Pikku Veera
Pikku Veera (ven. Маленькая Вeра, Malenkaja Vera) on Vasili Pitšulin ohjaama neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1988.
| Pikku Veera | |
|---|---|
| Маленькая Вeра Malenkaja Vera |
|
 |
|
| Ohjaaja | Vasili Pitšul |
| Käsikirjoittaja | Marija Hmelik |
| Säveltäjä | Vladimir Matetski |
| Kuvaaja | Jefim Reznikov |
| Leikkaaja | Jelena Zabolotskaja |
| Tuotantosuunnittelija | Vladimir Posternak (käännä suomeksi) |
| Pukusuunnittelija | Natalya Polyakh (käännä suomeksi) |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
| Tuotantoyhtiö | Tsentralnaja kinostudija detskih i junosheskih filmov imeni Gorkogo |
| Ensi-ilta | 1988 |
| Kesto | 115 min |
| Alkuperäiskieli | venäjä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Juoni
muokkaaSaastuneen neuvostokaupungin juopon isän tytär, nuoreksi naiseksi varttunut Vera (Negoda) ei odota suuria tulevaisuudelta. Hän kulkee tansseissa, käyttäytyy kapinallisesti ja harrastaa seksiä opiskelijapoikaystävänsä kanssa.[1]
Rooleissa
muokkaa| Natalia Negoda | … | Vera |
| Andrei Sokolov | … | Sergei |
| Juri Nazarov | … | isä |
| Ljudmila Zaitseva | … | äiti |
| Aleksandr Aleksejev-Negreba | … |
Vastaanotto
muokkaaElokuvan alastonkohtaus ja muu aiemmin vaiettu moraalittomuus aiheuttivat sensaation Neuvostoliitossa.[1]
Helsingin Sanomien Mikael Fränti kirjoitti elokuvan tv-esityksen alla sen olevan hämmentävä, lohduton ja näköalaton neuvostoelokuva, joka ”nakertaa yleviltä neuvostotunteilta viimeisiä rippeitä”. Hänestä se on elokuvallisena suorituksena keskinkertainen, eikä länsimainen katsoja jaksa pitää elokuvan tarinaa tai ongelmanasetteluja kovin tuoreina.[1][2]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Pikku Veeran vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Fränti, Mikael: Kohutussa Pikku Veerassa on tempoilevaa sukupolvikapinaa ja todenmakuista avoimuutta. Helsingin Sanomat, 30.9.1989, s. 27. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Fränti, Mikael: Pikku Veera neuvostotodellisuudessa. Helsingin Sanomat, 26.8.1990, s. 121. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made. (Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.) The New York Times. Arkistoitu 11.7.2016. Viitattu 16.7.2021. (englanniksi)