Prefektuuri

alueen hallinnollisen jaon tapa

Prefektuuri on useissa maissa, muun muassa Ranskassa ja Japanissa, käytetty alueiden hallinnolliseen jakoon viittaava termi. Sana tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli osittaiset tai täydelliset Rooman kansalaisoikeudet.

Ranska

muokkaa

Ranskassa termiä "prefektuuri" (préfecture) käytetään neljässä eri merkityksessä. Se voi merkitä:

  • prefektin (préfet) hallinnoimaa aluetta
  • alueen hallintoa instituutiona ja sen tarjoamia palveluita
  • varsinaista rakennusta, jossa prefekti toimii
  • kaupunkia, jossa prefekti toimii (prefektuurin pääkaupunki)

Jokainen Ranskan departementti muodostaa oman prefektuurinsa (préfecture départementale). Oman prefektuurinsa muodostaa myös jokainen Ranskan 18 alueesta (préfecture de région). Koska näiden prefektuurien alueet vastaavat täysin departementteja ja alueita, sanalla "prefektuuri" viitataan yleensä vain niiden pääkaupunkeihin (virallisesti siis prefektuurin pääkaupunkiin, chef-lieu de préfecture) tai niissä oleviin hallintorakennuksiin.

Lisäksi Ranskan merialue on jaettu kolmeen meriprefektuuriin, joiden tehtäviin kuuluu mm. meripelastus ja ympäristönsuojelu. Prefektuurit ovat Atlantin meriprefektuuri, joka toimii Brestissä, Välimeren meriprefektuuri Toulonissa sekä Englannin kanaalin ja Pohjanmeren meriprefektuuri Cherbourgissa.

Departementin alajaon, arrondissementin, hallintoinstituutiota ja pääkaupunkia kutsutaan aliprefektuuriksi (ransk. sous-préfecture).

Kiinassa maakunnat on jaettu prefektuureihin. Prefektuuritason yksiköitä ovat:

  • Prefektuurit
  • Prefektuuritason kaupungit
  • Autonomiset prefektuurit
  • Maakunnan alaiset kaupungit
  • Sisä-Mongolian liitot

Kiinassa on noin 335 prefektuuria.[1] Prefektuureilla on hallinnollisia tehtäviä ja ne ovat ilmoitusvelvollisia maakunnille. Prefektuurit jakautuvat edelleen piirikuntiin.[2]

Qin-dynastian aikaan Kiina jaettiin prefektuureihin jotka olivat ylin hallinnollinen yksikkö. Tang-dynastian aikana maa jaettiin piireihin, jotka jakautuivat prefektuureihin. Yuan-dynastian myötä otettiin Kiinassa otettiin käyttöön maakunnat, ja prefektuureista tuli kolmannen tason hallintoyksiköitä. Kiinan tasavalta poisti piirit, jolloin nykyinen paikallishallinto otettiin käyttöön.[1]

Japani

muokkaa
Pääartikkeli: Japanin prefektuurit

Japanissa prefektuurit ovat ylin paikallishallinnon yksikkö. Maa on jaettu 47 prefektuuriin, joista 43 on varsinaisia prefektuureja (jap. , ken), kaksi on urbaania prefektuuria (府, fu), Hokkaidō muodostaa erikoisprefektuurin (道, ) ja Tokio on metropoliprefektuuri (都, to).

Prefektuurit jaetaan edelleen piirikuntiin ja kaupunkeihin. Prefektuureilla on varsin kattavat hallinnolliset oikeudet ja niillä on omat yksikamariset parlamentit. Prefektuurien kuvernöörit ja parlamentit valitaan prefektuurivaaleilla neljän vuoden välein.[3]

Marokko

muokkaa

Prefektuurit ovat Marokossa toiseksi korkein hallintoyksikkö provinssien rinnalla. Marokon hallinnolliset alueet on jaettu provinsseihin ja prefektuureihin. Prefektuurit ovat hallintoalueiden alaisia suurkaupunkialueita kun muut alueet ovat provinsseja.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Province, Prefecture, County, Township - The Administrative Levels of China Thinking Chinese. Viitattu 18.12.2014. (englanniksi)
  2. VI. The Local Administrative System China Internet Information Center. Viitattu 18.12.2014. (englanniksi)
  3. A variety of taxes funds Japan’s prefectures and municipalities City Mayors. Viitattu 19.12.2014. (englanniksi)
  4. Prefectures of Morocco Statoids. Viitattu 19.12.2014. (englanniksi)
  NODES
Intern 1
os 9