Ploidia

homologisten kromosomistojen määrä solussa

Ploidia tarkoittaa homologisten kromosomistojen määrää solussa. Kromosomistojen määrä voi vaihdella organismin sisällä. Tyypillinen somaattinen solu on diploidi, sukusolu taas haploidi.

Haploidia

muokkaa
 
Haploidin ja diploidin ero.

Haploidin solun tumassa on yksinkertainen lajiominainen kromosomisto. Suvullisesti lisääntyvien eliöiden sukusolut ovat haploideja ja ne sisältävät haploidisen kromosomiannoksen. Haploidia kromosomistoa merkitään kirjaimella n. Ihmisen haploidinen kromosomiluku on n = 23.

Haploideissa soluissa tai yksilössä mutaatioiden vaikutus geenitoimintaan tulee suoraan näkyviin niiden fenotyypissä, koska vastinkromosomin puuttuessa niillä ei ole normaalisti toimivaa kopiota geenistä. Haploidivaiheessa tapahtuu myös helposti valintaa ja haitallisten mutaatioiden karsiutumista, mikäli geenivirhe esimerkiksi rajoittaa elintärkeitä solun perustoimintoja.

Diploidia

muokkaa

Diploidin solun tuma sisältää kaksi homologista kopiota kustakin kromosomista. Diploidin kromosomiluvun symboli on 2n. Ihmisen somaattisissa soluissa on kromosomeja 46 kappaletta (2n). Diploidiset eliöt perivät puolet kromosomeista isältä (paternaaliset kromosomit) ja puolet äidiltä (maternaaliset kromosomit). Useimmat somaattiset solut ovat diploidisia.

Diploidilla organismilla vanhemmilta saadut vastinkromosomit eli homologiset kromosomit voivat sisältää saman geenin eri alleeleja. Jos toisessa vastinkromosomissa sijaitsevassa geenin alleelissa on haitallinen mutaatio, sen haittavaikutus voi peittyä toisen vastinkromosomin normaalin geenitoiminnan alle. Diploidinen solu on näin ollen paremmin puskuroitu mutaatioiden haittavaikutusta vastaan kuin haploidinen solu.

Polyploidia

muokkaa
 
Haploidi ja eri polyploideja.

Polyploidia (engl. polyploidy) tarkoittaa yleisesti useamman kuin kahden haploidisen kromosomiston esiintymistä samassa solussa. Esimerkiksi triploidisella (3n) solulla tai yksilöllä kromosomisto on kolminkertaisena, tetraploidisella (4n) nelinkertaisena jne. Joillain kasvilajeilla polyploidia on hyvin yleistä. Polyploidiset kasvit ovat useimmiten kookkaita ja ne kestävät äärioloja hyvin. Ihmisellä spontaaneista keskenmenoista noin 10 % aiheutuu sikiön polyploidisuudesta, joka on aina ihmisellä letaali.

Polyploidia voidaan jakaa kahteen tyyppiin: autopolyploidiaan ja allopolyploidiaan. Autopolyploidiassa sama kromosomisto on monistunut useammaksi, ja allopolyploidiassa kromosomistot ovat erilaisia ja peräisin kahdelta tai useammalta lähilajilta. Esimerkiksi ruisvehnä on allopolyploidinen kasvihybridi.

Lähteet

muokkaa
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  NODES
os 31