Passarowitzin rauha
Passarowitzin rauha oli rauhansopimus, joka allekirjoitettiin Požarevacissa (serb. Пожаревац, saks. Passarowitz, turk. Pasarofça) Osmanien valtakunnassa 21. heinäkuuta 1718. Allekirjoittaneet osapuolet olivat Osmanien valtakunta sekä Habsburgien Itävalta ja Venetsian tasavalta. Se päätti Venetsian-Turkin sodan 1714–1718, jossa osmanit olivat menestyneet Kreikassa ja Kreetalla käydyissä taisteluissa sekä Itävallan-Turkin sodan 1716–1718, jossa osmanit olivat kärsineet tappion Petrovaradinin taistelussa 1716 Eugen Savoijilaisen johtamia itävaltalaisia vastaan.
Rauha heijasteli sotilaallista tilannetta. Osmanien valtakunta menetti Baanaatin ja kaakkoisosan Syrmiasta, keskisen osan nykypäivän Serbiasta (alueet Belgradista Kruševacin eteläpuolelle) ja vähä-Valakian eli Oltenian Itävallalle.
Venetsia taas joutui luovuttamaan osmaneille tuolloin Moreana tunnetun Peloponnesoksen, jonka se sai Karlowitzin rauhassa, sekä viimeiset Kreetalla sijainneet asemansa, saaden itselleen vain Jooniansaaret (myös osmanien miehittämän Kytheran) sekä mantereelta Epeirokseen kuuluneet Prevezan ja Artan kaupungit. Dalmatiasta Venetsia sai myönnytyksinä Sinjin, Imotskiin and Vrgoracin.
Rauhansopimuksen seurauksena Habsburg saattoi palauttaa hallintonsa laajalti nykypäivän Serbiaa vastaavalle alueelle, jota se oli tilapäisesti miehittänyt Suuren turkkilaissodan aikana 1688–1699 ja perustaa Serbian kuningaskunnan kruununmaaksi. Samoin Temeswarin baanaatti perustettiin Habsburgin kruununmaaksi.
Uuden vuosina 1735–1739 käydyn Itävallan ja Turkin välisen sodan jälkeen solmitussa Belgradin rauhassa Osmanien valtakunta sai itselleen takaisin Bosnian pohjoisosan, Habsburgien Serbian ja eteläiset osat Temeswarin baanaatista sekä vähä-Valakian.
