Pella
Pella (door.kreik. Πέλλα, joon.kreik. Πέλλη, Pellē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Bottiaiassa Makedoniassa nykyisen Kreikan alueella. Se oli Makedonian valtakunnan pääkaupunki noin vuosina 400–167 eaa.[1][2][3] Pellan arkeologinen alue sijaitsee Péllan kunnassa nykyisen, kaupungista nimensä ottaneen Péllan kaupungin laidalla.[4][5][6][7][8]
| Pella | |
|---|---|
| Πέλλα | |
 Pellan arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Pella |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Pélla, Keski-Makedonia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 500–90 eaa. |
| Huippukausi | n. 200-luku eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
Makedonian valtakunta Rooman valtakunta |
| Alue | Bottiaia, Makedonia |
| Aiheesta muualla | |
Pella oli Filippos II:n pääkaupunki, ja Aleksanteri Suuri syntyi siellä. Politiikan ja taiteen suhteen kaupungin kulta-aikaa oli Antigonos Gonataksen hallituskausi (274–239 eaa.). Antiikin Pellan löytöjä esittelee Péllan arkeologinen museo.[2]
Maantiede
muokkaaPellan kaupunki sijaitsi Bottiaian maakunnassa Makedoniassa. Kaupunki oli rakennettu matalille kukkuloille, jotka sijaitsivat eräänlaisen laguunin rannalla, sekä kukkuloiden viereiselle tasangolle. Laguuni oli antiikin aikaan purjehduskelpoinen Lydias-jokea (nyk. Loudías) pitkin, ja yhteydessä Aigeianmereen kuuluneeseen Thermainlahteen. Etäisyys merelle oli 120 stadioninmittaa eli noin 21 kilometriä. Pellan ympärillä oli viljavaa tasankoa, ja meriyhteys oli hyödyllinen kaupan kannalta. Kaupunki oli myös tärkeän itä-länsisuuntaisen reitin, myöhemmän Via Egnatian, varrella. Soinen ympäristö toimi kaupungin suojana. Suot tunnettiin antiikin aikana nimellä Borboros (Βόρβορος).[6][7][3]
Nykyisin Pellan alue on edelleen soista mutta pääosin kuivattua tasankoa. Kaupungin paikka sijaitsee nykyisin noin 23 kilometriä sisämaassa alueen kuivattamisen sekä Loudías-, Aliákmonas- ja Axiós-jokien virtauksen aikaansaaman liettymisen ja rannikon siirtymisen seurauksena.[6][7]
Pellan kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Pellaia (Πελλαία). Sen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä. Alueen itäpuolella oli Ikhnain poliksen alue, kaakkoispuolella Allanten poliksen alue ja länsi- ja luoteispuolella Kyrrhoksen poliksen alue. Pellasta pohjoiseen sijaitsi Tyrissa. Pellaian alueelta tunnetaan ainakin viisi pienempää asutusta, joiden sijaintipaikat ovat nykyiset Ágios Nikólaos, Agrosykéa, Archontikó, Damianó ja Leptokaryá. Kaupungilla oli myös kaksi esikaupunkia, toinen sen länsi- ja toinen luoteispuolella.[1]
Historia
muokkaaEsihistoriasta klassiselle kaudelle
muokkaaPellan seutu on ollut ollut asuttu esihistoriallisella ajalla, ja alueelta on tehty joitakin pronssikautisia löytöjä.[2] Antiikin aikaisen kaupungin alkuperäinen nimi oli Stefanos Byzantionlaisen mukaan Bunomos (Βουνόμος, Būnomos/Bounomos) tai Bunomeia (Βουνόμεια, Būnomeia/Bounomeia).[2] Sen alkuperäisiä asukkaita olivat paionialaiset. Arkaaiselta kaudelta lähtien Pellaan tuli joonialaista kreikkalaista väestöä.[1]
Arkaaisen ja klassisen kauden Pella luetaan polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon.[1] Varhaisin maininta kaupungista on Herodotokselta liittyen persialaissotiin. Hän kutsuu sitä pikkukaupungiksi. Sotien aikaan Pellan alue oli bottiaialaisten hallussa, ja kuningas Amyntas joutui evakuoimaan kaupungin.[6][2][3][9] Thukydides mainitsee kaupungin kahdesti.[2][10] 380-luvulla eaa. kaupunki kuului lyhyen aikaa Khalkidiken liittoon.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Pellaios (Πελλαῖος), harvemmin Pellēnaios (Πελληναῖος) ja Pellēnos (Πελληνός).[1]
Pellasta tuli Makedonian valtakunnan pääkaupunki Amyntas III:n (hallitsi 393–369 eaa.) aikana.[1] Usein kuitenkin sanotaan jo kuningas Arkhelaoksen perustaneen kaupungin uudelleen Makedonian pääkaupungiksi noin vuonna 400 eaa.[6] Pella korvasi vanhan pääkaupungin Aigain.[7] Hovin siirryttyä kaupunkiin sinne alkoi siirtyä myös paljon muuta makedonialaista väestöä, mikä muutti paljon kaupungin luonnetta.[1]
300-luvun eaa. kuluessa kaupunki kasvoi huomattavasti, ja Ksenofon sanoo sen olleen Makedonian suurin kaupunki. Pella oli myös Filippos II:n pääkaupunki, ja hänen poikansa Aleksanteri Suuri syntyi siellä.[6][2][3] Demosthenes vähätteli Filippoksen ajan kaupunkia pieneksi ja merkityksettömäksi, mutta tämä oli ilmeisesti lähinnä retoriikkaa.[7]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
muokkaa
Aleksanterin ja diadokkien ajalta sekä hellenistiseltä kaudelta Pellasta on säilynyt suhteellisen vähän tietoa. Antipatros hallitsi kaupungista käsin, mutta Kassandros suosi enemmän perustamiaan Thessalonikea ja Kassandreiaa. Politiikan ja taiteen suhteen Pellan kulta-aikaa oli Antigonos Gonataksen hallituskausi (274–239 eaa.), ja kaupunki kukoisti edelleen Perseuksen ajalle (179–168 eaa.) saakka.[6][2][3] Tuolloin kaupunki ei ollut ainoastaan hallinnollinen vaan myös merkittävä kaupallinen keskus.[7]
Pella antautui Aemilius Pauluksen johtamille roomalaisille joukoille Pydnan taistelun jälkeen vuonna 168 eaa. Liviuksen kuvaus kaupungista tämän jälkeiseltä ajalta on säilynyt. Seuranneella roomalaisella kaudella, erityisesti roomalaisen Macedonian provinssin perustamisen vuonna 148 eaa. jälkeen, Pella menetti asemansa Thessalonikelle ja taantui. Kaupunki tuhoutui maanjäristyksestä noin 90 eaa. Uusi Pella, joka oli roomalainen colonia eli sotilassiirtokunta, perustettiin vuonna 30 eaa. lännemmäksi nykyisen Néa Péllan kylän paikalle. Sen läpi kulki merkittävä Via Egnatia -tie. Pellan nimissä lyötiin rahaa Hadrianuksen ajalta Philippus Arabsin ajalle. Pella vaikuttaa olleen olemassa vielä 500-luvulla jaa., sillä Hierokles mainitsee sen.[6][3][7]
Myöhempi historia ja kaivaukset
muokkaaNykyinen Péllan kaupunki (myös Paliá Pélla, ”Vanha Pélla”) on kehittynyt paikalle myöhemmin. Se tunnettiin osmanivallan aikana nimellä Ágioi Apóstoloi, ja se otti antiikin aikaisen kaupungin nimen vuonna 1926.[11]
1700- ja 1800-luvulla kaupungista oli nähtävissä joitakin jäännöksiä, ja seudulla käyneet matkailijat ja antiikintutkijat yhdistivät ne antiikin ajan Pellan kaupunkiin. Alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1912 sen jälkeen, kun kreikkalainen Makedonia oli liitetty Kreikkaan. Laajemmat arkeologiset tutkimukset alkoivat kenttätutkimuksina vuonna 1954, ja tämän jälkeen suoritettiin kaivaukset vuosina 1957–1964 ja edelleen vuodesta 1970 eteenpäin. Paikka varmistui lopullisesti antiikin Pellan paikaksi, kun kaivauksissa vuonna 1957 löytyi kaupungin nimen sisältäviä piirtokirjoituksia.[6][2][7]
Rakennukset ja löydökset
muokkaa
Pellan kaupungin pinta-ala oli noin neljä neliökilometriä.[12] Se oli ympäröity kaupunginmuurilla, joka ajoitetaan 300-luvun eaa. alkuun[1] ja jonka pituudeksi on arvioitu lähes viisi kilometriä.[3] Se oli tehty savitiilestä kiviperustalle.[1]
Kaupungissa oli kuninkaallinen palatsi, julkisia ja uskonnollisia rakennuksia sekä lukuisia makedonialaisten virkamiesten peristyylipihoilla varustettuja ja mosaiikkilattioin koristettuja yksityistaloja.[6] Pellan jäänteet ovat pääosin peräisin hellenistiseltä kaudelta. Klassisen kauden kaupungista on kaivettu vain hautausmaita ja vähäisiä rakennusjäänteitä.[7] Arkeologinen alue jakautuu kahteen osaan. Pääalue eli alakaupungin alue sijaitsee nykyisen Péllan kaupungin lounaispuolella. Sen halkaisi aiemmin Édessasta ja Giannitsásta Thessalonikiin kulkeva itä-länsisuuntainen tie. Nykyisin tie tekee mutkan arkeologisen alueen eteläpuolelta. Toinen arkeologinen alue, joka käsittää niin sanotun Länsikukkulan alueen, sijaitsee hieman pohjoisempana. Péllan arkeologinen museo sijaitsee sen lähellä.
Akropolis eli yläkaupunki
muokkaaKaupungin akropolis eli yläkaupunki oli kahdella matalalla kukkulalla, joista toinen kukkula on sama, jolle nykyinen Péllan kaupunki on rakennettu, ja toinen eli niin sanottu Länsikukkula sijaitsee sen länsipuolella.[2] Joskus nimellä akropolis viitataan vain Länsikukkulaan, joka käsitti noin kuuden hehtaarin kokoisen alueen.[1] Kukkulalla sijaitsivat Makedonian kuninkaiden palatsi sekä Athene Alkidemokselle omistettu temppeli,[2] joka on kaupungin ainoa historiallisissa lähteissä mainittu temppeli.[3] Akropoliin rakennukset edustivat doorilaista ja joonialaista tyyliä.[2] Kukkulan alueisiin viitataan tutkimuksessa nimillä Lohko (Section) II ja III.[2]
Palatsi koostui kolmesta itä-länsisuunnassa vierekkäin rakennetusta kokonaisuudesta, joissa jokaisessa oli puolestaan pohjoisosa ja suuren peristyylipihan ympärille muodostunut eteläosa. Keskisen ja itäisen kokonaisuuden eteläsivulla eli kaupungin puoleisessa julkisivussa oli 153 metriä pitkä ja 15 metriä syvä pylväshalli.[1] Palatsin muurien oletetaan yhdistyneen akropoliin muureihin ja niiden puolestaan kaupunginmuureihin.[2]
Alakaupunki
muokkaaAlakaupunki sijaitsi akropoliiden eteläpuolella. Sen alueisiin viitataan tutkimuksessa nimillä Lohko (Section) I sekä IV–VI. Alakaupunki oli rakennettu Hippodamoksen nimiin laitetun, 300-luvun eaa. lopulle ajoitetun ruutuasemakaavan mukaisesti. Asemakaavassa oli kaksi pohjois-eteläsuuntaista pääkatua ja yksi itä-länsisuuntainen pääkatu. Ruudukon keskellä oli agora eli kauppa- ja kokoontumispaikka, jonka koko oli kymmenen ruutuasemakaavan korttelia eli noin 200 × 182 metriä. Se oli reunustettu stoilla eli pylväshalleilla. Pohjoissivun stoassa oli oletettavasti politarkkien istuin ja luoteissivulla kaupunginarkisto.[1]
Asemakaavan korttelit koostuivat hellenistiselle kaudelle tyypillisistä peristyylipihoilla varustetuista rakennuksista, joista ainakin osa on ollut kaksikerroksisia. Pylväiköt edustivat doorilaista tai joonialaista tyyliä. Alimpien kerrosten lattiat oli koristeltu monivärisin, luonnonkivistä tehdyin mosaiikein, jotka esittivät geometrisia aiheita tai sisälsivät kuvitusta, kuten kasvi- tai eläinaiheita, mytologisia aiheita tai metsästyskohtauksia. Talojen seinät oli koristeltu seinämaalauksin, joista on myös säilynyt jäänteitä.[1][2][7][12]
Talot on ajoitettu 300-luvun eaa. lopulta 200-luvun eaa. alkupuolelle. Tunnetuimpiin taloihin viitataan nimillä Dionysoksen talo, Helenan ryöstön talo, Leijonanmetsästyksen talo, Poseidonin talo ja Amatsonomakhian talo niiden lattiamosaiikkien aiheiden mukaisesti.[12] Osa talojen pylväiköistä on kunnostettu, kun taas pääosa mosaiikeista on siirretty museoon. Korttelien välissä kulki noin yhdeksän metriä leveät kadut, joiden yhteydessä oli myös vesiputket ja viemärit.[2]
Athenen temppelin lisäksi kaupungista on löydetty Afrodite-Kybelelle (Jumalten äidille) omistettu pyhäkkö, joka sijaitsi asuinkorttelissa agoran pohjoispuolella. Se oli rakennettu alun perin 300-luvulla eaa. Se koostui ulkoilmapyhäköstä, johon kuului Jumalten äidin temppeli sekä työpaja- ja säilytystiloja ja pitosali. Muita pyhäköitä ovat Thesmoforeion eli Demeter Thesmoforokselle omistettu pyhäkkö, joka sijaitsi kaupungin koillislaidalla, sekä parantajajumala Darrhonille omistettu pyhäkkö, johon kuului temppeli ja lähdekaivorakennus.[12][13]
Kaupungin muihin rakennuslöytöihin lukeutuu muun muassa suurikokoinen tholos eli pyöreä rakennus, joka on tulkittu Herakleelle omistetuksi herooniksi ja buleuterioniksi. Plutarkhoksen mukaan kaupungissa oli teatteri.[1]
Kaupungin hautausmaat sijaitsivat muurien ulkopuolella. Klassisen kauden hautausmaa sijaitsi kuitenkin lähellä myöhempää agoraa. Niin kutsuttuja makedonialaistyyppisiä hautoja, joissa oli tumuluksen peittämä holvattu hautakammio, rakennettiin 300-luvun eaa. lopulta lähtien.[12]
Esinelöydöt
muokkaa
Pellasta tehdyt esinelöydöt ovat Péllan kylässä arkeologisen alueen lähellä toimivassa Péllan arkeologisessa museossa. Hienoimpiin löytöihin lukeutuvat lukuisat lattiamosaiikit, joista tunnetuimpiin kuuluvat esittävät kohtausta, jossa Krateros pelastaa Aleksanteri Suuren tämän ollessa metsästämässä leijonaa; peuranmetsästystä, varustettuna kirjoituksella ”Gnosis teki sen”; sekä Dionysosta, joka ratsastaa alastomana pantterilla. Museossa on myös paljon muun muassa alueelta löydettyjä veistoksia, hautakiviä, keramiikkaa ja rahoja.[2] Eräs erikoinen löytö on eräästä haudasta löydetty niin kutsuttu Pellan kiroustaulu.[14][15]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”543. Pella”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PELLA Macedonia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Pella”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pella Pleiades. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Pella (Macedonia) 107 Pella - Πέλλα ToposText. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Pella (Site) Perseus. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Πέλλα: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 6.7.2018. Viitattu 4.9.2017. (kreikaksi)
- ↑ ”50 C3 Pella/Diokletianoupolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.123.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.99.4, 100.4.
- ↑ Agioi Apostoloi - Pella Name Changes of Settlements in Greece. Institute for Neohellenic Research. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Πέλλα: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.9.2017. (kreikaksi)
- ↑ Πέλλα: Ιερά Πέλλας Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 4.9.2017. (kreikaksi)
- ↑ Quiles, Carlos & López-Menchero, Fernando: A Grammar of Modern Indo-European, s. 126. Indo-European Association, 2012. ISBN 1461022134 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Eidinow, Esther & Kindt, Julia: The Oxford Handbook of Ancient Greek Religion, s. 408. (Oxford Handbooks in Classics and Ancient History) Oxford University Press, 2015. ISBN 0199642036 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pella Wikimedia Commonsissa