Pirinin kansallispuisto

Hallinto
Sijainti	Blagoevgradin alue, Bulgaria
Pinta-ala	274 km²
Nimi alkuperäiskielellä	Пирин
Tyyppi	Kansallispuisto
Perustettu	1962

Pirinin kansallispuisto (bulg. Национален парк "Пирин", Natsionalen park Pirin) on Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva kansallispuisto, joka käsittää suuren osan Pirinin vuorista Bulgarian lounaisosassa.^[1]^[2] Kokonaisalaltaan puisto on 274 km² ja sijaitsee 1 008–2 914 metrin korkeudessa.^[3]

Historia

Puiston rajoja ja kokoa on muutettu monta kertaa sen historian aikana.^[4]

Vihrenin kansallispuisto perustettiin 8. marraskuuta 1962 vuoriston korkeimmilla kohdilla sijaitsevan metsän suojelemiseksi.^[4] Vihren (2 914 m) on Bulgarian toiseksi korkein ja Balkanin niemimaan kolmanneksi korkein vuori^[2]. Puiston koko oli 62 km². Vuonna 1974 puiston nimi muutettiin Pirinin kansan puistoksi ja sitä laajennettiin merkittävästi.^[4] Vuonna 1983 puisto lisättiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon.^[4] Vuonna 1998 alue julistettiin kansallispuistoksi.

Kasvisto

Suuret korkeuserot on syy, miksi alue on kasvitieteellisesti Bulgarian kiinnostavin kansallispuisto.

Puistossa kasvaa 1 315 putkilokasvilajia, joka on noin kolmannes kaikista putkilokasvilajeista Bulgariassa.^[3] Lisäksi alueella on noin 300 sammallajia.

Pirinin kansallispuistossa kasvaa 18 paikallista kotoperäistä lajia ja monia Bulgarian ja Balkanin alueelle tyypillisiä lajeja. Lisäksi puistossa on noin 60 suojeltua kasvilajia, kuten Pirinin symboli alppitähti. Osa puustosta on hyvin vanhaa;^[3]^[5] erään makedonianmännyn on esitetty olevan jo 1350-vuotias^[5].

Eläimistö

Puistossa on suojeltuna iso määrä eläinlajeja. Selkärangattomia löytyy alueelta 2 090 lajia, joista 300 on harvinaisia, 214 kotoperäisiä ja 175 reliktiä. Lajeista 15 on luokiteltu uhanalaiseksi maailmanlaajuisesti.

Pirinissä elää myös kuusi kala-, kahdeksan sammakkoeläin- ja 11 matelijalajia. Lintulajeja on tavattu ainakin 159^[3]^[5]; Bulgarian lintulajeista noin 40 % löytyy puistosta.

Nisäkäslajeja puistosta löytyy 45,^[3] mikä on noin 50 % koko Bulgarian nisäkkäistä. Näihin kuuluu muun muassa villivuohi ja karhu.

Euroopanalppitähti Bulgarian Pirin-vuoristossa.
Kansallispuiston kuuluisa, yli 1300-vuotias makedonianmänty.
Balkanin gemssi (Rupicapra rupicapra balcanica).
Vihrenin huiputtaminen on varsin vaativa, 1000 metrin nousun ja laskun sisältävä patikointi, joka edellyttää hyvää kuntoa ja kiipeilyn perusteiden tuntemista.
Louhikkoinen reitti edellyttää tukevia kenkiä ja hanskoja.
Pilvet voivat muuttaa nopeasti oloja huipulla; vielä alkukesällä vuoristossa on ainakin paikoin liukkautta synnyttävää lunta ja jäätä.
Jos tuulee, kallio muuttuu pilven sisällä kosteaksi, tai pimenee, patikointi äkkijyrkän rinteen äärellä voi muuttua paljon vaativammaksi.
Syyskuussa maisema voi olla jo luminen (8.9.2007).
Muratovon järvi.

Lähteet

↑ Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto. s. 243. (Yleiskartat (Euroopan yleiskartta 1:5 000 000), tiekartat (1:800 000), kaupunkikartat (kaupunkikartat 1:100 000, 28 kaupunkia)) Schönbühl, Sveitsi: Karttakeskus; alkuteos High 5 Edition Ltd., 2018 (2nd edition, valid thru 2022). ISBN 978-952-266-524-9 16 kieltä, ml. (suomeksi)
↑ ^a ^b Pirin National Park getalper.com. Viitattu 23.7.2024. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e Pirin National Park 1983. UNESCO World Heritage Centre, whc.unesco.org. Viitattu 23.7.2024. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d Istorija (История) Pirinin kansallispuisto, pirin-np.com. Viitattu 23.7.2024. (bulgariaksi)
↑ ^a ^b ^c Pirin National Park, Bulgaria nationalgeographic.com. 8.4.2011. Viitattu 23.7.2024. (englanniksi)