Perustuslakituomioistuin
Perustuslakituomioistuin (joissain yhteyksissä myös valtiosääntötuomioistuin) on monissa maissa oleva tuomioistuin, joka valvoo maan perustuslain toteutumista. Perustuslakituomioistuin muun muassa antaa ratkaisuja lakien perustuslainmukaisuudesta sekä antaa päätöksiä kansainvälisten sopimusten soveltuvuudesta maan perustuslain kannalta. Perustuslakituomioistuimen yhtenä tehtävänä on myös valvoa parlamenttia sen itse hyväksymän valtiosäännön noudattamisessa. Mikäli perustuslakituomioistuimella on oikeus kumota lakeja perustuslain vastaisina, tuomioistuimella katsotaan olevan negatiivista lainsäädäntövaltaa. Perustuslakituomioistuimen toiminta on perustuslain jälkivalvontaa.
Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta. Suomessa tuomioistuimen on kuitenkin annettava perustuslain säännökselle etusija, jos tavallinen laki on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa[1]. Suomessa tuomioistuimilla ei ole kuitenkaan oikeutta kumota lakia. Suomessa perustuslain toteutumista valvoo lakeja säätävän eduskunnan jäsenistä muodostettu perustuslakivaliokunta, joka toteuttaa perustuslain ennakkovalvontaa.
Suomen tavoin perustuslakituomioistuinta ei ole esimerkiksi muissa pohjoismaissa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, eikä länsimaiden osalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa.[2]
Luettelo valtioista joilla on perustuslakituomioistuin
muokkaa- Albania
- Armenia
- Azerbaidžan
- Belgia
- Bosnia ja Hertsegovina
- Bulgaria
- Chile
- Costa Rica
- Dominikaaninen tasavalta
- Ecuador
- Egypti
- Espanja
- Etelä-Afrikka
- Etelä-Korea
- Georgia
- Guatemala
- Indonesia
- Iran
- Italia
- Itävalta
- Kazakstan
- Keski-Afrikan tasavalta
- Kiinan tasavalta
- Kirgisia
- Kosovo
- Kolumbia
- Kongon tasavalta
- Kreikka
- Kroatia
- Latvia
- Liettua
- Luxemburg[3]
- Pohjois-Makedonia
- Madagaskar
- Mali
- Moldova
- Mongolia
- Myanmar
- Peru
- Puola (Puolan perustuslakituomioistuin)
- Portugali
- Ranska
- Romania
- Saksa (Saksan perustuslakituomioistuin)[4]
- Serbia
- São Tomé ja Príncipe
- Slovakia
- Slovenia
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tšekki[5]
- Turkki
- Uganda
- Ukraina
- Unkari
- Uzbekistan
- Valko-Venäjä
- Venäjä
Suomen perustuslakituomioistuin
muokkaaOn usein ehdotettu, että Suomeenkin pitäisi perustaa perustuslakituomioistuin. Suomessa on sen sijaan perustuslakivaliokunta, joka on yksi eduskunnan valiokunnista eli sen jäsenet ovat kansanedustajia. Perustuslakivaliokunnan toimiaika on sama kuin eduskuntakausi.
Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakituomioistuimen tehtäviä hoitaa parlamentaarikkojen perustuslakivaliokunta. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman perustuslakituomioistuimen, kuten Saksassa. Myös Eero Heinäluoma näkee sellaiselle perusteita.[6]
Presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta. Timo Soini ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ovat puoltaneet ja entinen pääministeri Juha Sipilä sekä Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vastustaneet.[7]
Risto E. J. Penttilä on kannattanut perustuslakituomioistuimen harkitsemista.[8] Timo Soinin mukaan Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin.[9] Perussuomalaiset on vaatinut Suomeen perustuslakituomioistuimen perustamista[10]. Pankkiiri Björn Wahlroos on ehdottanut erillisen perustuslakituomioistuimen perustamista tai perustuslain jälkivalvonnan uskomista Suomen Korkeimmalle oikeudelle[11].
Emeritusprofessori ja akateemikko Martti Koskenniemi ei kannata perustuslakituomioistuinta. Koskennimen mukaan se synnyttäisi oikeudellisen ja poliittisen järjestelmän välille vastakkainasettelua, joka vahvistuisi hankalassa poliittisessa tilanteessa, kun poliitikot hyökkäisivät tuomareita vastaan, minkä seurauksena sekä poliittisen että oikeudellisen järjestelmän uskottavuus haihtuisi. [12]
Niinistö sanoi vuonna 2020 kannattavansa KKO:n ja KHO:n entisten presidenttien ajatusta korkeimpien oikeuksien yhteisestä erityisjaostosta, jolta perustuslakivaliokunta voisi halutessaan saada arvion laista.[13] Professori Jukka Kekkonen katsoi ehdotuksen tuovan juridisesti vahvan ja tasapainoisen arvion, joka voisi auttaa hankalimmissa tilanteissa.[14]
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen perustuslaki 106 § (11.6.1999/731) Finlex. Arkistoitu 23.4.2012. Viitattu 24.7.2017.
- ↑ Professori Tuomas Ojanen Unkarin kritiikistä: Valtiosääntötuomiostuin ei ole oikeusvaltion tae, monissa muissakaan länsivaltioissa sitä ei ole Yle Uutiset. Viitattu 29.7.2019.
- ↑ Euroopan komissio
- ↑ Saksan Helsingin-suurlähetystö (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Euroopan parlamentti: Tšekin perustuslakituomioistuin hyväksyi Lissabonin sopimuksen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita Yle 5.2.2014.
- ↑ KSML: Perustuslakituomioistuin saa tukea Niinistöltä Yle Uutiset. 14.1.2018.
- ↑ Perustuslakituomioistuin? Risto E. J. Penttilä 18.12.2011
- ↑ Timo Soini: Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin Kaleva 7.3.2015.
- ↑ Perussuomalaiset r.p.: Puolustuspoliittinen ohjelma 2015 perussuomalaiset.fi.
- ↑ Perustuslaki vei hallituksen valtaa – Näin Björn Wahlroos kehittäisi perustuslakia eva.fi. 23.10.2017. Viitattu 24.10.2017.
- ↑ Oikeusoppinut kertoo, miksi erillinen perustuslakituomioistuin ei ole hyvä idea: ”Uskottavuus haihtuu helposti” Yle Uutiset. 3.7.2024. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Presidentti Niinistö HS:lle: Toivon ja kannustan, että perustuslakivaliokuntaan palautetaan ”asiallinen ja kunnioittava” henki Helsingin Sanomat. 9.12.2020.
- ↑ Suomen perustuslakikontrolli on luotu muutosten jarruksi, mutta se ei ole syy korona-ajan lainsäädäntösotkuihin, sanoo asiantuntija Helsingin Sanomat. 6.3.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin Helsingin Sanomat 23.12.2012.