Raden Ajeng Kartini
Raden Ajeng Kartini (joskus myös Adjeng[1], 21. huhtikuuta 1879 – 17. syyskuuta 1904) oli jaavalainen yläluokkaan kuulunut nainen, joka tuli tunnetuksi hollantilaisten kanssa käymänsä kirjeenvaihdon kautta. Hänestä tuli sittemmin Indonesian itsenäisyysliikkeen symboli, ja esimerkiksi hänen syntymäpäivänsä on indonesialainen juhlapäivä.
| Raden Ajeng Kartini | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. huhtikuuta 1879 Jepara, Jaava |
| Kuollut | 17. syyskuuta 1904 Rembang, Jaava |
| Puoliso | Adipati Djojoadiningrat |
| Muut tiedot | |
| Merkittävät teokset | Door duisternis tot licht (postyymisti 1911) |
 Nimikirjoitus |
|
Elämäkerta
muokkaaNuoruus
muokkaaRaden Ajeng Kartini syntyi Jeparassa nykyisen Indonesian Jaavan saarella[2] 21. huhtikuuta 1879[1]. Alankomaat viimeisteli näihin aikoihin Indonesian eri saarten alistamista siirtomaavaltansa alle. Kartiniin oma perhe oli opiskellut hollantia, ja monet suvun miesjäsenet työskentelivät siirtomaahallinnon virkakoneistossa.[2] Kartinin oma isä toimi Jeparan alueen kuvernöörinä[1], ja hän itse sai hollantilaismallisen perusopetuksen.[2]
Kirjeenvaihto
muokkaa
Koulun kautta Kartini tutustui hollantilaisten naisten uramahdollisuuksiin samalla, kun jaavalaiset naiset saattoivat perinteisesti odottaa vain naimisiinmenoa. Naimisiin menoon asti he viettivät eristettyä elämää. Kartini käytti kuitenkin hyväksi hollannin kielen taitoaan alkaen vaihtaa kirjeitä hollantilaisten miesten ja naisten kanssa.[2] Yksi hänen kirjeystävistään oli Kartinin ajattelumaailmaankin vaikuttanut Mevrouw Ovink-Soer, erään hollantilaisen virkamiehen vaimo ja feministi.[1] Monet hollantilaiset suhtautuivat tuolloin siirtomaihin uskoen heidän tehtävänään olevan paikallisten aseman kohentaminen. Kartini nähtiinkin esimerkkinä "eettisestä kolonialismista".[2] Kirjeissään Kartini käsittelee kuitenkin myös siirtomaahallinnon aiheuttamia hankaluuksia indonesialaisille. Toisaalta hän murehti indonesialaisten naisten rajoitettuja mahdollisuuksia elämässä.[1] Kirjeet käsittelevät myös monia muita aiheita, kuten juoruja viranomaisista ja paikallisten perinteiden kuvailua. Hän kaavaili myös tyttöjen koulutuksen kehittämistä. Kirjeet ovatkin olleet arvokas historiallinen lähde paikallista yhteiskuntahistoriaa tutkiville.[2]
Kuolema ja jälkimaine
muokkaa
Kartini vältteli naimisiinmenoa mahdollisimman pitkään, mutta joutui lopulta menemään avioliittoon Adipati Djojoadiningratin kanssa. Djojoadiningratilla oli useita vaimoja.[2] Kartini kuoli Rembangissa Jaavalla ensimmäisen lapsensa synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin 17. syyskuuta 1904.[1]
Jacques Henri Abendanon julkaisi hänen kirjeenvaihtonsa postyymisti vuonna 1911 nimellä Door duisternis tot licht. Teoksesta tuli menestys Alankomaissa. Kartinin mukaan nimetty säätiö sai teoksen siivittämänä runsaasti tukea Alankomaista, ja se avasi Jaavan ensimmäiset tyttöjen koulut vuonna 1916. Kirjeenvaihto käännettiin myös indonesiaksi vuonna 1922.[1] Kartinin syntymäpäivä 21. huhtikuuta on nykyisin hänen mukaansa nimetty juhlapäivä.[3] Kartinin jälkimaine ei ole täysin yksiselitteinen hänen jäädessään länsimaisten ja islamilaisten naisihanteiden väliin.[2] Indonesiassa hänestä tuli tärkeä itsenäisyysliikkeen symboli.[1] Toisaalta hän ihaili hollantilaisia, ja joskus Indonesiassa hänen kirjeitään on erikseen väritetty kriittisemmäksi hollantilaisia kohtaan.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Raden Adjeng Kartini Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Bonnie G. Smith (toim.): The Oxford encyclopedia of women in world history, s. s. 5-6. (vol. 5) Oxford University Press, 2008. ISBN 9780195148909 Internet Archive Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Tri Indah Oktavianti: Quarantined Indonesians take to social media, television airwaves to celebrate Kartini Day The Jakarta Post. Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)