Poliisi

Poliisi on valtiovallan organisaatio, joka turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ennaltaehkäisee rikoksia sekä selvittää näitä ja saattaa nämä syyteharkintaan. Sana poliisi juontuu ranskan ja latinan kautta kreikan sanasta politeia (πολιτεία), joka viittaa hallitukseen tai hallintoon. Sana police otettiin käyttöön ranskan kieleen 1200-luvulla; nykymerkityksessään se on ollut 1600-luvulta. Suomen kielessä nimitystä poliisi käytetään sekä poliisiorganisaatiosta että yksittäisestä poliisihenkilöstä.

Suomalainen moottoripyöräpoliisi.

Poliisin tehtäviä

Helsingin poliisi turvaamassa ihmisten saapumista mielenosoituspaikalle.

Poliisin toimintakyky pohjautuu viime kädessä voimakeinojen käyttöön tai voimakeinojen käytöllä uhkaamiseen. Suomessa poliisiviranomaisella on virkavelvollisuus, jonka mukaan hän on velvollinen toimimaan rikostilanteessa ja tämän rikkominen on rangaistavaa. Useimmissa läntisissä oikeusjärjestelmissä poliisin päärooli on ylläpitää yleistä järjestystä sekä tutkia rikoksia, etsiä epäillyt, tarvittaessa ottaa heidät kiinni ja viedä asia syyttäjälle, joka päättää jutun viemisestä oikeuden käsiteltäväksi.

Poliisi voi osallistua järjestyksenvalvontaan suurissa kokoontumisissa. Sitä tarvitaan myös hätätilanteissa, onnettomuuksissa sekä etsintä- ja pelastusoperaatioissa. Tarjotakseen nopeaa palvelua poliisi tekee usein yhteistyötä pelastuslaitoksen ja terveydenhuollon kanssa. Monissa maissa on käytössä yleinen hätänumero, johon soittamalla voidaan hälyttää poliisi, pelastuslaitos, ensihoito tai sosiaalipäivystys.

Pohjoismaissa poliisi reagoi osaan rikkomuksista (erityisesti liikennerikkomuksiin) määräämällä rikesakkoja tai viemällä rangaistusvaatimusmenettelyssä päiväsakkorangaistuksia syyttäjän vahvistettaviksi. Merkittävät rikokseksi luettavat teot johtavat yleensä poliisin suorittamaan esitutkintaan. Esitutkinnan päätteeksi poliisi toimittaa tapauksen asiakirjat syyttäjälle, joka päättää syytteen nostamisesta.

Poliisin tehtävään hoitaa yleistä turvallisuutta kuuluu myös useissa maissa valtion laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen sitä uhkaavia aineksia vastaan. Tyypillisesti tällaisia tehtäviä hoitavaa poliisia kutsutaan turvallisuus- tai valtiolliseksi poliisiksi.

Joissakin maissa on myös puolisotilaallinen poliisi, joka tunnetaan santarmilaitoksen nimellä (ransk. Gendarmerie, ital. Carabinieri, esp. Guardia Civil). Tämäntyyppiset yksiköt ovat sisäiseltä järjestykseltään sotilaallisia, mutta toimivat useimmissa tilanteissa tavanomaisen poliisin tavoin.

Monissa maissa, erityisesti liittovaltiojärjestelmissä, voi olla useita poliisi- tai sitä muistuttavia organisaatioita, joista jokainen palvelee hallinnon eri tasoa ja vastaa eri lakien valvonnasta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jokaisella hallinnon tasolla on omat poliisivoimansa (kuten kaupunkipoliisi, piirikunnanšeriffi ja osavaltionpoliisi), joita johtavat paikalliset ja osavaltion viranomaiset. Lisäksi liittovaltiolla on monia eri tehtäviin erikoistuneita lainvalvontavirastoja, joista näkyvin on FBI.

Maailman valtiot ovat perustaneet kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin etsimään ja torjumaan ylikansallista rikollisuutta sekä tarjoamaan kansainvälistä yhteistyötä ja koordinaatiota muissa poliisiasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi sukulaisten informoiminen ulkomaan kansalaisen kuollessa. Euroopan unionin alueella aavistuksen tiiviimpää poliisiyhteistyötä koordinoi Europol.

Poliisin varustus

Yhdysvaltalaisia poliiseja mellakkavarusteissa.

Monissa maissa poliisit kantavat ampuma-aseita tehdessään normaalisti työtä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Norjassa ja joissakin muissa maissa poliisit eivät kanna tavallisesti ampuma-aseita ellei tilanne sitä välttämättä vaadi. Poliisilla on usein erikoisyksikköjä muun muassa aseistautuneiden rikollisten varalle.

Poliisit voivat varustautua myös ei-tappavilla aseilla esimerkiksi mellakoiden hallintaan. Ei-tappavia aseita ovat pamppu, kyynelkaasu, OC-sumutin, etälamautin, kaasusumutin, kumiluodit ja tyrmäysaseet. Aseiden tai tappavan voiman käyttö on tyypillisesti viimeinen keino. Asetta käytettäessä voimankäyttösäännöksistä onkin usein siirrytty vähintäänkin osittain hätävarjelutilanteeseen, jossa poliisin itsensä tai sivullisten henki tai terveys on vaarassa. Joidenkin maiden lainsäädäntö sallii asetta käytettävän myös pakenevia henkilöitä vastaan ilman erityistä vaaran uhkaa. Poliiseilla on mukanaan käsiraudat, joilla vastarintaa tai sen uhkaa voidaan rajoittaa ja välttyä näin muiden voimakeinojen käytöltä.

Poliisin vaatetus on yleensä työasu, johon kuuluvat kauluksellinen paita, suorat housut sekä useissa maissa solmio. Suomessa siirryttiin 1990-luvulla haalareiden käyttöön, johtuen lähinnä suomalaisen poliisin joutumisesta tekemisiin päihtyneiden, usein huonovointisten henkilöiden kanssa päivittäin.

Poliisivoimien rakenne

Useimmiten poliisiorganisaatiot jakautuvat erilaisiin yksiköihin, joista kunkin tehtävä on keskittynyt tietyn tyyppisten rikosten tutkimiseen.

Useimmissa länsimaisissa poliisivoimissa ehkä olennaisin jako on tehty "univormupoliisien" ja rikostutkijoiden välille. Univormuihin pukeutuvat poliisit keskittyvät usein järjestyksenpitoon, liikenteen valvontaan ja aktiivisen rikollisuuden estämiseen. Tutkijat taas tutkivat pidemmällä aikavälillä ja perusteellisemmin jo tehtyjä rikoksia. Joissakin tapauksissa poliisit suorittavat peitetoimintaa tutkiakseen rikoksia. Tällöin he toimivat tavanomaisessa ammatissa paljastamatta itseään poliisiksi, usein pitkäänkään aikaan. Pääasiassa tämä koskee järjestäytynyttä rikollisuutta, jota on muutoin vaikeampaa tutkia. Poliisin menettelystä peitetoiminnassa on tarkat säädökset.

Poliisin pienemmät osastot keskittyvät esimerkiksi liikenteenvalvontaan sekä kansainväliseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Lisäksi valtion turvallisuutta on yleensä valvomassa turvallisuuspoliisi, jonka nimike vaihtelee maittain.

Useimmilla poliisiorganisaatioilla on myös erikoisyksiköitä, jotka harjoittelevat tiettyjä erikoistaitoja (kuten vaativat kiinniotot, panttivankien vapautukset, tarkka-ammunta ja pomminpurku) ja jotka on varustettu sarjatuliaseilla erityisen väkivaltaisia tilanteita varten. Tunnettuja erikoisyksiköitä ovat yhdysvaltalaiset SWAT-yksiköt, Saksan liittovaltion poliisin GSG 9 ja osavaltioiden poliisien SEK-ryhmät (Spezialeinsatzkommando) sekä ranskalainen GIGN.

Katso myös

Suomalainen poliisiauto.

Poliisin bussi Helsingissä.

• Karhu-ryhmä
• Keskusrikospoliisi
• Mellakkapoliisi
• Miliisi
• Nimismies
• Pidättäminen
• Poliisiauto
• Poliisikuulustelu
• Poliisiväkivalta
• Ratsupoliisi
• Salainen poliisi
• Seriffi
• Sotilaspoliisi
• Suojelupoliisi
• Täydennyspoliisi
• Vuoden poliisi

Aiheesta muualla

• Sitaatteja aiheesta Poliisi Wikisitaateissa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta poliisi Wikimedia Commonsissa

• Ylen Elävä arkisto: Poliisi-tv
• Ylen Elävä arkisto: 20 vuotta korttelipoliisina
• Ylen Elävä arkisto: Huoltopoliisi tarkkaili kansaa
• Ylen Elävä arkisto: Rikosmuseo