumuseona.

Nowa Hutan rakentaminen aloitettiin vuonna 1949. Alun pitäen se suunniteltiin itsenäiseksi kaupungiksi, jonka piti olla vastakohtana "taantumukselliselle" ja "pikkuporvarilliselle" Krakovalle. Uusi kaupunki asutettiin lähinnä tehdastyöläisillä, sillä heidän ajateltiin kannattavan uutta maailmansodan jälkeistä kommunistihallintoa. Vuonna 1951 se kuitenkin yhdistettiin Krakovaan ja seuraavana vuonna sinne alkoi liikennöidä raitiovaunu.

Vuonna 1954 vietettiin valtavan Leninin terästehtaan avajaisia. Se oli pitkään Puolan suurin tehdas. Sen kannattavuutta ei ollut ajateltu lainkaan: sen tarvitsema hiili tuotiin Sleesiasta ja malmi Neuvostoliitosta. Valmista terästä syntyi niin paljon, että kaikkea ei saatu kulutetuksi koko Puolassa. Näihin aikoihin sinne rakennettiin paljon mahtipontista stalinistista monumentaalista arkkitehtuuria edustavia rakennuksia. Koska Nowa Huta oli "sosialistinen", sinne ei edes suunniteltu kirkkoa. Nykyään sen stalinistista arkkitehtuuria pidetään Puolassa arvokkaana kansallisena muistomerkkinä.

Vuoden 1956 jälkeen arkkitehdeilla oli oikeus suunnitella vapaammin. Puolalaisia arkkitehteja vieraili Tukholmassa opiskelemassa uusia yhdyskuntasuunnittelun virtauksia ja alueelle rakennettiin ns. ruotsalaistaloja. Vaikutteita otettiin myös Le Corbusierilta. 1980-luvulla rakennettiin postmodernistisella tyylillä.

1970-luvulla Nowa Hutaan sijoitettiin Puolan suurin tupakkatehdas ja sinne perustettiin myös sementtitehdas. Terästä ilmoitettiin tuotettavan 7 miljoonaa tonnia vuodessa.

Nowa Hutan tehtaiden kannattamattomuudesta alettiin puhua 1980-luvulla. Lisäksi keskusteltiin tehtaiden aiheuttamista ympäristövaurioista. Riippumaton ammattiliitto "Solidaarisuus" järjesti mielenosoituksia, joissa vaadittiin parempia työolosuhteita ja kirkon rakentamista kaupunginosaan. Mielenosoituksissa oli mukana paljon Nowa Hutan tehtaiden työläisiä. Kirkonrakentamiselle oli ilmaissut tukensa jo 1970-luvun lopussa kardinaali Karol Jósef Wojtyła, myöhemmin paremmin tunnettu paavina nimellä Johannes Paavali II. Kirkko valmistuikin vuonna 1977.

Nowa Huta, joka ennen oli hallinnon lempilapsi ja propagandaväline on nykyään lähinnä "normaali" kaupunginosa. Ennen Leninille ja Kuuban vallankumouksellisille nimetyt kadut kantavat nykyään toisinajattelijoiden ja antikommunistien nimiä. Keskusaukiota koristanut Leninin patsas on kadonnut ja aukio on nimetty Ronald Reaganin mukaan. Tätä nimenmuutosta eivät kaikki ole kuitenkaan hyväksyneet.

Kulttuuri

1950-luvulla Puolassa esitettiin paljon "Laulua Nowa Hutasta". Elokuvataiteessa herätti 1970-luvulla huomiota ohjaaja Andrzej Wajdan elokuva "Marmorimies" kertoo muurarista joka rakentaa ateistista mallikaupunkia. Elokuvaa on paljolti kuvattu Nowa Hutassa.

Kulttuurilaitoksia:

• Teatr Ludowy, (Kansan teatteri) on Nowa Hutan vanhin teatteri.
• Łazia Nowa -teatteri.

Teollisuutta

• Tadeuz Sendimir -terästehdas, entinen Leninin terästehdas, (MittalSteel)
• Philip Morris -tupakkatehdas
• ComArch, IT-alan yritys

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nowa Huta Wikimedia Commonsissa