Persepolis
Persepolis (kreik. Περσέπολις 'persialaisten kaupunki') oli muinaisen Persian valtakunnan pääkaupunki Akhaimenidien hallitsijasuvun aikana. Kaupungin perusti kuningas Dareios I vuonna 518 eaa. ja se tuhoutui vuonna 330 eaa.[1][2]
Persepoliin rauniot sijaitsevat nykyisen Iranin Fārsin provinssin alueella, linnuntietä noin 49 kilometriä (maanteitse 57 km[2]) Šīrāzista koilliseen ja noin 660 kilometriä Teheranista etelään.
Historia
muokkaa
Persepolista alettiin rakentaa vuosien 518–515 eaa. välillä, koska kuningas Dareios I halusi siirtää hallinnollisen pääkaupunkinsa pois Pasargadaista. Kaupungin sijainniksi valittiin syrjäinen vuoristoseutu. Dareios raivasi sieltä tasangon ja rakennutti sille 125 000 neliömetrin suuruisen ja 20 metrin korkuisen tasanteen, jolle hän perusti kaupungin. Rakennukset tehtiin kalkkikivestä ja savitiilistä. Kaupungin alle kaivettiin viemäritunnelit ja vuoren juurelle korotettu sadevesisäiliö. Vuonna 515 eaa. aloitettiin palatsiin vievien leveiden portaikkojen rakentaminen.[3]
Kaupunki koostui yhdeksästä osasta, joihin kuului saleja, kaksi palatsia, haaremi, aarrekammio, portti ja kuninkaan hautakammio. Darius I rakennutti näistä kolme, ja loput rakennuttivat hänen seuraajansa, etenkin Kserkses I ja Artakserkses I mutta myös Artakserkses II, Artakserkses III ja muut kuninkaat.[3]
Kaupungissa oli myös asuinrakennuksia, tori ja muita rakennuksia, joiden käyttötarkoitusta ei tiedetä. Ylhäisö ilmeisesti asui korotetulla tasanteella ja tavalliset ihmiset alempana. Kaupunkia ympäröi kolme muuria, jotka eivät ole säilyneet. Muureilla oli vartiotorneja, ja korkein muureista oli 27 metriä korkea.[3]
Neljä kilometriä Persepolista koilliseen Naqš-e-Rustemissa on kallioon hakattu Dareios I:n ja kolmen muun kuninkaan haudat.[3][4]
Koska Persepoliihin oli vaikea päästä talven sadekaudella, Akhaimenidien valtakuntaa hallinnoitiin myös muista kaupungeista. Kuninkaalliset asuivat Persepoliissa keväällä ja kesällä. Kaupunki näyttää toimineen seremoniakeskuksena, jonne vasallivaltioiden edustajat tulivat tapaamaan kuningasta. Sijainti oli salainen ulkomaailmalta, mikä teki kaupungista turvallisen paikan säilöä arvotavaroita. Kreikkalaiset löysivät kaupungin vuonna 330 eaa. kun Aleksanteri Suuri poltti ja ryösti sen.[3]
Hävityksen jälkeen kaupungista jäi jäljelle vain pylväitä, joitain seiniä ja oviaukkoja. Rauniot löydettiin hiekasta ja tunnistettiin Persepoliiksi vuonna 1618, ja ammattimaiset kaivaukset aloitettiin vuonna 1931. Kaupungista on löydetty paljon nuolenpääkirjoituksia. Se nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1979 ja on nykyisin suosittu turistikohde.[3]
Persepolis oli Persian valtakunnan 2500-vuotisjuhlan päänäyttämö vuonna 1971.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Unesco World Heritage wch.unesco.org. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Shahbazi, A. Shapur: Ardabīl 2009. Encyclopædia Iranica, iranicaonline.org. Viitattu 18.12.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Joshua J. Mark: Persepolis Ancient History Encyclopedia. 19.11.2019. Viitattu 3.12.2019.
- ↑ Bahn, Paul G.: ”Persepolis”, Kadonneet kaupungit, s. 110–116. (Suomentanut Jaana Iso-Markku) Otava, 2001. ISBN 951-1-16315-9
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Persepolis Wikimedia Commonsissa