Pekingin yliopisto

Pekingin yliopisto (yksink.: 北京大学; perint.: 北京大學; pinyin: Běijīng Dàxué, Beijingin yliopisto; engl. Peking University (PKU)), arkikielessä Beida (北大, Pinyin Běidà), on Kiinan kansantasavallan maineikkaimpia ja arvostetuimpia yliopistoja.

Pekingin yliopisto
北京大学
Pekingin yliopiston kirjasto.
Perustettu	1898
Sijainti	Peking,  Kiina (39.9906°N, 116.3039°E)
Yhteistyö	C9-liiga
Sivusto	www.pku.edu.cn
Infobox OK

Pekingin yliopisto sijaitsee Kiinan pääkaupungissa Pekingissä (Beijing), ja yliopiston kampus on Pekingin luoteisosassa Haidianin alueella. Yliopisto on lähellä vanhaa keisarillista kesäpalatsia, ja sen aivan sen lähellä on myös Tsinghuan yliopisto ja kaksi muuta yliopistoa. Pekingin yliopisto toimii myös Hongkongin naapurikaupungissa Shenzhenissä.

Historia

Yliopisto on perustettu 1898, ja se on Kiinan ensimmäisisiä nykyaikaisisia yliopistoja Qing-dynastian sadan päivän reformin aikaan. Aluksi sen nimi oli Keisarillinen Pekingin yliopisto tai myös Suurkaupunkiyliopisto (yksink.: 京师大学堂; perint.: 京師大學堂; pinyin: Jīng shī dàxuétáng). Vallankumouksen aikaan 1912 se nimettiin Pekingin yliopistoksi. Maineikas oppinut Cai Yuanpei nimitettiin yliopiston rehtoriksi 1917, ja hänellä oli suuri vaikutus siihen, että Pekingin yliopisto kasvoi Kiinan suurimmaksi korkeakouluksi. Vuonna 1919 sen opiskelijat muodostivat merkittävän osan toukokuun neljännen päivän liikkeestä. Samoihin aikoihin yliopistosta tuli ensimmäisiä kiinalaisia korkeakouluja, joka hyväksyi naisopiskelijoita.

Yliopiston johtohahmoihin kuuluivat 1910-luvun lopun ja 1920-luvun alun radikaaleina aikoina muiden muassa Chen Duxiu ja Li Dazhao, joista tuli vähän myöhemmin Kiinan kommunistisen puolueen perustajajäseniä. Myös Mao Zedong oli opiskeli siellä jonkin aikaa. Muista tuon ajan hahmoista mainittakoon yliopistossa lukuvuoden 1920–1921 filosofian luennoitsijana toiminut Bertrand Russell.

Toisen maailmansodan aikaan ja sen molemmin puolin yliopisto ei toiminut Pekingissä. Japanin aloitettua Toisen Kiinan-Japanin sodan 1937 muutti Pekingin yliopisto Changshaan muodostaen siellä väliaikaisen yliopiston yhdessä Qinghuan yliopiston ja Nankain yliopiston kanssa. Vähän myöhemmin yliopistot joutuivat muuttamaan uudelleen, Kunmingiin, jossa ne muodostivat koko sodan ajan lounaisen valtionyliopiston. Sodan jälkeen 1946 Pekingin yliopisto pääsi palaamaan kotikaupunkiinsa.

Eliitin huippuyliopistona Beida on aina ollut Kiinan opiskelijalevottomuuksien polttopisteessä. Erityisen merkittävä rooli sillä oli tässä suhteessa vuosina 1956–1957 sadan kukan kaudella ja sadan kukan liikkeessä.

Kiinassa pantiin vuonna 1966 toimeen ideologisia puhdistuksia. Pekingin yliopiston rehtori Lu Ping erotettiin virastaan 3. kesäkuuta 1966.

Tiananmenin aukion liikehdintä Taivaallisen rauhan aukiolla vuonna 1989 alkoi Beidasta, jossa opiskelijat olivat erityisen aktiivisia ja jossa julkaistiin paljon seinälehtiä. Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitusten tukahduttamisen jälkeen näyttävät sortotoimenpiteet yliopistoa kohtaan olleen ankaria, vaikkakin Kiinan hallitus pysyy vaitonaisena kaikista kesäkuun 1989 tapahtumista. Siitä lähtien yliopisto on joutunut olemaan varsin tiukan tarkkailun alaisena.

Yleisesti ottaen Beida on säilyttänyt perustamisestaan lähtien epämääräisen neutraalit suhteet valtiovaltaan. Niinpä vuonna 1957 hallituksen kyseenalaistaminen oli aluksi Mao Zedongin rohkaisemaa tämän "antaa kaikkien kukkien kukkia" -kampanjassa, ennen kuin kommunistinen puolue katsoi kritiikin käyneen liialliseksi ja päätti tukahduttaa liikehdinnän.

Opiskelu ja toiminta

Sisääntulo Pekingin yliopistoon länsiportilta.

Beida käsittää nykyään 30 collegea ja 12 osastoa sekä yli sata tutkimuslaitosta. Opiskelijoita otetaan 95 kandidaattiohjelmaan, 199 maisteriohjelmaan ja 173 tohtoriohjelmaan, ja heiltä edellytetään erittäin vaativien pääsykokeiden läpäisyä, joissa hylättyjen määrä on suuri. Opiskelijoita yliopistossa on yli 30 000 opiskelijaa, joista yli 4 000 on ulkomaisia opiskelijoita yli 80 maasta.^lähde?

Pekingin yliopiston arvioidaan yhdessä läheisen Tsinghuan yliopiston kanssa muodostavan Kiinan parhaiden yliopistojen kaksikon. Tsinghua sijoittuu monissa yliopistovertailuissa ensimmäiseksi ja Pekingin yliopisto toiseksi. Muut kiinalaisyliopistot jäävät kauas taakse. Joillakin aloilla Pekingin yliopistoa pidetään Kiinan parhaana, ja se on tunnettu erityisesti lakitieteen ja lääketieteen koulutuksestaan, joissa se voittaa naapurinsa. Monet Kiinan johtavat henkilöt niin politiikassa, taloudessa, tieteessä kuin muillakin aloilla ovat valmistuneet juuri näistä yliopistoista.^lähde?

Brittiläinen The Times Higher Education Supplement sijoitti Pekingin yliopiston vuoden 2006 listallaan peräti maailman 14. parhaaksi korkeakouluksi. Shanghain Jiao Tong -yliopiston julkaisemalla, niin kutsutulla Shanghain listalla Pekingin yliopisto oli maailman 300 parhaan joukossa mutta ei yltänyt 200 kärkeen.^lähde?

Pekingin yliopisto on vuodesta 2006 alkaen kuulunut kansainväliseen korkeakouluryhmittymään International Alliance of Research Universities (IARU). Se kuuluu myös Universitas 21 -ryhmittymään. Se on eräs vuonna 2009 käynnistetyn C9-liigaan yliopistoista, joiden kehittämiseen maailmanluokan yliopistoiksi Kiinan valtiovalta on panostanut merkittävästi. Vuonna 2017 kansainvälinen Shanghain Jiao Tong -yliopiston ARWU-yliopistoranking luokittelikin Pekingin yliopiston jo sijalle 71. maailmassa. Se oli tässä vertailussa maansa toiseksi arvostetuin yliopisto.

Kampusalue

Pekingin yliopisto sijaitsee nykyään aiemman Yanjingin yliopiston silloisella kampusalueella. Kampus voidaan jakaa kolmeen osaan: kaakkoisosassa ovat opetuskäyttöön tarkoitetut rakennukset, lounaisosassa asuntolat, ja pohjoispuoli muodostaa keskusta-alueen Weimingjärven luona. Järven kaakkoisrannalla on Boya-pagodi.^lähde?

Järven ympäristössä ja sen länsipuolella aina länsiportille saakka on paljon kasvillisuutta (etupäässä itkupajua), ja rakennuksissa on säilynyt perinteinen kiinalainen rakennustyyli.^lähde?

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pekingin yliopisto Wikimedia Commonsissa