Raymond Queneau
Raymond Queneau, salanimi Sally Mara, (21. helmikuuta 1903 Le Havre, Ranska – 25. lokakuuta 1976 Pariisi, Ranska)[1] oli ranskalainen kirjailija, matemaatikko, filosofi[2] ja Oulipon eli kokeellisen kirjallisuuden työpajan (Ouvroir de littérature potentielle) toinen perustajajäsen[3].
Elämä
muokkaaQueneau syntyi Le Havressa lyhyttavarakauppiasperheeseen. Hän opiskeli filosofiaa ja matematiikkaa Sorbonnen yliopistossa.[4] Hän osallistui vuodesta 1924 surrealistien toimintaan, mutta erosi ryhmästä jouduttuaan erimielisyyksiin André Bretonin kanssa vuonna 1929. Hän työskenteli Gallimard-kustannusyhtiössä ja toimitti La Pléiade -teossarjaa.[5] Hän osallistui patafyysikkojen toimintaan satraappina. Vuonna 1960 hän perusti yhdessä matemaatikko François Le Lionnais’n kanssa Oulipon, joka toimii edelleen. Lyhenne tulee sanoista Ouvroir de littérature potentielle eli kokeellisen tai potentiaalisen kirjallisuuden työpaja.[3]
Tuotanto
muokkaaQueneau ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Le Chiendent (Vitsaus, 1933) asuessaan Kreikassa. Hän oli pannut merkille kuinka valtava ero oli puhutun ja kirjoitetun kielen välillä ja halusi kirjoittaa mieluummin puhutun kieleen tapaan.lähde? Parhaiten Queneau tunnetaan romaanistaan Zazie dans le métro (1959, suom. Zazie – Pariisin päiviä), jossa tarina kerrotaan 12-vuotiaan lapsen näkökulmasta. Zaizen puhe ei ole mitään bon françaisea, ja hyvää ranskaa puhuvat kirjassa "ranskan kieleen perehtyneet" ulkomaalaiset. Kieli onkin teoksessa pääosassa: se on "riimitettyä" arkirunoutta, sen dialogi absurdia, sanoo Jan Blomstedt arviossaan, jossa hän toteaa lisäksi, että teos on "hankala kännöspala". Hän arvelee Jukka Mannerkorven innoituksen olevan lähtöisin ranskan kielen ilmapiiristä.[2] Queneau on käyttänyt teoksissaan ranskan alamaailman kieltä argotia.[6]
Ranskan myydyimpiä kirjoja on Exercices de style (1947, suom. Tyyliharjoituksia). Siinä kerrotaan ruuhkabussissa tapahtunut pikku sattumus 99 kertaa tyylilajia vaihdellen. Tarina kerrotaan oodina, sonettina, saarnana, kyökkilatinaksi, hoonolla soomella jne. Idean tähän kirjaan Queneau sai kerran konsertissa istuessaan. Musiikkiesityksessä samaa teemaa muunneltiin loputtomiin, joten Queneau arveli, että samoin voi tehdä kirjallisuudessakin.lähde? Jan Blomstedt kirjoittaa arviossaan, että vaikka teos on käännettäväksi "mahdoton" Pentti Salmenranta osoittaa, että kääntäminen ei välttämättä ole pelkkää suoraa kääntämistä vaan myötäluomista.[2]
Lukuisia hypertekstiversioita on tehty runosta "Cent mille milliards de poèmes" (1961), joka muuttaa muotoaan käytännöllisesti katsoen loputtomiin. Queneaun laskujen mukaan runon lukemiseen menisi 190 258 751 vuotta, jos sitä lukisi vuorokauden ympäri, sillä kirjan lehdet on leikelty liuskoiksi, joilla kullakin on yksi säe.[7]
Queneau kirjoitti salanimellä Sally Mara teokset On est toujours trop bon avec les femmes (1947), Journal intime (1950) ja Sally plus intime (1962).
Queneau on kirjoittanut myös laulunsanoituksia, esseitä ja artikkeleita. Hän maalasi tauluja ja edisti kokeellisia taidemuotoja. Oulipo-ryhmä toimii edelleen ja on saanut seuraajia muiltakin kuin kokeellisen kirjallisuuden aloilta.
Matti Kurjensaari tutustui Queneauhon, kun tämä kävi Helsingissä syksyllä 1945 Radio-Paris'n kirjallisen osaston johtajana. Uudemman kerran hän tapasi Queneaun 1949 Pariisissa Saint-Germain-de Près'n terassilla, kun tämä oli Gallimardin kirjallinen neuvonantaja. Kurjensaari oli tutustunut Queneaun edellisenä vuonna ilmestyneeseen kirjaan Saint-Glinglin (1948) ja kirjoittaa:[8]
»Raymond Queneau on julkaissut romaanin "Pyhä Glinglin", jossa puhutaan, touhutaan, liikutaan tavattomasti, mutta lukija ei koskaan pääse selville, mitä se oikeastaan tarkoittaa ja mihin pyritään. Teos on satiiri, jonka pariisilainen osoite on jokseenkin selvä.»
Suomennetut teokset
muokkaa- Tyyliharjoituksia (Exercices de style 1947), suom. Pentti Salmenranta, Otava 1991 ISBN 951-1-11454-9
- Zazie – Pariisin päiviä (Zazie dans le métro 1959), suom. Jukka Mannerkorpi, Otava 1995 ISBN 951-1-12716-0
Runot
muokkaaLähde[9]
- Antologioissa
- Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, toim. Aale Tynni, Helsinki: WSOY 1957, 1974 ISBN 951-0-06216-2, 2004 ISBN 951-0-29121-8
- Tulisen järjen aika: kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa, suom. Aale Tynni, WSOY 1962 (sis. suomentajan johdanto sekä runojen selityksiä ja tulkintoja.)
- Maailman runosydän, toim. Hannu Tarmio ja Janne Tarmio, WSOY Helsinki 1998 ISBN 951-0-22134-1
- Runot
- En niinkään pelkää (Je crains pas ça Tellment), suom. Aale Tynni, teoksissa: Tuhat laulujen vuotta 1974, 2004 ja Tulisen järjen aika
- Jos kuvittelet (Si tu t'imagines), suom.Aale Tynni, teoksessa: Tulisen järjen aika
- Metaforain selitys (L'Explication des Métaphores), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tulisen järjen aika
- Runon taiteesta (Pour un art poétique), suom.Aale Tynni, teoksessa: Tulisen järjen aika
- Vanheneminen (Vieillir), suom. Aale Tynni, teoksissa: Maailman runosydän,Tuhat laulujen vuotta ja Tulisen järjen aika
Katso myös
muokkaa- Zazie – Pariisin päiviä, Louis Mallen ohjaama elokuva vuodelta 1960
Lähteet
muokkaa- ↑ Raymond Queneau Britannica.com. Viitattu 23.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Jan Blomstedt, Ei äidinkieltään rakasta... Suomen Kuvalehti 3/1993, s. 63
- ↑ a b Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola, Lukijalle. Teoksessa: 101 tapaa tappaa aviomies. s. 12. Siltala 2022. ISBN 978-952-234-806-7
- ↑ Pohu, Marine: Raymond Queneau : biographie de l'auteur des Exercices de style Literaturnaute.fr. 28.3.2020. Viitattu 23.5.2023. (ranskaksi)
- ↑ Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Queneau, Raymond”, Otavan kirjallisuustieto, s. 609. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ Timo Kylmälä, Argot – köyhien kieli ja herrojen harrastus. Suomen Kuvalehti 19/1952, s. 30–31 Näköislehti, tilaajille
- ↑ "Sivusta katsoen". Suomen Kuvalehti 30/1961 s. 33 Näköislehti, tilaajille
- ↑ Matti Kurjensaari, Pariisilainen leikki. Suomen Kuvalehti 2/1951, s. 19 Näköislehti, tilaajille
- ↑ Raymond Queneau, (Arkistoitu – Internet Archive) Luettelo suomennetuista runoista. Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 13.8.2021, viitattu 14.8.2021
Aiheesta muualla
muokkaa- Petri Liukkonen, Raymond Queneau, Authors' Calendar (englanniksi)
- Raymond Queneau, Sonettiautomaatti, x42.com (englanniksi, ranskaksi, ruotsiksi)