Rautatientori

Rautatientori (ruots. Järnvägstorget) on Helsingin ydinkeskustassa, päärautatieaseman vieressä sijaitseva aukio. Sitä rajoittavat etelässä Kaivokatu, idässä Mikonkatu, pohjoisessa Vilhonkatu ja lännessä rautatieaseman ohi kulkeva Keskuskadun jatke. Rautatieaseman lisäksi torin varrella on useita historiallisesti ja arkkitehtonisesti huomattavia rakennuksia, kuten Ateneumin taidemuseo torin etelä- ja Suomen Kansallisteatteri pohjoisreunalla. Torin keskellä sijaitsee Aleksis Kiven patsas.

Rautatientori ja päärautatieasema

Rautatientori on tärkeä liikenteen solmukohta, sillä sen länsireunalla on useiden Helsingin sisäisten ja Helsingistä Vantaalle lähtevien bussilinjojen päätepysäkki. Tori on myös antanut nimensä päärautatieaseman alla olevalle Rautatientorin metroasemalle. Rautatientorin ohitse Kaivokatua pitkin kulkevat raitiolinjat 2, 3/N, 5, 6, 7 ja 9/N.

Historia

Rautatientori ja Kansallisteatteri 1900-luvun vaihteessa.

Torikauppaa vuonna 1909.

Tori on entistä merenpohjaa, ja sen paikalla sijaitsi vielä 1800-luvulla Kluuvinlahti. Nykyisen torin paikalle kaavoitettiin jo 1800-luvun alkupuolella rakennuskortteli, mutta siihen ei ollut rakennettu mitään, ennen kuin se päätettiin jättää suureksi aukioksi, kun viereiseen kortteliin rakennettiin rautatieasema. Kun ensimmäinen asemarakennus valmistui vuonna 1861, Rautatientorin paikalla oli vielä vesijättömaata ja niittyä.

Rautatientorilla harjoitettiin torikauppaa vuoteen 1928 saakka. Torikauppa päättyi, kun aluetta alettiin tarvita linja-autoliikenteen käyttöön. Alkujaan torilla oli myyty halkoja ja puu­tavaraa, 1900-luvun puolella etupäässä puu­astioita, koreja ja käsitöitä. Myynti­kojut olivat pää­asiassa torin itäisellä, Mikon­kadun puoleisella laidalla.

Liikenne

Raitiolinjat kulkivat alun perin diagonaalisti Rautatientorin poikki. Vuonna 1910 raitiotie linjattiin kulkemaan torin länsi- ja pohjoispuolitse Keskuskatua ja Vilhonkatua pitkin. Vuonna 1935 alkoi raitioliikenne Kaivokadulla. Myöhemmin Rautatientorille sijoitettiin linja-autojen päätepysäkkejä. Viimeisinä aikoina ennen kuin Helsingin metro vuonna 1982 otettiin käyttöön ja Itä-Helsingissä siirryttiin liityntäliikenteeseen, tori oli lähes kokonaisuudessaan bussien lähtölaiturialuetta. Nykyisin lähtölaiturialueena on vain torin länsiosa, kun taas torin keskiosa Ateneumin ja Kansallisteatterin kohdalla on palautettu jalankulkualueeksi. Jalankulkualueella on järjestetty useita yleisötapahtumia, kuten turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -tukikonsertti maaliskuussa 2017.

Joinakin talvina torille on järjestetty pääsymaksullinen luistinrata.

Lähikorttelit

Torin itälaidan liikerakennuksia, oikealta vasemmalle Fennian talo, Casino Helsinki ja Radisson Blu Plaza Hotel.

Torin itäpuolella on kaksiosainen, Kaisaniemenkadun aikoinaan halkaisema Kameeli-kortteli, jonka pohjoispuoliskon torinpuoleista julkisivua hallitsevat Mikonkatu 19, jossa toimii nykyisin Casino Helsinki ja Fennian talo Mikonkatu 17:ssä, joka oli alun perin maineikas ja aikanaan Helsingin hienoin hotelli Grand Hotel Fennia. Sittemmin talossa on toiminut usein aikansa menestysravintola, kuten Aseveliravintola, Vanha Iloinen Fennia, Uusi Iloinen Fennia, Café Metropol ja Ravintola Fennia. Nykyisin ravintolasali on liitetty kasinon tiloihin. Mikonkatu 17:n piharakennus purettiin 1988, ja sen tilalle valmistui vuonna 1998 elokuvateatteri Kinopalatsi.

Kaisaniemenkadun kulmaa hallitsee pohjoispuolella entinen Nokian pääkonttoritalo Mikonlinna ja eteläpuolella Osuuspankkitalona toimineet Mikonkatu 11–13 ja Yliopistonkadun kulmassa Mikonkatu 9, joka rakennettiin vuonna 1929 Atlas-pankin pääkonttoriksi. Atlas-pankki joutui muun muassa kiinteistösijoitustensa vuoksi kuitenkin vararikon partaalle, ja se yhdistettiin jo vuoden 1929 lopussa Helsingin Osakepankkiin. Sen jälkeen pankkisalissa toimi vuosikymmeniä elokuvateatteri Rea. 1970-luvulla sali muutettiin Helsingin Osakepankin tietokonesaliksi ja 1990 rakennusliike Hakan asuntomyymäläksi. Vuonna 1994 salissa avattiin ravintola Planet Hollywood Helsinki, jonka avajaisissa nähtiin muun muassa Renny Harlin, Geena Davis, Bruce Willis ja Sylvester Stallone. Tila on nykyisinkin ravintolana.

Asematunneli

Kaivokadun alla sijaitsevassa Asematunnelissa on runsaasti erilaisia liikkeitä, yhteys Rautatientorin metroasemalle sekä maanalaiset jalankulkutunnelit kauppakeskus Forumiin, keskustan Sokokseen, Rautatieasemalle ja City Centeriin (Makkaratalo).

Rautatientorilta lähtevät linja-autot

Rautatientori on useiden kymmenien linja-autojen lähtöpaikka.

Linja-autolaitureita vuonna 1961.

Linja	Lähtölaituri	Reitti/Määränpää
16	17	Kruununhaka – Kulosaari – Korkeasaari (Mustikkamaa)
23	4	Pirkkola
55	13	Kalasatama (M) – Koskela
61	11	Pukinmäki – Tapaninkylä
61N		Töyrynummi
64		Itä-Pakila
65	10	Veräjälaakso
66		Paloheinä
67		Torpparinmäki
67N
71	1	Pihlajamäki – Malmi
73N	16	Malmi – Puistolan asema – Ala-Tikkurila
74N		Malmi – Tapanila – Puistola – Heikinlaakso
75		Jakomäki – Puistolan asema
77		Viikki – Jakomäki
77N	1	Arabianranta – Pihlajamäki – Malmi – Jakomäki
78		Latokartano
78N		Arabianranta – Latokartano
79N	16	Malmi – Suutarila – Puistolan asema
85N	11	Jollas
86N		Santahamina
90A	8	Vuosaaren satama
90N		Vuosaari
92N	8	Keinutie (Kontula)
94N		Kontulankaari
95N		Mellunmäki – Länsimäki
96N	10	Vuosaari
97N	8	Kotikonnuntie (Kontula)
600	7	Lentoasema
611	8	Suutarila – Tikkurila
633N		Kerava
717/K	5	Hakunila – Kuninkaanmäki – Tikkurila
717N		Nissas
718
718A		Sotunki
721N	3	Jokiniemi – Havukoski – Päiväkumpu – Koivukylä
739		Kuninkaanmäki – Nikinmäki – Korso
785/K		Nikkilä
787/A/K	13	Nikkilä – Pornainen
788/K		Nikkilä – Porvoo

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rautatientori Wikimedia Commonsissa

• Muistojen joukkoon - vihdoinkin (torikaupan päättyminen Rautatientorilla), Suomen Kuvalehti, 30.06.1928, nro 27, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot